lumen ja harmauden keskellä tylsistyy

Hah älä usko ennustajiin, viimetalvena taisi lumet hävitä helmikuun lopussa meidän korkeudella. Tuo paikallaan olosi ei ainakaan paranna mielialaa joten pakota itsesi liikkeelle.

"tiinainen"

Älä valehtele :)

Jos nyt jostain sait paremman mielen niin....

YH.

"korpikirjailija"

Ei saa tiinalle tollee kirjoittaa.
Et niinku möykystä mylläten se malja nousee.
Tiina on Keski-Suomalainen ralli-tyttö.
Ihan toisenlainen, taiteen-laji.
Laulaakin hän.
Kannusta siis häntä käymään lämpimin käsin kylmän koneen kimppuun.
Silloin aukeavat tiinan omatkin tukkeutuneet ventiilit.

H.

"tiinainen"

Kaitpa se on laitettava sitten taidettakin:

"Minä pakahdun katsoissain laattaa lumen
taas pitäisi siihen jälkiä jättää.

Laatia lauluja iloni pirtaan
suoda ne soivan toisillekin.

Pajunkissana tahdon taaskin olla
onhan oksani vieläkin vahva."

Et naura...

YH.

old_profile_89054 kirjoitti:

arvaa mitä
mulla tuli sun vastauksesta mieleen
semmoinen keski iän ylittänyt
elämäänsä kyllästynyt ikävystynyt ihminen
jolle ei täällä kelpaa minkäänlainen aloitus
tulee tänne palstalle vaan saadakseen arvostella
toisten aloituksia ja niistä saa aiheen pistellä piikkejä
kun ei muuten elämässä pysty pisteleen :)
joo ja kyllä täällä paljon muitakin ihmisiä on
joille ei kelpaa mikää kirjoituksen aihe
mutta onhan se hyvä että tää kelpas sen verran
että sait vähän purkaa...

Tulihan sitä, kuinka arvasinkaan.
:)
Eipä muuta, minulla on asiat hyvin, enkä ruikuta joutavista, en ärsyynny aloituksista, mielipiteeni saan sanoa.
Tulis vaan sähköt takaisin.

old_profile_89054 kirjoitti:

nyt vasta tajusin että pitää laittaa kommentoi lainaten
on nää kaikki uudistukset niin vaikeita vanhalle ihmiselle
ja johan olis täälläkin tylsää jos ei joku välillä ruikuttas
toivotaan oikeeeeeen pitkää sähkökatkoo teille :)

Plussaa sinulle viimeisestä lauseestasi, kuvaruutuni otti vastaan naurunpyrskeen.

old_profile_89054 kirjoitti:

ja kun vielä mietin tota ancelin kommentointia
niin eihän siinä viitattu mitenkään aloitukseen
vaan hyökättiin arvostellen aloitusta
en niinkun ymmärtäny alunperinkään miksi pitää arvostella aloitusta
miksi ei voi ottaa kantaa aloituksessa oleviin asioihin
jotenkin jäi sellainen mielikuva että haluttiin vaan tuoda esille se
että minulle ei voi vastata mitään
vaikkei ollu edes vielä vastannutkaan mitään.

Voi herranjestas sentään. Muistele nyt omia kirjoituksiasi. Olet jopa tehnyt aloituksen, jossa morkkasit palstan aloituksia.
Mitä tulee tuolla alempana kirjoitukseesi, että veetuiluun vastaat veetuiluna, mutta kun sulle kaikki se, missä ollaan eri mieltä, kuin sä, niin on veetuilua.

p--------------- kirjoitti:

Voi herranjestas sentään. Muistele nyt omia kirjoituksiasi. Olet jopa tehnyt aloituksen, jossa morkkasit palstan aloituksia.
Mitä tulee tuolla alempana kirjoitukseesi, että veetuiluun vastaat veetuiluna, mutta kun sulle kaikki se, missä ollaan eri mieltä, kuin sä, niin on veetuilua.

Oliko alotuksen nimi jotain mua ärsyttää tyyppistä, mut kovin joku usein häntä ärsyttää.

old_profile_89054 kirjoitti:

aloitus oli tympääntymisestä
eikä siitä kuinka ja mitenkä ketäkin ärsytän
no se siitä
ja jos miettisin mitä oon tänne seitsemän vuoden aikana kirjoitellu
niin enhän muuta kerkeis mietiskeleenkään
oliko vielä jotain muita hyviä aiheita mistä olin tehnyt aloituksia
tänään oon muuten menossa kampaajalle
eikä mua tympäse yhtään :)

Kyllä sä oot tehny alotuksen siitä kuin sua ärsyttää toisten tekemät alotukset.

old_profile_89054 kirjoitti:

ja ei se harmaus haitannu sitä mun lenkille lähtöä
ja oikeen virkistävän olon sai
ilma oli harmaudesta huolimatta oikeen leppoisa
yhdet kuuskymppiset on mulla tässä kuussa
sitäkin isommat juhlat
niin ja tosiaan onhan tää lyhyt kuukausikin
ja tekemistä olis repliikkien harjoittelemista
että saa ne taas meneen päähänsä ja pysyyn siellä
viime yönä näin unta että meillä oli ensi ilta
eikä kukaan osannu replojaan
koska oltiin saatu käsikirjoitus vasta viikkoo aikaisemmin :)

Ressi näytelmästä ja vurosanojen oppimisesta tulee uniinkin. Eiköhän se kuitenkin mene vanhalla rutiinilla. Mikäs näytelmä teillon vuorossa? Tai minkälainen rooli inulla on?

