Kokemuksia Zeldoxista

Koe-eläin kirjoitti:

Käytin itse zeldoxia 5 vuotta. nyt olen toipunut. en tiedä kenelle tämä lääke sopii ? Itselleni ei ainakaan. Alussa elämäni hymyili, jaksoin loputtomasti Asioita, ihmissuhteet antoivat tyydytystä, olin elossa! Tuntui että kaikki aistit olivat virittyneet kaakkoon. Olin onnellinen... Mutta kaikki muuttui pikkuhiljaa pahempaan suuntaan. Kaikki alkoi helvetillisestä levottomuudesta tamppasin kämpässäni ympyrää ja ihmettelin mitä minulle oikein on tapahtumassa? Nukuin käsittämättömiin vuorokauden aikoihin. Nukuin päivät , valvoin yöt. Olin piipussa. Sitten pikkuhiljaa alkoivat pelot. En uskaltanut lähteä ulos asunnostani. Pyykkikoneen käyttö ei onnistunut. kaikki mitä kuvitella saattaa, oli uhkaavaa. Kaikki ympärilläni sortui ja hakeuduinkin hoitoon. Sairaalassa annosta nostettiin 80x2/vrk. Näillä ohjeilla lähdin kotiin. Silloin alkoi unettomuus. En nukkunut kolmeen vuorokauteen. Hain apua . Sain ketipinoria unettomuuteen . Se auttoi aluksi. Mutta unettomuus jatkui läpi zeldoxin käytön ajan. Olin eksyksissä. Mitä minulle tapahtuu? En vielä silloin tiennyt millaisen lääkkeen kanssa olin tekemisissä. Olin kroonisesti väsynyt. Aamushotin jälkeen oli pakko mennä pitkälleen. Paniikkihäiriöt alkoivat... Jatkuva jano... Muutuin tahdottomaksi . Tajusin puhetta mutta se ei herättänyt minussa mitään ajatuksia tai tarvetta kommunikoida. Olin muuttunut mykäksi, tahdottomaksi epä- aineeksi. Sain refluxi kohtauksia , jonka takia ruokatorveni tulehtui kroonisesti ja jouduin käyttämään närästyslääkkeitä koko ajan. Hiukseni lähtivät melkein tukoittain. Kuukautiseni jäivät tulematta, koska prolaktiini arvoni olivat taivaissa. Virtsasin jatkuvasti ja ripuloin. Veriarvot menivät alas. Hikoilin. Olin jatkuvasti jännittynyt ja pelokas. Ja ne paniikkihäiriöt... olin kotini vanki. Kokeiltiin kaikki bentsot niitä kohtauksia helpottamaan, mutta tiedättehän te ne mitä ne ajan kanssa tekee ? Kohta ei mitkään annokset riittäneet. Mitähän vielä?Jos olet jaksanut lukea tähän asti niin voin kertoa että nyt voin hyvin. Tiputin annosta pikku hiljaa alaspäin. Oireet helpottivat . Aloin tuntea itseni taas uudestaan.Lopulta päätin että se 20 mg annos päivässä minulle oli liikaa. Kun selvisin vieroitusoireista lopullisesti, tajusin miten pahoin zeldox oli minut myrkyttänyt. Nyt popsin zyprexaa ja rallattelen. Mikä sitten kenellekin sopii. Sehän on yksilöllistä, mutta minulle zeldox ei sitten kuitenkaan ollut se silta tasapainoiseen elämään sairauden kanssa. Pitäkää päänne siskot ja veljet ! Te olette itse itsenne parhaita asiantuntijoita. Voimia ja sisua sairauden kanssa, jonka kanssa voi myös elää oikealla cocktaililla, ainakin hetkittäin onnellisuutta tuntien !

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä