Usein kuulee, joka taholta kuin lääkkeeksi astmaan suositeltava PEF-puhallusseurantaa.
Haluaisin oppia mikä funktio PEFfillä on ja millä tavalla siitä tulisi astmaatikolle puhella, ettei vaan olisi vallan ylikorostunut tuo PEFfin autuaaksi tekevä puhaltelu.
Uskon, että PEF indikoi huippuvirtauksen kautta hyvin astman tason vaihteluita ja seuranta mittaus esim. muutaman viikon ajan on hyvä lääkkeen oton jälkeen jne eli tätä ei tarvitse kertoa. Sen sijaan kiinnostaisi oppia tuon PEFfin soveltuvuus ylipäätään mittaamaan henkilön hyvinvointia. Jos esim. nukkuessa happiarvot tuntuvat alhaisilta ja sitten nousee puhaltamaan PEFfiin. Miten silloin
huippuvirtaus korreloi lepohengitystä? Täydellisesti? Hyvin? 99,9% tapauksissa oikein?Olisiko tästä saatavilla PEFfin teoria ja sitä kautta voisi ymmärtää sopivan käyttöalueen pahviin puhaltamiselle.
Tulisi mieleen, että jos hapensaanti voi olla aidosti heikkoa se ei vältämättä näy PEFfillä. Sen voisi tod. näk. mitata vain maskilla,
joka mittaa reaalista hengitystä. Onkin vaikea uskoa, että huippuvirtaus korreloisi esim. yöaikaiseen unen hengitystä,(jos edes päivälläkään liikkeessä saatua happea?). Ts. onko PEF validi ylipäätään mittamaan mitä?
Millainen joukko sitä suunniteltaessa puhalsi?
Pahvitehtaan työntekijät?
Lisäksi eri mittareissa lienee jonkin verran häikkää ja jos tekee nuo 3 puhallusta yrittäen pitää lukemat luotettavina lienee adreanaliinikin noussut jo viimeisellä puhalluksella jo aikamoisin lukemiin?
Voisiko joku tekniikkanero tai lääkäri valottaa asiaa ja kertoa mihin PEF on sopiva ja millä osin hoitajat yms. voisivat lakata jankuttamisen peffistä kun eivät muuta keksi ja heittää mittarin sen sijaan roskiin ja vaatia jotain todellisempaa, josta voisi olla oikeasti apua astmaa ihmeteltäessä?
Ei ihme että astmasta ei voi nykyisellään parantua, kun käytössä on sama paska vuosista toiseen ja lääkäritkin ovat tutkineet astmaa jo peräti ehkä reilut parikymmentä vuotta. Kyllähän siinä ajassa jo varmuus on löytynyt.
Muuten miten sitä on tutkittu?
Istuttu jossain lääkäripäivillä ja piirrelty vihkoihin oman kullan kuvia kun joku vaihtelee kalvoja parinsadan metrin päässä kongressihallin
lavalla. Todennäköisesti siihen tapaan.
Kiitokset vastauksista,
Haluaisin oppia mikä funktio PEFfillä on ja millä tavalla siitä tulisi astmaatikolle puhella, ettei vaan olisi vallan ylikorostunut tuo PEFfin autuaaksi tekevä puhaltelu.
Uskon, että PEF indikoi huippuvirtauksen kautta hyvin astman tason vaihteluita ja seuranta mittaus esim. muutaman viikon ajan on hyvä lääkkeen oton jälkeen jne eli tätä ei tarvitse kertoa. Sen sijaan kiinnostaisi oppia tuon PEFfin soveltuvuus ylipäätään mittaamaan henkilön hyvinvointia. Jos esim. nukkuessa happiarvot tuntuvat alhaisilta ja sitten nousee puhaltamaan PEFfiin. Miten silloin
huippuvirtaus korreloi lepohengitystä? Täydellisesti? Hyvin? 99,9% tapauksissa oikein?Olisiko tästä saatavilla PEFfin teoria ja sitä kautta voisi ymmärtää sopivan käyttöalueen pahviin puhaltamiselle.
Tulisi mieleen, että jos hapensaanti voi olla aidosti heikkoa se ei vältämättä näy PEFfillä. Sen voisi tod. näk. mitata vain maskilla,
joka mittaa reaalista hengitystä. Onkin vaikea uskoa, että huippuvirtaus korreloisi esim. yöaikaiseen unen hengitystä,(jos edes päivälläkään liikkeessä saatua happea?). Ts. onko PEF validi ylipäätään mittamaan mitä?
Millainen joukko sitä suunniteltaessa puhalsi?
Pahvitehtaan työntekijät?
Lisäksi eri mittareissa lienee jonkin verran häikkää ja jos tekee nuo 3 puhallusta yrittäen pitää lukemat luotettavina lienee adreanaliinikin noussut jo viimeisellä puhalluksella jo aikamoisin lukemiin?
Voisiko joku tekniikkanero tai lääkäri valottaa asiaa ja kertoa mihin PEF on sopiva ja millä osin hoitajat yms. voisivat lakata jankuttamisen peffistä kun eivät muuta keksi ja heittää mittarin sen sijaan roskiin ja vaatia jotain todellisempaa, josta voisi olla oikeasti apua astmaa ihmeteltäessä?