Juhlat katkisevat arjen aina kivasti. Nykyään vaan tuntuu että niitä juhlia on aika vähän. Onkoha nin että ihmiset ei juurikaan nykyisin juhli esim synttäreitään?

old_profile_89054 kirjoitti:

tuntihommia urakalla
ja oon reetta suomen paras laatottaja :)

Mukavalta kuulostaa, oikeesti.

Juu ois kiva enn kattomaan kun tiinainen laatoittaa :). Oikiastaan vois hankkia palstalaisille liput kenraaliesitykseen.

old_profile_89054 kirjoitti:

jeps kenraaliin saa tulla oikeen mielellään katsomaan
eikä tarvii ees lippuja
sen kun vaan pistää auton nokan kohti kohdetta
mää voin sit myöhemmin muistuttaa millon meidän kenraalit on
niin kaikki kynnelle kykenevät on tervetulleita-

Ju, muista muistuttaa. Jos ois käyntiä siellä päin niin mikä ettei.

no niin on kummallinen aloitus
niin ja ihmisestä kertoo sen
että on patalaiska eikä viittis lähtee lenkille.

Tämän ikäisen ihmisen pitäisi nuo asiat tietää ilman rofvessoreitakin. Eikä valittaa ja vaatia muita itteään piristämään.

lapsekasta kirjoitti:

Tämän ikäisen ihmisen pitäisi nuo asiat tietää ilman rofvessoreitakin. Eikä valittaa ja vaatia muita itteään piristämään.

Pitäisi, pitäisi. Mutta kun ei aina muista tai tule ajatelleeksi.

Minä en kokenut aloitusta valittamisena enkä vaatimisena. Minusta aloittaja kertoi omia kuulumisiaan, rehellisesti. Pitäisiko niiden aina olla salonkikelpoisia," positiivisia" ?

de-meter kirjoitti:

Pitäisi, pitäisi. Mutta kun ei aina muista tai tule ajatelleeksi.

Minä en kokenut aloitusta valittamisena enkä vaatimisena. Minusta aloittaja kertoi omia kuulumisiaan, rehellisesti. Pitäisiko niiden aina olla salonkikelpoisia," positiivisia" ?

Uhmaan taas kohtaloani ja kerron mielipiteeni.
Jos jotain olen aloittajasta oppinut, niin sen ettei hänen aloituksiaan saa kommetoida kuin osaaottavalla ja kannustavalla tavalla.
Mikäli kertoo omanlaisensa käsityksen jonka on aloituksesta saanut, niin saa tulta ja tulikiveä päällensä. Pahemman arvion itsestään kuin on osannut kuvitellakaan aloittajan päässä liikkuvan.
Olen tullut siihen lopputulokseen, että tästä lähtien tämän aloittajan avauksiin minun on turha ottaa osaa, kun ei rehellistä mielipidettä suvaita ja valehdella en halua.

Tiinainen sanoi totuuden myös, olet nalkuttava ja pisteliäs, omahyväinen nainen.

old_profile_89714 kirjoitti:

Uhmaan taas kohtaloani ja kerron mielipiteeni.
Jos jotain olen aloittajasta oppinut, niin sen ettei hänen aloituksiaan saa kommetoida kuin osaaottavalla ja kannustavalla tavalla.
Mikäli kertoo omanlaisensa käsityksen jonka on aloituksesta saanut, niin saa tulta ja tulikiveä päällensä. Pahemman arvion itsestään kuin on osannut kuvitellakaan aloittajan päässä liikkuvan.
Olen tullut siihen lopputulokseen, että tästä lähtien tämän aloittajan avauksiin minun on turha ottaa osaa, kun ei rehellistä mielipidettä suvaita ja valehdella en halua.

Minä olen oppinut ihan saman eli pitäisi olla "joo joo ihminen".
Toisekseen, tämä ei ole enismmäinen kerta, kun aloittaja tekee samanlaisen aloituksen, joten turha on neuvojakaan antaa. :-))

narinari kirjoitti:

Tiinainen sanoi totuuden myös, olet nalkuttava ja pisteliäs, omahyväinen nainen.

No kiitos :) puskastahan ne parhaat arviot sittenkin tulevat.

nimimerkkinä kirjoitti:

Minä olen oppinut ihan saman eli pitäisi olla "joo joo ihminen".
Toisekseen, tämä ei ole enismmäinen kerta, kun aloittaja tekee samanlaisen aloituksen, joten turha on neuvojakaan antaa. :-))

Tuon touston jätin tarkoituksella sanomatta.
Itsekkyyteni on kyllä paha, kun teen töitä 24 tuntia vrk. Ei ole päivällä aikaa eikä tilaisuutta filmejä katsella, edes yhtä.
Mielinkielin pitäisi olla, vaan ei sovi minulle.

old_profile_89714 kirjoitti:

Uhmaan taas kohtaloani ja kerron mielipiteeni.
Jos jotain olen aloittajasta oppinut, niin sen ettei hänen aloituksiaan saa kommetoida kuin osaaottavalla ja kannustavalla tavalla.
Mikäli kertoo omanlaisensa käsityksen jonka on aloituksesta saanut, niin saa tulta ja tulikiveä päällensä. Pahemman arvion itsestään kuin on osannut kuvitellakaan aloittajan päässä liikkuvan.
Olen tullut siihen lopputulokseen, että tästä lähtien tämän aloittajan avauksiin minun on turha ottaa osaa, kun ei rehellistä mielipidettä suvaita ja valehdella en halua.

