Ei ole helppoa ensi-asunnon ostajalla.
nousee,romahtaa,nousee,romahtaa,,,,
kansalainen
151407
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Kyllä se on helppoa jos vaan saa lainaa, ja tänä päivänähän sitä saa. Täälläkin on jo vuosia romahdusten perään haikailleita. Paljonkohan ovat tänä haikailun aikana maksaneet vuokraa kun samaan aikaan olisivat makselleet omia seiniään jo jonkin aikaa. Ainakin täällä pääkaupunki seudulla on vuokrataso sitä luokkaa ettei ole ollut moneen vuoteen mitään järkeä asua vuokralla. Yksiön vuokran hinnalla lyhentelee jo aika isoa lainaakin ja maksaa sentään omia seiniä. Vuokralla olosta ei paljoa jää käteen.
Ja kun on kerran ostanut, mitä sillä on väliä jos nyt hiukkasen arvo vaikka laskisikin. Itse olet lainaa hakiessa määritellyt paljonko sitä haluat kuukaudessa maksaa. Kyllä se sieltä taas nousee ja silloin ollan jo maksettu aika sievoisia summia. Kun kerran se on ostettu pelataankin enää vaan välirahalla seuraavaan. Jos romahtaa omasi arvo, romahtaa se seuraavassa. Ja yleensä kun vaihdetaan, vaihdetaan isompaan. Tällöinhän sinun välirahasi pienenee.
Joo, jos asunnon tosiaan ostaa itselleen ja asumiseen eikä ole heti tarkoitus muuttaa pois niin sehän on sama, mikä asunnon arvo on. Keinottelijat on asia erikseen. Tavanoimaisesti kun asuntoja käytetään asumiseen, joitakin voi siis kutsua kodeiksikin. Asunto on kuitenkin kymmenien vuosien tasolla yksi varmimmista sijoituksista ja kun sellaisen on joskus hankkinyt ja maksanut velat pois, niin jotakin omistaa ja vaikka käärinliinoissa ei ole taskuja niin mieluummin esimerkiksi vuonna 2015 olen asunnon omistaja kuin sohvalla tuhnutellut vuokralainen.
Sen jälkeen kun ensiasunnon on ostanut, voi heikkohermoisempi lopettaa asuntojen hintojen seurailun ja keskittyä asumiseen. Itse 2v sitten ensiasunnon ostaneen kuitenkin jäin seuraamaan ihan mielenkiinnosta hintakehitystä ja eipä voi muuta kuin olla tyytyväinen omaan ostoaikaan & valintaan. Lainan korot sen kun tippuneet ja asuntorintamalla hidasta selvän trendin mukaistakallistumista tuona aikana, jos katsotaan laajemmin unohtaen vuoden sisäiset vaihtelut (talvella hiljaista, keväällä/alkukesästä kuumaa).
Joskus eka asunto on hankittava. Näin se on. Ellei halua asua äidin helmoissa tai vuokralla loppuikäänsä
Samoilla perusteluilla voisi ostaa uuden auton vaikka tuplahinnalla koska auto pitää olla.
2003 vuodenvaihteessa uuden auton oston odotus kannatti, tammikuussa sen sai prosentuaalisesti melkoisesti halvemmalla.
Ensiasunnon/auton ostossa kannattaa malttaa, ei ne lopu. vanhan vaihtaminen on eri asia.
Vuonna 1989 ensiasuntonsa ostaneet ovat varmasti eri mieltä asunnon arvon säilymisestä. Kyllähän niistä nyt saa enemmän kuin silloin, mutta maksettu rahamäärä on ollut melkoinen esim. 1992 vastaavanlaisista maksettuihin.
Auto on erittäin ontuva vertaus asuntoon syistä että vaikka kuinka pitäisit autoa hellien ja hoivaten ja kunnossa niin sen arvo tippuu 10 vuodessa ehkä 5-10%:iin uuden hinnasta. Asunto sen sijaan jokseenkin säilyttää arvonsa, jopa nostaa arvoa kun sitä remontoi. Oletko huomannut, että asuntomarkkinoilla uusien ja "käytettyjen" kunnossa olevien asuntojen hintaero on suhteellisesti aivan toista suuruusluokkaa kuin uusien ja käytettyjen autojen? Lisäksi uutena ostamallaan autolla ei käytännössä voi ajaa koko elämäänsä, jolloin arvon alentuminen jäisi huomiotta, mutta asunnossa totta vieköön voi asua koko elämänsä kunhan asuu oikein ja huolehtii normaalista asunnon huollosta.
Toisekseen, kuka käskee ostamaan uutta autoa? Juuri em. seikoista johtuen itse otan kaiken irti siitä, että auto on paska sijoitus ja ajan 10-15 v vanhoilla Citroen-merkkisillä autoilla (erityisen hyviä arvonpudottajia muuten) ja säästän selvää ja puhdasta rahaa.
Ymmärrän toki, että kannattaa kytätä asuntojen halvempia ajankohtia, mutta kun mitään varmoja rommauksia ei ole eikä tule. Jos 90-luvun alun rommaus olisi ollut varma ja tiedossa niin mitään sellaista ei olisi edes tapahtunut. Rommaus voi tulla nyt, huomenna, 5 vuoden päästä tai sitten ei. Eli jos kämppää tarvitsee ja sen haluaa, se on joskus ostettava.
Ainut asia, mikä on syytä ensiasunnon ostajan pitää mielessään on se, että PYSTYY MAKSAMAAN LAINAN eli ei ota mitään sellaista idioottisuurta lainaa, jonka maksaminen vaikeutuu jos korot nousevat vaikka 2%.
