Minä sitä mustaa joudutin ylleni narisemaan ja kimaltamaan. Sinä sitä siitä viereltäni katselit peilin kautta ja puhuit minulle saksaa kuin hampurilainen satamajätkä rööki suupielestäsi roikkuen. Otit huikan pullostasi ja kuljetit minua pitkin loskaisia katuja tukasta raahaten, rikoit pullosi ja jätit tarjoamatta maailmalle edes jämän vertaa elämäsi savusta, sinä rakastettava raato etäisiä unelmiani köyhillä kaduilla.
Minun sydämeni palaa sinun tulipesässäsi ja katoaa savussa katoavaan yöhön kuin taksit punaisine silmineen ja juopuneine takavaloineen kuolleisiin kolihin ilman matkustajia.
Minä olen väsynyt ja musta sisältäni, vapaa omassa raivossani rakastaa sinua kuin yötä johon vaivatta kadota kuin käsivarsillesi, sanoa kaikki ne julmat sanat jotka eivät mitään koskaan tarkoita - korville jotka eivät mitään koskaan kuule.
Sinä rusennat minut lauseillasi ja tapat minussa kaiken sen jota inhoan. Kiitollisena katson ilkeitä kasvojasi ja niillä valuvaa sadevettä. Siinä sinulle sanoja joita et koskaan minulle osaa lausua, et suustasi ulos tuottaa - rakkaani.
Rammstein kuolettaa pois kaiken, ammentaa minut tyhjäksi ikävästäni itseeni. Minä lyön sinun humalaisia kasvojasi ja sinä vain naurat minulle, pilkkaat minun typeryyttäni ja heikkouttani. Kaadun siihen lätäkköön josta saat minut nostaa ylös. Minä olen mielestäsi niin kiinni, että saat kantaa minut himaan ja heittää punkkaan tai jättää eteiseen. Minä en välitä enää siinä vaiheessa mitään, koska minun sydämeni palaa.
Sinä katsot minua roikkuva rakkaus suupielessäsi peilin kautta ja naurat minulle. Savu kirvelee silmiäni mustan meikin takaa.
Musiikki hakkaa minun päätäni seinään, rusentaa jalkani nahkasaappaisiin, kiristää vyön sydämeni ympärille ja tukahduttaa ajatteluni putoukseksi mustaa vettä ja ikävyyden kivikkoon ryskyävää raivoa. Eikä minulla ole sinusta mitään mielipidettä saatanan satamajätkä, sinä olet minun vihani.
Mein herz brennt!
Minun sydämeni palaa sinun tulipesässäsi ja katoaa savussa katoavaan yöhön kuin taksit punaisine silmineen ja juopuneine takavaloineen kuolleisiin kolihin ilman matkustajia.
Minä olen väsynyt ja musta sisältäni, vapaa omassa raivossani rakastaa sinua kuin yötä johon vaivatta kadota kuin käsivarsillesi, sanoa kaikki ne julmat sanat jotka eivät mitään koskaan tarkoita - korville jotka eivät mitään koskaan kuule.
Sinä rusennat minut lauseillasi ja tapat minussa kaiken sen jota inhoan. Kiitollisena katson ilkeitä kasvojasi ja niillä valuvaa sadevettä. Siinä sinulle sanoja joita et koskaan minulle osaa lausua, et suustasi ulos tuottaa - rakkaani.
Rammstein kuolettaa pois kaiken, ammentaa minut tyhjäksi ikävästäni itseeni. Minä lyön sinun humalaisia kasvojasi ja sinä vain naurat minulle, pilkkaat minun typeryyttäni ja heikkouttani. Kaadun siihen lätäkköön josta saat minut nostaa ylös. Minä olen mielestäsi niin kiinni, että saat kantaa minut himaan ja heittää punkkaan tai jättää eteiseen. Minä en välitä enää siinä vaiheessa mitään, koska minun sydämeni palaa.
Sinä katsot minua roikkuva rakkaus suupielessäsi peilin kautta ja naurat minulle. Savu kirvelee silmiäni mustan meikin takaa.
Musiikki hakkaa minun päätäni seinään, rusentaa jalkani nahkasaappaisiin, kiristää vyön sydämeni ympärille ja tukahduttaa ajatteluni putoukseksi mustaa vettä ja ikävyyden kivikkoon ryskyävää raivoa. Eikä minulla ole sinusta mitään mielipidettä saatanan satamajätkä, sinä olet minun vihani.
Mein herz brennt!
Vastaukset 5
Vanhimmat
SIIS SE RAMMSTEININ BIISI KERTOO NUKKUMATISTA VOI JESSUS SENTÄÄN!!! Sil ei oo mitään tekemist minkään kännisen satamaäijän kanssa että helvetti sentään!!! Ei täs ny mitään muuta ku tuntuu vaan, et toi rammstein juttu on joku tyhmä koriste sun kälysessä pikkutarinassas!!! ÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖ
Vai Rammstein-fani olet? Kasvahan aikuiseksi ja ala kuunnella oikeaa musiikkia. Laibach on se mitä rammaripojista voi hyvällä tuurilla tulla kun he kasvavat aikuisiksi ja oppivat tekemään musiikkia.
... Se oikee musiikki sun mielestäs sitten on?? kaikilla JÄLLEEN KERRAN omat mielipiteensä HUOM HUOM!!
Laibach on se bändi jota rammaripojut jäljittelevät musiikissaan. Tiedä vaikka alkaisivat hekin joskus joutessaan jakaa bändin nimeä kantavia passeja ja perustaisivat suurlähetystön Moskovaan.
koska luin tekstin viimeinkin läpi, olen näet vilkaissut sitä jo kolmesti tai neljästi aiemmin täytyy sitä kai myös kommentoida.
Ei siksi että tuntisin sen velvollisuudekseni vaan koska luulin nähneeni siinä jotain muuta mitä siinä oli.
Kuvataitelija Fucoo piirtää tekstiä. Siitä joko pitää tai sitä inhoaa. Itse pidän juuri tuossa mitassa, jos tuo jatkuisi ahdistuisin. Ihan kuin liian suuri maalaus jossa on miljoonia yksityiskohtia eikä mikään niistä toimi ilman kokonaisuuden luomaa pohjaa ja tutkiakseen taulua joutuu seisomaan hiljaa aloillaan tunteja.
Mikä on hyvin vaikeaa näin rauhattomalle ihmiselle. Niin tuossakin tekstissä jokainen lause tarvitsee tuekseen edellisen ja seuraavan lauseen. Ja jotta kokonaisuuden pystyy hahmottamaan täytyy pysähtyä ja lukea teksti ihan hiljaa ilman keskeytyksiä.
Mutta sain sen luettua :) olen ylpeä siitä. En tiedä kaipaako Fucoo arvosteluja sinällään, ehkä kaipaat mielipiteitä siitä miten me näimme tekstin. Näin minä sen näin (paljon puhetta että pääsen asiaan)
Löysin kaksi erillistä henkilöä, jotka hukkuivat toisiinsa, missään ei näytetty missä toinen loppuu missä toinen alkaa. Mutta limittäin lomittain siinä oli mustiin pukeutunut nainen joka ei arvostanut itseään ja väkivaltainen mies. Tai ehkä mies oli naisen ajatuksissa oleva itseinho. jotenkin noin näin.
Tulkinta voi mennä ihan kuuseen, mutta mielestäni tekstejäkin voisi katsoa kuten maalauksia avoimin mielin ja nähdä niissä sen mitä näkee, ei aina sitä mitä kirjoittaja on halunnut näyttää.