Jaa. itse vastasin tuohon aloitukseen tavallaan ilman historian painolastia. Niinpä en tainnut syyllistyä kumpaankaan: en ottanut osaa enkä kannustanut. Kait ?
Puhuin itsestäni - kuinka ollakaan..)) ja muistelin kuulemaani, mistä tulikin jo tuhahtelua...

No mahtaako kukaan meistä täällä saada sitä mitä tilaa ? Ja turhautumisensa kukin ilmaisee luontonsa mukaisesti.

Ai hitsi. Teillä olikin sananvaihtoa tuolla aikaisemmin. Ei tuntunut ihan kivalta nuo analyysit, etenkin kun/jos niissä viitattiin asioihin, joita ei ole täällä julkisesti jaettu.
Vaikka mielikuvia ei itseensä sovittaisi, ikävä jälkimaku niistä tietysti jää...

narinari kirjoitti:

Tiinainen sanoi totuuden myös, olet nalkuttava ja pisteliäs, omahyväinen nainen.

Eiköhän niitä analyysejä tullut jo tarpeeksi nirinari.
"Totuuksista" on varmasti turha kiistellä silloin kun tuntemattomista puhutaan ja mielikuvilla pelataan...enempi kai on kyse arvostelijan hyvästä tai pahasta tahdosta

de-meter kirjoitti:

Jaa. itse vastasin tuohon aloitukseen tavallaan ilman historian painolastia. Niinpä en tainnut syyllistyä kumpaankaan: en ottanut osaa enkä kannustanut. Kait ?
Puhuin itsestäni - kuinka ollakaan..)) ja muistelin kuulemaani, mistä tulikin jo tuhahtelua...

No mahtaako kukaan meistä täällä saada sitä mitä tilaa ? Ja turhautumisensa kukin ilmaisee luontonsa mukaisesti.

Ai hitsi. Teillä olikin sananvaihtoa tuolla aikaisemmin. Ei tuntunut ihan kivalta nuo analyysit, etenkin kun/jos niissä viitattiin asioihin, joita ei ole täällä julkisesti jaettu.
Vaikka mielikuvia ei itseensä sovittaisi, ikävä jälkimaku niistä tietysti jää...

Kirjoitin vastauksen niminarille, mutta "aiheesta oli jo keskusteltu" kerrottiin.

Ja kun minä vasta aloitin..)) Vähän ikävä, jos aihetta ei saa käsitellä ja jotakin ainakin omasta mielestäni oleellista jää sanomatta.

de-meter kirjoitti:

Jaa. itse vastasin tuohon aloitukseen tavallaan ilman historian painolastia. Niinpä en tainnut syyllistyä kumpaankaan: en ottanut osaa enkä kannustanut. Kait ?
Puhuin itsestäni - kuinka ollakaan..)) ja muistelin kuulemaani, mistä tulikin jo tuhahtelua...

No mahtaako kukaan meistä täällä saada sitä mitä tilaa ? Ja turhautumisensa kukin ilmaisee luontonsa mukaisesti.

Ai hitsi. Teillä olikin sananvaihtoa tuolla aikaisemmin. Ei tuntunut ihan kivalta nuo analyysit, etenkin kun/jos niissä viitattiin asioihin, joita ei ole täällä julkisesti jaettu.
Vaikka mielikuvia ei itseensä sovittaisi, ikävä jälkimaku niistä tietysti jää...

Viimeinen vastaukseni tähän ketjuun.
En käsittele palstoilla asioita jotka eivät tänne kuulu.
En tiedä mitä hän tarkoitti, enkä halua palstan kautta sitä tietooni saadakaan.

Hiiteen kaikki onnellisuusprofessorit tuollaisine neuvoineen. Ehkä ne pätee lievään turhautumiseen ja alakuloisuuteen. Masennus, oikea masennus on jotain ihan muuta. Kun on läheltä nähnyt, miten joku taistelee siellä tosi masennuksen pimeydessä itsetuhoisine ajatuksineen päästä kaikesta, niin ei hitossa siihen auta tuollaiset imelät lällyttelyt avautua nauttimaan luonnon kauneudesta, taiteesta, toisista ihmisistä...

ent.siivoojaparka kirjoitti:

Hiiteen kaikki onnellisuusprofessorit tuollaisine neuvoineen. Ehkä ne pätee lievään turhautumiseen ja alakuloisuuteen. Masennus, oikea masennus on jotain ihan muuta. Kun on läheltä nähnyt, miten joku taistelee siellä tosi masennuksen pimeydessä itsetuhoisine ajatuksineen päästä kaikesta, niin ei hitossa siihen auta tuollaiset imelät lällyttelyt avautua nauttimaan luonnon kauneudesta, taiteesta, toisista ihmisistä...

Varmasti noin. Uskon ymmärtäväni eron lievän, keskivaikean ja vaikean masennuksen välillä ja koen että tällaisilla yleisillä palstoilla käsitellään korkeintaan keskivaikeaa masennusta.
Siksi tulin kirjoittaneeksi noista "Ojalan teeseistä", jotka tietysti ovat kaikille tuttuja. Ja johan ne kertaalleen teilattiin..)) Itselleni kirkastui tuolloin masentuneen ihmisen vastaanottamattomuus ja näköalattomuus. Mutta sekin on tietysti kaikille muille itsestään selvää..))

Demeter@

Lisää luettua viisautta, lainaan Anne Kurttia, perheenäitiä.