Äijä tulee tänne kehuskelemaan, että uskaltaa sua pankin talossa (josta ehkä itse omistaa tällä hetkellä 10 %) ja sitten nauttii elämästään ja ajelee 10-15 vuotta vanhoilla sitikoilla! Surkea häviäjähän sinä olet. Mikset asu vuokralla ja osta mersua! Elämä on lyhyt, ei sitä kannata tuhlata asuntosäästämiseen!
Mersussa on huonot penkit ja Mersut on tylsiä enkä viitsi maksaa keulan tähdestä ylimääräisiä tuhansia. Autoni on todellakin 1500 egeä maksanut Citroenin takavuosien loistolaiva. Pääsee mukavasti, persoonallisesti ja tilavasti kaikkialle.
Asunnostani on pankin tällä hetkellä n. 57% (tällä hetkellä jäljellä oleva velka per ostohinta). Ihan ok, oma pitäsi olla kokonaan siinä 10 vee päästä.
Ja Citroenilla ajaminen on nautinto, olkoonkin että off-topiccina tällä palstalla tämä mainittakoon. Auton korjaus nyt ei ole niin suuri nautinto mutta itse korjaan mikä rikki menee. Näin se on kuules. Kuka mistäkin nauttii. Minä nautin omasta talosta Citikka sen viereen parkkeerattuna.
Eikä tässä ketjussa ollut mistään nautinnoista puhe vaan siitä, milloin ensiasunto kannattaa ostaa ja toistan edelleenkin, että silloin, kun löytyy mieleinen kohde, jossa haluaa asua ja jos siihen on vielä realistisella lainalla mahdollisuus päästä kiinni.
Toivotan onnea, jos haluat ensiasunnoksi kaksion kaivopuistosta. Minulle riittää vähempikin.
Ei taida kuule ihan kaksio riittää, edes Kaivopuistosta.
Oletko oikeasti sitä mieltä, että aina kun asunnon tarve ilmaantuu kannattaa ostaa? Eikö yhtään kannata seurata syklejä? Eikö asunnon hinnat ole koskaan liikkuneet ylös-alas nopeastikin?
Et taida olla rahamiehiä muutenkaan eli et taida oikein osata laittaa rahaa poikimaan.
Rikastaja ei ymmärrä mistään mitään, eli on tyhmä!
Pääkaupunkiseudulla vuokrat ovat niin korkealla, että on edullsisempaa maksaa pankille vähän isompaakin velkaa kuin vuokraa. Ja siirtyypähän asunto pikkuhiljaa omistukseen mitä se ei todellakaan vuokralla ollessa tee. Jos maksat esim 600€/kk vuokraa, niin paljonko silloin laitat vuokriin esim parin kolmen vuoden odotteluaikana. Köyhän ei kannata olla vuokralla.
Esimerkki tosielämästä:
Kaksio Helsingin keskustan liepeillä, vuokra 600 €/kk. Vastike 205 euroa. Myyntihinta olisi noin 165 000 euroa. Vuokralla kulut 600 €/kk. Jos jää rahaa käteen sen voi sijoittaa (huonompikin rahasto tuo 5 % vuodessa)
Jos ei alkupääomaa ollenkaan ja kaikki lainana (20 v) korko sekä vastike yhteensä noin 620 euroa kuukaudessa ottaen huomioon verohyvityksen. Tähän vielä lyhennys päälle, joka toki menee omaan pussiin. Asuntojen hinnat lienevät tapissa, eivät ainakaan nouse tuota 5 % vuodessa eli huono sijoitus ihan puhtaasti finanssimielessä. Lisäksi talo on tehty 60-luvun alussa eli putkiremontti kummittelee.
Onko vieläkin järkevämpää aina joika tilanteessa ostaa kuin vuokrata?
Tämä on tosielämän tapaus eli mun kämppä. Omistaja olisi valmis myymään mulle, jos kiinnostusta olisi tuohon hintaan.
Kauan olet maksanut vuokraa, joka tapauksessai vaikuttaa aika alhaiselta. Ton hintaluokan kämpistä maksetaan kovempaa vuokraa Hgin keskustan liepeillä. 12x600=7200€/vuosi eikä sitä koskaan saa takas.
No tuolla vuokralla kannattaakin asua vuokralla. Normaalisti vain keskustan liepeillä (liepeillä on tietysti hyvin häilyvä käsite) vuokra on luokkaa 200 € kovempi.
Itse asuin vielä reilu vuosi sitten kaksiossa Töölöntorin lähellä. Vuokra oli 800€/kk. Tuttavat asuvat Etu-Töölössä kaksiossa, vuokra himpun päälle 900. Kaksi tuttavaparia asuu taas Pasilassa kaksioissa. Länsi-Pasilassa toisilla vuokra 780 ja Itä-Pasilassa toisilla 720.
Oma entinen vuokrakämppäni myytiin tämän vuoden alkupuolella 170 000 €.
Joten jos asut noin halvalla vuokralla hyvällä paikalla, niin sietää olla tyytyväinen.
Saako taas koron ja vastikkeen jotenkin takas? Eli onko jotenkin järkevämpää maksaa korkoa tai vastiketta kuin vuokraa, kun kyseessä sama summa?
Eli Meikussa asustellaan, tai Taka-Töölössä, riippuu keneltä kysyy...
Entä jos olikin kyse koko lainanhoitokuluista? Mulla ainakin on suunnilleen samat kokonaiskustannukset asumisesta omassa kuin vuokralla ja mukaan on laskettu kaikki. Asuinpaikkana molemmissa muodoissa Töölö. Kyllä nyt pännii kun ei ottanut vaikka pari vuotta aiemmin lainaa vaan sen takia, että oli pelkuri. Olisi vionut niilläkin vuokrarahoilla lyhennellä lainaa halvan koron aikaan kunnolla. Omassa asuttu 4 v. Helsinki liian kallis paikka asua vuokralla.