Vainoamisesta tehdyt rikosilmoitukset ylittivät ennakkoarvion reilusti – Tuomiot ihmetyttävä
Järjestöt tuomioista: Henkistä väkivaltaa ei oteta tosissaan.
PÄIVI SEESKORPI, MARJO SORMUNEN, STT
Mies piinasi entistä kumppaniaan puolen vuoden ajan. Hän seurasi naista ajamalla autolla ja rullaluistelemalla toistuvasti tämän asunnon ohi. Mies ajoi usein naisen perässä tämän mennessä töihin. Kauppareissuillakaan tai ravintolassa hän ei jättänyt naista rauhaan. Mies myös lähetti naiselle useita osin uhkaavia tekstiviestejä. Nainen pelkäsi ja ahdistui. Hän joutui sairauslomalle.
Pohjois-Savon käräjäoikeus tuomitsi miehen vainoamisesta 40 päiväsakkoon.
Vuosi sitten rangaistavaksi teoksi tulleesta vainoamisesta annettiin ensimmäisen vuoden aikana parikymmentä tuomiota. Oikeusrekisterikeskuksen keräämät tuomiot osoittavat, että suurin osa rangaistuksista oli sakkoja tai ehdollista vankeutta.
Kaikki tuomitut olivat miehiä. Heistä suurin osa tuomittiin samalla myös muista rikoksista, kuten lähestymiskiellon tai kotirauhan rikkomisesta.
Väkivaltaa ja sen uhkaa kokeneiden parissa työskentelevät järjestöt pitävät annettuja tuomioita varsin lievinä. Niiden mielestä tämä kertoo siitä, että henkistä väkivaltaa ei vieläkään oteta tosissaan.
- Meillä on totuttu laskemaan mustelmien määrää, vaikka vainoamisen aiheuttama ahdistus, stressi ja pelko voivat saada uhrin täydelliseen umpikujaan, harmittelee Naisten Linjan toiminnanjohtaja Pia Puu Oksanen.
Rikosoikeuden professori Jussi Tapani Turun yliopistosta sanoo, että käräjäoikeuksien tuomiot vainoamisesta vaikuttavat olevan linjassa rangaistusasteikon kanssa. Vainoamisesta voidaan tuomita sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta.
- Vainoamisesta ei ole törkeää tekomuotoa, joten se on ehkä omiaan ohjaamaan rangaistuskäytäntöä asteikon alapäähän.
Tapani ei usko, että kovimmillakaan tuomioilla olisi merkittävää pelotevaikutusta, joka saisi vainoajan perääntymään.
Pia Puu Oksasen mukaan vainoaminen on yleistä. Siitä kertovat muun muassa Poliisiammattikorkeakoulun tilastot, joiden mukaan vainoamisesta kirjattiin viime vuonna yli 630 rikosilmoitusta. Määrä on kaksi kertaa suurempi kuin poliisin arvioima luku lain valmisteluvaiheessa.
Vainoamiseen syyllistyy henkilö, joka toistuvasti esimerkiksi uhkaamalla tai seuraamalla vainoaa toista ja aiheuttaa vainotussa pelkoa tai ahdistusta.
Henkilökohtainen kokemus asiaan: 1978 syntynyt lapseni sairastui vakavasti mieleltään hän joutui suoraan eläkkeelle ei ole ollut ikinä työssä.
SYY:
Isän tapaaminen ja "kasvatus". Mitään mitä äiti tekee et saa tehdä ne on naisten työtä.
Joka tapaamisella "valisti" tapaamisien aiheuttamat rahamenot, käski vaatia sitä ja tätä, äidillä on rahaa minä maksan hänelle.
Isä päivinä vei lapset töihin tuttavilleen ja vaati myös tekemään pien yrityksen työt käskyjä haukkumista ja valittamista rahan menosta. Kuitenkin hän maksoi kahdesta lapsesta 1,5 kertaisen elatustuen verran en tiennyt enkä osanut vaatia tai pyytää muuta.
Tästä ihmisestä ei tule koskaan työelämään osallistuvaa henkilöä, pysyy neljänseinän sisällä ja valvoo vain öisin. Omassa ulko-ovessaan säppi sisäpuolella, jonka myös pitää kiinni.
Järjestöt tuomioista: Henkistä väkivaltaa ei oteta tosissaan.
PÄIVI SEESKORPI, MARJO SORMUNEN, STT
Mies piinasi entistä kumppaniaan puolen vuoden ajan. Hän seurasi naista ajamalla autolla ja rullaluistelemalla toistuvasti tämän asunnon ohi. Mies ajoi usein naisen perässä tämän mennessä töihin. Kauppareissuillakaan tai ravintolassa hän ei jättänyt naista rauhaan. Mies myös lähetti naiselle useita osin uhkaavia tekstiviestejä. Nainen pelkäsi ja ahdistui. Hän joutui sairauslomalle.
Pohjois-Savon käräjäoikeus tuomitsi miehen vainoamisesta 40 päiväsakkoon.
Vuosi sitten rangaistavaksi teoksi tulleesta vainoamisesta annettiin ensimmäisen vuoden aikana parikymmentä tuomiota. Oikeusrekisterikeskuksen keräämät tuomiot osoittavat, että suurin osa rangaistuksista oli sakkoja tai ehdollista vankeutta.
Kaikki tuomitut olivat miehiä. Heistä suurin osa tuomittiin samalla myös muista rikoksista, kuten lähestymiskiellon tai kotirauhan rikkomisesta.
Väkivaltaa ja sen uhkaa kokeneiden parissa työskentelevät järjestöt pitävät annettuja tuomioita varsin lievinä. Niiden mielestä tämä kertoo siitä, että henkistä väkivaltaa ei vieläkään oteta tosissaan.
- Meillä on totuttu laskemaan mustelmien määrää, vaikka vainoamisen aiheuttama ahdistus, stressi ja pelko voivat saada uhrin täydelliseen umpikujaan, harmittelee Naisten Linjan toiminnanjohtaja Pia Puu Oksanen.
Rikosoikeuden professori Jussi Tapani Turun yliopistosta sanoo, että käräjäoikeuksien tuomiot vainoamisesta vaikuttavat olevan linjassa rangaistusasteikon kanssa. Vainoamisesta voidaan tuomita sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta.
- Vainoamisesta ei ole törkeää tekomuotoa, joten se on ehkä omiaan ohjaamaan rangaistuskäytäntöä asteikon alapäähän.
Tapani ei usko, että kovimmillakaan tuomioilla olisi merkittävää pelotevaikutusta, joka saisi vainoajan perääntymään.
Pia Puu Oksasen mukaan vainoaminen on yleistä. Siitä kertovat muun muassa Poliisiammattikorkeakoulun tilastot, joiden mukaan vainoamisesta kirjattiin viime vuonna yli 630 rikosilmoitusta. Määrä on kaksi kertaa suurempi kuin poliisin arvioima luku lain valmisteluvaiheessa.
Vainoamiseen syyllistyy henkilö, joka toistuvasti esimerkiksi uhkaamalla tai seuraamalla vainoaa toista ja aiheuttaa vainotussa pelkoa tai ahdistusta.
Henkilökohtainen kokemus asiaan: 1978 syntynyt lapseni sairastui vakavasti mieleltään hän joutui suoraan eläkkeelle ei ole ollut ikinä työssä.
SYY:
Isän tapaaminen ja "kasvatus". Mitään mitä äiti tekee et saa tehdä ne on naisten työtä.
Joka tapaamisella "valisti" tapaamisien aiheuttamat rahamenot, käski vaatia sitä ja tätä, äidillä on rahaa minä maksan hänelle.
Isä päivinä vei lapset töihin tuttavilleen ja vaati myös tekemään pien yrityksen työt käskyjä haukkumista ja valittamista rahan menosta. Kuitenkin hän maksoi kahdesta lapsesta 1,5 kertaisen elatustuen verran en tiennyt enkä osanut vaatia tai pyytää muuta.
Tästä ihmisestä ei tule koskaan työelämään osallistuvaa henkilöä, pysyy neljänseinän sisällä ja valvoo vain öisin. Omassa ulko-ovessaan säppi sisäpuolella, jonka myös pitää kiinni.
Vastaukset 3
Vanhimmat
On ahkera mies,kun aikaa kuluttanut vaimon kyttäämiseen ja oikein rullaluistellen.Huh. Onhan näitä sairaita,kyttäävät miten ja ketä milloinkin.Kaikkea ei onneksi saa ikinä tietoonsa.
niinku mitä ihmettä tuo henkilökohtainen esimerkki oikein on? miten se liittyy vainoamiseen että lapsesi ei käy töissä. olisit antanu lapsellesi lapsuuden etkä vieraannuttanut häntä isästään niin vois olla tilanne eri.
koska tulee tuomio "lastensuojeluviranomaisille ja lapsen äidille" isän ja lasten tarkoitushakuisesta vainoamisesta ja vieraannuttamisesta toisistaan perättömin selvityksin, lausumin lapsen olosuhteista mitä oikeasti on tapahtunut ja lapset, "vieranomaiset" oikeasti omassa selvitystyös-sään lausuneet eli yhteishuolto ja lasen laajat tapaamis-oikeudet, asuminen myös oman isänsä huollossa ja hoi-dossa..