Tärkeintä on elämä itse ei sen hallinta. Eli tärkeintä ei ole elämänhallinta vaan luopuminen tarpeesta hallita elämää.

korppis kirjoitti:

Demeter@

Lisää luettua viisautta, lainaan Anne Kurttia, perheenäitiä.

Tärkeintä on elämä itse ei sen hallinta. Eli tärkeintä ei ole elämänhallinta vaan luopuminen tarpeesta hallita elämää.

Ei kai elämää hallita voikaan. Se menee niin kuin se menee. Nykyään elämänhallinnalla taidetaan tarkoittaa sitä, että hallitsee oman arkensa, ettei ajaudu "loispummiksi" ennen aikojaan..))

Toisaalta, kyllä minä vähän haluan hallita myös ulkoista tapahtumista, pysyä kartalla isommista asioista, vaikka en niille mitään voisikaan. Ja isommilla asioilla pakkaa yleensä olla vaikutusta myös omaan arkeeni. Skarppina on syytä olla..))

old_profile_89054 kirjoitti:

eiköhän toikin oo tullu selväks
paljon useemmin ja useimmissa aloituksissa
kun mun nari nari jutut joihin ei voi vastata
enää kohta kukaan muu kun hatsansaa
onneks joku sentään ymmärtää yskän
ja vähän sellainen on ollut tapanani
että jos mulle vastataan pisteliäästi
ja vähän niikun veetuillen
sitä saa mitä tilaa
mutta ei tää nyt oo niin haudan vakavaa
mutta olipahan taas hyvä aloitus
kun niin kovasti mokomasta ketään kiinnostamattomasta asiasta
on tullut keskustelua.

Luin ketjun läpi ja olet tiinainen melko lapsellinen käytökseltäsi, syyttelet muita mutta et huomaa että sinulta sitä huumorintajua puuttuu. Ei hymiö pilkkaa muuksi muuta.
Hunksiin suutuit jonkin aikaa sitten kun hän arvosteli masennuksesta kärsiviä .
Eli hänkään ei saisi olla kanssasi eri mieltä.
Tässä aloituksessa hän kirjoitti sinulle kuin höpsölle pikkutytölle omalla tavallaan lässytellen. Joskus kannattaa miettiä ennen kuin alkaa mellastamaan, teet paremman vaikutuksen lukijaan.

de-meter kirjoitti:

Ei kai elämää hallita voikaan. Se menee niin kuin se menee. Nykyään elämänhallinnalla taidetaan tarkoittaa sitä, että hallitsee oman arkensa, ettei ajaudu "loispummiksi" ennen aikojaan..))

Toisaalta, kyllä minä vähän haluan hallita myös ulkoista tapahtumista, pysyä kartalla isommista asioista, vaikka en niille mitään voisikaan. Ja isommilla asioilla pakkaa yleensä olla vaikutusta myös omaan arkeeni. Skarppina on syytä olla..))

No minä en millään haluaisi uskoa että elämä mene niin kuin se menee, eli sisn elämän hallinta on se ykkösjuttu, joka luo turvallisuutta ja sellaista tunnetta että homma on jollakin apaa hanskassa. Tosin on asioita joille ei voi mitään ja joita ei voi hallita, mutta häytyykin keskittyä niihin joille voi. Noin niin kuin omaakin turhautumistaan aatellen.

siilimuori kirjoitti:

No minä en millään haluaisi uskoa että elämä mene niin kuin se menee, eli sisn elämän hallinta on se ykkösjuttu, joka luo turvallisuutta ja sellaista tunnetta että homma on jollakin apaa hanskassa. Tosin on asioita joille ei voi mitään ja joita ei voi hallita, mutta häytyykin keskittyä niihin joille voi. Noin niin kuin omaakin turhautumistaan aatellen.

Tuossa menen kyllä mielelläni demeterin kanssa samalle linjalle. Elämä menee niinkuin menee, halusitpa tai et. Ihan turha pyristellä vastaan. Jos kuvittelee itse hallitsevansa oman elämänsä, niin mitä itsesyytöksiä siitä jää jälkeen huomatessaan, että on tyrinyt kaiken.

Omilla valinnoilla on merkitystä,

1eero kirjoitti:

Omilla valinnoilla on merkitystä,

Syytä sitten itseäsi, jos teet vääriä valintoja. Ei kai kukaan sellaisia tee tieten tahtoen. Elämä heittelee. Vai ehkä oletkin osannut mestaroida itse oman elämäsi oikeilla valinnoilla?

old_profile_89054 kirjoitti:

sori mutta en oo mellastanu yhtään
enkä mellasta yleensäkkään
enkä ole syytellyt muita muahan tässä ketjussa on syytelty
ja arvosteltu ja ihan tässä rauhallisena vastailen
ja oikeesti mää en mieti enkä muistele näitä kirjoituksia
täähän on ihan pelleilyä koko palsta
niin että ottakaa te muutkin ihan rauhassa
ja jos mää oon hatsansaan mielestä höpsö pikkutyttö
niin mikäs siinä
sehän on vaan kohteliaisuus tässä iässä
mää en laita nyt sitä hymiöö kun tuntuu niin kovasti
ottavan koville.

???? Oletko sä sokea omille virheillesi.

1eero kirjoitti:

Omilla valinnoilla on merkitystä,

Nimenommaan, joihinkin asioihin voit vaikuttaa paljonkin, toisiin vähemmän. En heittäytyisi kaarnalavaksi vesille, vaan kyllä paatissa on ruori oltava ja onkin.

ent.siivoojaparka kirjoitti:

Syytä sitten itseäsi, jos teet vääriä valintoja. Ei kai kukaan sellaisia tee tieten tahtoen. Elämä heittelee. Vai ehkä oletkin osannut mestaroida itse oman elämäsi oikeilla valinnoilla?

