Muistelin taas lapsuutta, ja minulle tulee todella haikea olo...Ehkä mun elämä ei oo kovin tyydyttävää näin aikuisena...no, asun yksin vaikka olen jo 31, duunini nyt on sellaista jota just viitsii tehdä, onpahan siisti sisätyö.
Haaveilen koko ajan jostain paremmasta, onnellisemmasta elämästä, mikä joskus nuorempana oli vielä edessä...Olen kateellinen siskoilleni ja kavereilleni, joilla jo suurimmalla osalla on oma perhe. Kuitenkaan en ole varma haluanko mitään perhettä....En tiedä mitä haluan, en ole ikinä tiennyt!
Tuntuu siltä kuin elämäni olisi vain yhtä suurta kärsimysnäytelmää.
Haaveilen koko ajan jostain paremmasta, onnellisemmasta elämästä, mikä joskus nuorempana oli vielä edessä...Olen kateellinen siskoilleni ja kavereilleni, joilla jo suurimmalla osalla on oma perhe. Kuitenkaan en ole varma haluanko mitään perhettä....En tiedä mitä haluan, en ole ikinä tiennyt!
Tuntuu siltä kuin elämäni olisi vain yhtä suurta kärsimysnäytelmää.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.