Ei ihme että astmasta ei voi nykyisellään parantua, kun käytössä on sama paska vuosista toiseen ja lääkäritkin ovat tutkineet astmaa jo peräti ehkä reilut parikymmentä vuotta. Kyllähän siinä ajassa jo varmuus on löytynyt.
Muuten miten sitä on tutkittu?
Istuttu jossain lääkäripäivillä ja piirrelty vihkoihin oman kullan kuvia kun joku vaihtelee kalvoja parinsadan metrin päässä kongressihallin
lavalla. Todennäköisesti siihen tapaan.
Kiitokset vastauksista,
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kokemus on osoittanut että pef-arvot alkavat pienentyä,ennen kuin mitään oireita on havaittavissa. Silloin voi alkaa toimia ja lisätä kortisonisuihkeen annosta ja samoin ottaa muutaman avaavan suihkeen ennen kuin mitään suurta tukosta ehtii syntyä. siinä se tarkoitus yksinkertaisesti.
Eihän se pef olekaan mistään kotoisin, se vain karkeasti mittaa keuhkoputken yläosassa olevaa tulehduksen aiheuttamaa ahtautta. Jos tulehdus on pienissä ilmateissä pef ei reagoi mitenkään. Mittareitakin on joka lähtöön ja kaikki kuluvat melko lyhyessä ajassa. Itselläni on elektroninen mittari, joka mittaa myös fev1:n. Olen kokenut hyötyväni mittauksista, reagoin nimittäin voimakkaasti ulkoilmassa oleviin homeitiöihin. Aina ei voi olla varma tuntemuksistaan ja silloin mittarista voi olla apua, riippuu tietenkin itsestä miten sitä käyttää. Jos astma on suhtkoht tasapainossa, ei mittarista ole mitään iloa, mutta kun muutokset alkavat olla 20 - 30%:n luokkaa, sitten sitä jo käyttää hyvillä mielin. Ei tarvitse lähteä aina päivystykseen.
Hapensaantihan on riippuvaista monesta muustakin syystä ja krooninen astma lisää monien muiden tulehdussairauksien todennäköisyyttä. Lopulta astmaatikko kuolee yleiseen tulehdukseen ellei sitten tukehtumalla. Hapensaantia voi edesauttaa sisäilmanpuhdistimilla ja nukkumalla kohoasennossa ja hengenahdistuksen tullessa puoli-istuvassa asennossa. Happi on välttämätön kaikille elintoiminnoille ja kaikki tulehduksen johtuvat hapenpuutteesta. Silloin kun astma on oikeasti pahana, se saa aikaan erilaisia tulehduksia ympäriinsä elimistössä: nivelissä, lihaksissa, ruuansulatuselimistössä jne. Ennen näitä oireita, jos ne eivät spesifisti johdu esim. homealtistuksesta, huippuvirtausarvot ehtivät laskea huomattavasti ja silloin on mahdollista reagoida. Jokatapauksessa spirometria on paljon luotettavampi ja minäkin mielelläni ottaisin sen värkin kotiini jos saisin.
Nämä viestit kyllä osoittavat että aiemmat kirjoittajat eivät asiasta mitään ymmärrä. Jos joku tätä vielä lukee niin vastailen kyllä mielelläni...
ja lisäksi pätevä. Mikä muu keuhkoputkien tilannetta mittaava laite kulkisi potilaan mukana? Ollen halpa ja luotettava.
Spirometriaa toki käytetään usein. Siihen tarvitaan asiantuntija oppaaksi.
Koti/työpaikkaPEF ja spiro/bronkodil/histamiinikoe (tai vastaava) täydentävät oivasti toisiaan.
oppikirjoista ja niitä voi ostaa kaupasta tai lainata kirjastosta.
Käytännössä PEF-mittaus kannattaa osata ja aina samalla mittarilla ja puhallustyylillä suuntaa-antava. Minä ainakin tiedän puhallustuloksista, milloin on lisättävä kortisonisuihkeita tai milloin on otettava tablettikuuri. Spirometriaa käytetään sitten kun se on lääkärin mielestä tarpeen tai muutoksia on näkyvissä.
Kyllä astmaa on tutkittu kauemmin kuin 20 vuotta, mutta nykyinen aiheutumistieto on saavutettu kait niillä main. Sairastuin jo v. 1946, oli kamalaa kun ei ollut kotilääkkeitä, sairaalaan vietiin pillit huutaen, sieltä sai aina nopean avun. Jokainen nuha ja flunssa laukaisi pidemmät kohtaukset. Lääkkeitäkin sain vähitellen kokeiltavaksi ja kohtauslääkkeitä 50-luvun lopulla.
Olin oireeton välillä vuosikausia ja uudelleen se aktivoitui 15 vuotta sitten. Ihanaa, että oli nämä nykylääkkeet, saa nukkua yönsä ja todellista apua.
PEFfin käyttö on pieni kiusa sairauden rinnalla!