Mie taas sanoisin että syytä sitten itseäsi jos et nimenomaan itse tee tietoisia valintoja. Vai ootko sitä mieltä että heittäydyt vaan ja katot mihin elämä kuljettaa. Missä vastuullisuus tuolloin? En ymmärrä.

siilimuori kirjoitti:

Nimenommaan, joihinkin asioihin voit vaikuttaa paljonkin, toisiin vähemmän. En heittäytyisi kaarnalavaksi vesille, vaan kyllä paatissa on ruori oltava ja onkin.

Lissään vielä linkin aiheeseen:
https://www.nyyti.fi/tietoa/elamanhallinta/

siilimuori kirjoitti:

Lissään vielä linkin aiheeseen:
https://www.nyyti.fi/tietoa/elamanhallinta/

Minä lisään oman linkkini sinulle.

https://www.youtube.com/watch?v=jRnJxvZRmCM

ent.siivoojaparka kirjoitti:

Minä lisään oman linkkini sinulle.

https://www.youtube.com/watch?v=jRnJxvZRmCM

Joo joo. Jos luit komnttini ja linkkin nuomasit varaam että kaikkeen ei voi vaikuttaa ja sattumallakin on osuutensa. Mutta ei niinkään että elämä menee niin kuin menee, halusitpa tai et. Ei auta heittäytyä oottelemmaan että mitähän se elämä mulle seuraavaksi nakkaa. Ja omilla valinnoilla voi vaikuttaa myös siihen mitä on tulossa. Vai onlko avuttomuus huipussaan ;).

Ihan.ystävällisesti kirjoitti:

Luin ketjun läpi ja olet tiinainen melko lapsellinen käytökseltäsi, syyttelet muita mutta et huomaa että sinulta sitä huumorintajua puuttuu. Ei hymiö pilkkaa muuksi muuta.
Hunksiin suutuit jonkin aikaa sitten kun hän arvosteli masennuksesta kärsiviä .
Eli hänkään ei saisi olla kanssasi eri mieltä.
Tässä aloituksessa hän kirjoitti sinulle kuin höpsölle pikkutytölle omalla tavallaan lässytellen. Joskus kannattaa miettiä ennen kuin alkaa mellastamaan, teet paremman vaikutuksen lukijaan.

"Ihan.ystävällisesti"

Huomautan tähän väliin ihan ystävällisesti.
Meillä on Tiinuskan kanssa omat tyylimme toisillemme.
Katson tarpeettomaksi ottaa, ainakaan minun kirjoituksiani hänelle siten kun
näytät epäilevän.
Kuten monissa aloituksissa niin usein on todettu, hyvän kaverin/ystävän pokka
nokkaan ei satu.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita että olisin ylettömän hyvä-uskoinen.
Aikuinen kun olen.


H.

siilimuori kirjoitti:

Joo joo. Jos luit komnttini ja linkkin nuomasit varaam että kaikkeen ei voi vaikuttaa ja sattumallakin on osuutensa. Mutta ei niinkään että elämä menee niin kuin menee, halusitpa tai et. Ei auta heittäytyä oottelemmaan että mitähän se elämä mulle seuraavaksi nakkaa. Ja omilla valinnoilla voi vaikuttaa myös siihen mitä on tulossa. Vai onlko avuttomuus huipussaan ;).

"siilimuori"

Elämäsi on varmaan ollut hyvin mutkatonta, koska teet siihen itse omat oikeat valintasi. Et kai sinä tahalasi vääriä tee? Minulle elämä tekee kaikki valinnat. Menee kuin menee ja siihen tyydyn.

hunksz kirjoitti:

"Ihan.ystävällisesti"

Huomautan tähän väliin ihan ystävällisesti.
Meillä on Tiinuskan kanssa omat tyylimme toisillemme.
Katson tarpeettomaksi ottaa, ainakaan minun kirjoituksiani hänelle siten kun
näytät epäilevän.
Kuten monissa aloituksissa niin usein on todettu, hyvän kaverin/ystävän pokka
nokkaan ei satu.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita että olisin ylettömän hyvä-uskoinen.
Aikuinen kun olen.


H.

Tän sun ystäväs nokkaan näkyy sattuvan kun vähänkin arvostelua tulee.

siilimuori kirjoitti:

Joo joo. Jos luit komnttini ja linkkin nuomasit varaam että kaikkeen ei voi vaikuttaa ja sattumallakin on osuutensa. Mutta ei niinkään että elämä menee niin kuin menee, halusitpa tai et. Ei auta heittäytyä oottelemmaan että mitähän se elämä mulle seuraavaksi nakkaa. Ja omilla valinnoilla voi vaikuttaa myös siihen mitä on tulossa. Vai onlko avuttomuus huipussaan ;).

