Joka paikassa lukee että hiihtäminen on hyvää kuntoliikuntaa ja että on terveellistä. Kävin tuossa tänään taas hiihtämässä 10 km perintisen lenkin melko mäkisessä maastossa ja vetelin vähän kovempaa. keskisyke 169 max 189.
Tuli vaan mietittyä että kuinkahan terveellistä tämä harrastus oikeasti onkaan. Siellä vetelee mummot ja papat ilman sykemittaria mäkiä ylös hiki hatussa saati että peruterve nuori mies kuten minä saa sykkeet aika helposti noinkin ylös.
Tuli vaan mietittyä että kuinkahan terveellistä tämä harrastus oikeasti onkaan. Siellä vetelee mummot ja papat ilman sykemittaria mäkiä ylös hiki hatussa saati että peruterve nuori mies kuten minä saa sykkeet aika helposti noinkin ylös.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Vähän kovempaa, siis kuinka kovaa menit. Itse hiihdin 22 km aikaan 1,30. Keskisyke 129 ja max 159. Ja mun sydän lyö max 180.
Monta minuuttia omaa lisää 22km-1.30.
Ehkä ne mummot ja papat ovat paremmassa kunnossa kuin "perusterve" nuori mies.
elämästä ei selviä hengissä.kaikki tekeminen on vaaraiilsta,nukkuminenkin,aika moni ei aamulla herää ollenkaan.
Jos ei ole piileviä sairauksia, niin se on vain hyvä joskus mennä täysillä. Tervettä järkeä tarvitaan silti -- eikun nauttimaan menosta.
Ne sykemittari kannatta unohtaa ! Opetella kuullosteleen omaa kroppaansa ja säännöstellä vauhtia sen mukaisesti .
Öööö, ja ongelma on? Terveelle ihmisellä sydän kestää kovia sykkeitä ongelmitta. Sairaalla oireet kyllä huomaa ilman sykemittariakin.
Joopa joo: "opetella kuulosteleen omaa kroppaansa". Mitenkähän se opettelu tapahtuu, jos ei tiedä mitä omassa kropassa tapahtuu. Sykemittari on hyvä apu opetteluun. Tuo kropan kuuntelu on tietysti imitoitu kilpaurheilun puolelta. Mutta ei se sielläkään automaattisesti onnistu. Sykemittarin kanssa on harjoiteltava ainakin aluksi.
Minä sain aikanaan (liki 20 vuotta sitten) Polarin sykemittarin 40-vuotispäivänä lahjaksi. Kun laitoin sen ensimmäiselle hiihtolenkille päälle, se piipitti aina jossain vaiheessa ylämäkeä. Ja välillä tasaisellakin. Mutta kyllä sen kropan kuuntelun oppi parissa vuodessa sykemittarin avulla. Jatkuvasti ylikierroksilla käyminen ei kehitä mitään, mutta on varsinkin vanhemmalla iällä hengenvaarallista.
Mainittakoon, että pyöräilen sulan maan aikana muutamia tuhansia kilometrejä. Pyöräillessä syke ei nouse likellekään niin herkästi "punaiselle" kuin hiidossa.
Vihjeeksi, selvittäkää oma anaerobinen kynnyssyke. Tuota ei sitten kannata pitemmillä lenkeillä ylittää ja kuntohiihtäjän kannattaa pysyä tuon alla koko ajan. Itsellä tuo sykearvo on 145. Peruskestävyyslenkit vielä reilusti tuon sykkeen alle. Muutenkin lisätkää liikuntapäivien määrää ja lenkin pituutta vauhti ei ole niin tärkeää. Toistaiseksi 7 SM-tason mitalia vitriinissä.