On pakko tässä kompata siilimuoria. Vaikka tämä juttu saattaa olla vähän sellainen tulkinnanvarainenkin kysymys..... Mutta ainakin mun elämässä on aina ollut vaihtoehtoja, ja niistä poimin tietoisesti omani. Ehkä sattuma tuo eteen ne valinnat, mutta ite kyllä päätän tartunko vai en.
Siinä mielessä tämä on ainakin mulle tosi tärkeää, koska kun kerran satuin sellaiseen tilanteeseen että oli se tunne että mulla ei ollut vaihtoehto, olin todella aallonpohjalla. Tuntui että elämänhallinta meni tyystin, ja mulla oli hyvin vaikeaa kestää sitä.
Voi olla että siivojaparka tarkoitti jotain muuta.
Ja vaikka sairastuukin, (siihen on vaikeampaa itse vaikuttaa, joskus tietty voi) niin itse sen päätän alistunko kohtalooni vai en.

ent.siivoojaparka kirjoitti:

Syytä sitten itseäsi, jos teet vääriä valintoja. Ei kai kukaan sellaisia tee tieten tahtoen. Elämä heittelee. Vai ehkä oletkin osannut mestaroida itse oman elämäsi oikeilla valinnoilla?

Sen eestään löytää mitä teet tai jätät tekemättä, näin vanhana ei noita valintoja niin hirveesti ole.
Monta kertaa olen miettinyt nuorena tehtyjä valintoja, silloin oli mahdollisuus muuttaa suuntaa jotka olisi vaikuttanut myöhempään elämään.
En syytä itseäni valinnoista vaan totean on asioita joihin ei voi vaikuttaa, joskus mukavia sattumia tai sitten ei

siilimuori kirjoitti:

Nimenommaan, joihinkin asioihin voit vaikuttaa paljonkin, toisiin vähemmän. En heittäytyisi kaarnalavaksi vesille, vaan kyllä paatissa on ruori oltava ja onkin.

muista karmanlaki

ihan.yst kirjoitti:

Tän sun ystäväs nokkaan näkyy sattuvan kun vähänkin arvostelua tulee.

"ihan.yst"

Hän on kuitenkin erittäin sana-valmis.
Kuten olet huomannutkin.
Hän on myös ottanut minun sanontani käyttöön:
Joo, joo ei saa aikaan keskustelua.
Onhan täällä monta muutakin nokkavaa kirjoittajaa.

H.

old_profile_89054 kirjoitti:

sori mutta en oo mellastanu yhtään
enkä mellasta yleensäkkään
enkä ole syytellyt muita muahan tässä ketjussa on syytelty
ja arvosteltu ja ihan tässä rauhallisena vastailen
ja oikeesti mää en mieti enkä muistele näitä kirjoituksia
täähän on ihan pelleilyä koko palsta
niin että ottakaa te muutkin ihan rauhassa
ja jos mää oon hatsansaan mielestä höpsö pikkutyttö
niin mikäs siinä
sehän on vaan kohteliaisuus tässä iässä
mää en laita nyt sitä hymiöö kun tuntuu niin kovasti
ottavan koville.

Kyllä mua nolottas jos höpsönä pikkutyttönä tän ikästä pidettäis ;);)

ent.siivoojaparka kirjoitti:

"siilimuori"

Elämäsi on varmaan ollut hyvin mutkatonta, koska teet siihen itse omat oikeat valintasi. Et kai sinä tahalasi vääriä tee? Minulle elämä tekee kaikki valinnat. Menee kuin menee ja siihen tyydyn.

Sinä et näy ymmärtävän mistä puhun enkä jaksa rautalangasta vääntää.

old_profile_93225 kirjoitti:

On pakko tässä kompata siilimuoria. Vaikka tämä juttu saattaa olla vähän sellainen tulkinnanvarainenkin kysymys..... Mutta ainakin mun elämässä on aina ollut vaihtoehtoja, ja niistä poimin tietoisesti omani. Ehkä sattuma tuo eteen ne valinnat, mutta ite kyllä päätän tartunko vai en.
Siinä mielessä tämä on ainakin mulle tosi tärkeää, koska kun kerran satuin sellaiseen tilanteeseen että oli se tunne että mulla ei ollut vaihtoehto, olin todella aallonpohjalla. Tuntui että elämänhallinta meni tyystin, ja mulla oli hyvin vaikeaa kestää sitä.
Voi olla että siivojaparka tarkoitti jotain muuta.
Ja vaikka sairastuukin, (siihen on vaikeampaa itse vaikuttaa, joskus tietty voi) niin itse sen päätän alistunko kohtalooni vai en.

No joo. Nytkin on valittavana, nostaako kauniin persiinsä ja lähtee gymmiin, suihkuun ja saunaan vai heittäytyisikö tuohon sohvalle haisemaan ja vetäisi viltin korvilleen. Sanokaapa kumpi olisi oikea valinta?

Jos lähden liikkeelle, niin saatan liukastua ja rusauttaa pääni jäähän ja se muuttaa lopun elämäni. Sitten pääsisin sanomaan, että tällaista se elämä on, oli. Jos taas tapaan hauskaa porukkaa salilla, niin pääsen kehuskelemaan, että teimpä oikean valinnan, kun läksin liikkeelle.

Jos heittäydyn tuohon sohvalle ja heti nukahdettuani räjähtää pora soimaan kylppärissä niin pääsen ajattelemaan, että tällaista se elämä on. Mutta jos herään siitä pirteänä vaikkakin likaisena, niin pääsen ajattelemaan, että teimpä oikean valinnan kun vedin unta palloon enkä lähtenyt rekeltämään minnekään, nyt sitä on taas kuin uusi ihminen.

Äh, en minä ala valikoimaan. Antaa elämän vetää minne vetää. Sithän sen näkee mitä teen enkä syytä kummastakaan valinnasta itseäni.

ent.siivoojaparka kirjoitti:

No joo. Nytkin on valittavana, nostaako kauniin persiinsä ja lähtee gymmiin, suihkuun ja saunaan vai heittäytyisikö tuohon sohvalle haisemaan ja vetäisi viltin korvilleen. Sanokaapa kumpi olisi oikea valinta?

Jos lähden liikkeelle, niin saatan liukastua ja rusauttaa pääni jäähän ja se muuttaa lopun elämäni. Sitten pääsisin sanomaan, että tällaista se elämä on, oli. Jos taas tapaan hauskaa porukkaa salilla, niin pääsen kehuskelemaan, että teimpä oikean valinnan, kun läksin liikkeelle.

Jos heittäydyn tuohon sohvalle ja heti nukahdettuani räjähtää pora soimaan kylppärissä niin pääsen ajattelemaan, että tällaista se elämä on. Mutta jos herään siitä pirteänä vaikkakin likaisena, niin pääsen ajattelemaan, että teimpä oikean valinnan kun vedin unta palloon enkä lähtenyt rekeltämään minnekään, nyt sitä on taas kuin uusi ihminen.

Äh, en minä ala valikoimaan. Antaa elämän vetää minne vetää. Sithän sen näkee mitä teen enkä syytä kummastakaan valinnasta itseäni.

Cleaning Lady, sekin on valinta että annat elämän valita ;))
Mun tarttis varmaan valita nyt duunit eikä palstailua, ennenkuin pomo valitsee kuka saa palkkaa....

old_profile_93225 kirjoitti:

Cleaning Lady, sekin on valinta että annat elämän valita ;))
Mun tarttis varmaan valita nyt duunit eikä palstailua, ennenkuin pomo valitsee kuka saa palkkaa....

Jepp! Ei tarvinnut itse valita nytkään. Heti kun painoin "lähetä", niin puhelin soi ja "kai sä lähet tänään gymmiin, mä poimin sut matkalta kyytiin". No lupasin, mutta teinköhän nyt varmasti oikean valinnan sittenkään, kun lupasin lähteä? Voihan hän vaikka ajaa kolarin tai punnerran salilla verisuonet poikki päästäni. Sen aika näyttää. Niin se elämä vie.

old_profile_89054 kirjoitti:

joo
voisitko kertoo muutaman.

Olet siis sokea kun et näe itsessäsi virheitä.

hunksz kirjoitti:

"ihan.yst"

Hän on kuitenkin erittäin sana-valmis.
Kuten olet huomannutkin.
Hän on myös ottanut minun sanontani käyttöön:
Joo, joo ei saa aikaan keskustelua.
Onhan täällä monta muutakin nokkavaa kirjoittajaa.

H.

Sana-valmis tarkoittaa tässä kohtaa sitä että osaa solvata muita kirjoittajia. Sovitte ystäviksi oikein hyvin.

narinari kirjoitti:

Tiinainen sanoi totuuden myös, olet nalkuttava ja pisteliäs, omahyväinen nainen.

Tiinainen?

1eero kirjoitti:

muista karmanlaki

Muistan muistan mutta ei Se silti tarkoita että jäisin tahdottomaksi. Karman laki tarkoittaa mielestäni vain elämän suurimpia käänteitä. Tavallisissa arkiasioissa ei voi jäädä olla öllöttelemään ja uskoa että itse ei elämäänsä hallitakseen tarvitse mitään tehdä asioiden eteen.

ent.siivoojaparka kirjoitti:

No joo. Nytkin on valittavana, nostaako kauniin persiinsä ja lähtee gymmiin, suihkuun ja saunaan vai heittäytyisikö tuohon sohvalle haisemaan ja vetäisi viltin korvilleen. Sanokaapa kumpi olisi oikea valinta?

Jos lähden liikkeelle, niin saatan liukastua ja rusauttaa pääni jäähän ja se muuttaa lopun elämäni. Sitten pääsisin sanomaan, että tällaista se elämä on, oli. Jos taas tapaan hauskaa porukkaa salilla, niin pääsen kehuskelemaan, että teimpä oikean valinnan, kun läksin liikkeelle.

Jos heittäydyn tuohon sohvalle ja heti nukahdettuani räjähtää pora soimaan kylppärissä niin pääsen ajattelemaan, että tällaista se elämä on. Mutta jos herään siitä pirteänä vaikkakin likaisena, niin pääsen ajattelemaan, että teimpä oikean valinnan kun vedin unta palloon enkä lähtenyt rekeltämään minnekään, nyt sitä on taas kuin uusi ihminen.

Äh, en minä ala valikoimaan. Antaa elämän vetää minne vetää. Sithän sen näkee mitä teen enkä syytä kummastakaan valinnasta itseäni.

Sehän siitä elämästä tekee elämisen arvoista kun et etukäteen tiedä mitä valintasi saa aikaan. Ei ole hyvää tai pahaa valintaa. On vain valinta joka joka on tehtävä.

siilimuori kirjoitti:

No minä en millään haluaisi uskoa että elämä mene niin kuin se menee, eli sisn elämän hallinta on se ykkösjuttu, joka luo turvallisuutta ja sellaista tunnetta että homma on jollakin apaa hanskassa. Tosin on asioita joille ei voi mitään ja joita ei voi hallita, mutta häytyykin keskittyä niihin joille voi. Noin niin kuin omaakin turhautumistaan aatellen.

Mua huvittaa toteamus: "Omiin asioihinikaan en enää puutu". Viljelen sitä mielelläni. Ei se minusta tarkoita sitä, ettei hoitaisi pieniä asioita tolkullisesti, mutta isommat asiat jätän mielelläni "Herran huomaan". Oiskohan se intuitio, mikä toimii tässä ?

siilimuori kirjoitti:

Muistan muistan mutta ei Se silti tarkoita että jäisin tahdottomaksi. Karman laki tarkoittaa mielestäni vain elämän suurimpia käänteitä. Tavallisissa arkiasioissa ei voi jäädä olla öllöttelemään ja uskoa että itse ei elämäänsä hallitakseen tarvitse mitään tehdä asioiden eteen.

Kohtalolla on sormensa pelissä, muistu mieleen entisen eukon toteamus meiän tapaamisesta jollei oltu samalla lavatansseissa v.-66 kesäkuun 12 p. Niin ei varmaan oltu tavattu. Näin kun ajattelee miten eri kytkökset vaikuttaa myöhemmin niin olisiko jälkeläisiä vai ei.

1eero kirjoitti:

Kohtalolla on sormensa pelissä, muistu mieleen entisen eukon toteamus meiän tapaamisesta jollei oltu samalla lavatansseissa v.-66 kesäkuun 12 p. Niin ei varmaan oltu tavattu. Näin kun ajattelee miten eri kytkökset vaikuttaa myöhemmin niin olisiko jälkeläisiä vai ei.

Heh, no minä oon sitä mieltä et jos ei nykynen mies niin Sitte joku muu. Onko toisilleen luotuja olemassakkaa?

1eero kirjoitti:

Kohtalolla on sormensa pelissä, muistu mieleen entisen eukon toteamus meiän tapaamisesta jollei oltu samalla lavatansseissa v.-66 kesäkuun 12 p. Niin ei varmaan oltu tavattu. Näin kun ajattelee miten eri kytkökset vaikuttaa myöhemmin niin olisiko jälkeläisiä vai ei.

Uskon kohtaloon ehdottomasti, näissä asioissa. Minun kaksi puolisoani löytyivät niin outojen kiertoteiden kautta, että "sattuma" tuntuu kovin kevyeltä selitykseltä niiden kohdalla.

siilimuori kirjoitti:

Heh, no minä oon sitä mieltä et jos ei nykynen mies niin Sitte joku muu. Onko toisilleen luotuja olemassakkaa?

Njaaaa oo sitte sitä mieltä

1eero kirjoitti:

Njaaaa oo sitte sitä mieltä

Niin oonki. En uso että on olemassa vain yksi ja ainoa ja oikea.Mutta ihanaa jos esimerkiksi sinä vielä uskot.Pidä tuo uskosi kun kerran olet siinä uskossa saanut olla :).

siilimuori kirjoitti:

Niin oonki. En uso että on olemassa vain yksi ja ainoa ja oikea.Mutta ihanaa jos esimerkiksi sinä vielä uskot.Pidä tuo uskosi kun kerran olet siinä uskossa saanut olla :).

Montako oikeaa sinulla on jo tähän mennessä ollut?

de-meter kirjoitti:

Mua huvittaa toteamus: "Omiin asioihinikaan en enää puutu". Viljelen sitä mielelläni. Ei se minusta tarkoita sitä, ettei hoitaisi pieniä asioita tolkullisesti, mutta isommat asiat jätän mielelläni "Herran huomaan". Oiskohan se intuitio, mikä toimii tässä ?

Jännä että ihmiset ajattelee niin eri tavoin. Ehkä minä en osaa ajatella että voisin heittäytyä jonkun huomaan niin että voisin ajatella että voin jättää asiani jonkun huomaan. Aina oppinut iihen että itse pitää asioihin pyrki vakuttamaan ja miettiä sitten mikä on se omien suunnitelmien tavoite, mihin elämässään pyrkii. Toisaalta uson että elämälläni on joku tarkoitus ja siihe suuntaan olen menossa suoraan tai kiertotietä mutta itse valinnat on tehtävä.Ja aina kuitenkaan kaikki ei otdellakaan mene niinkuin strömsössä ja joksus jonkin tapahtuman tarkootus selviää vasta myöhemmin. Oliko mahdollisimman epäselvästi selitetty :)?

Tellukka kirjoitti:

Montako oikeaa sinulla on jo tähän mennessä ollut?

No ehkä minä en usko siihen oikeaan. Sattuman sanelemiia juttuja useinkin? Vai mitteepä oot mieltä :)?

siilimuori kirjoitti:

Niin oonki. En uso että on olemassa vain yksi ja ainoa ja oikea.Mutta ihanaa jos esimerkiksi sinä vielä uskot.Pidä tuo uskosi kun kerran olet siinä uskossa saanut olla :).

Ei siitä ollu kysymys, vaan siitä mitä mitä voi matkan varrella voi tapahtua

siilimuori kirjoitti:

No ehkä minä en usko siihen oikeaan. Sattuman sanelemiia juttuja useinkin? Vai mitteepä oot mieltä :)?

Siis loppujen lopuksi et usko olevan yhtään ainoaa oikeaa vaikka kirjoitit:" En uso että on olemassa vain yksi ja ainoa ja oikea."

Tellukka kirjoitti:

Siis loppujen lopuksi et usko olevan yhtään ainoaa oikeaa vaikka kirjoitit:" En uso että on olemassa vain yksi ja ainoa ja oikea."

No höh, eikös tuo ole sama asia?

1eero kirjoitti:

Ei siitä ollu kysymys, vaan siitä mitä mitä voi matkan varrella voi tapahtua

Aijaa, no mitä esimerkiksi?

siilimuori kirjoitti:

No höh, eikös tuo ole sama asia?

No eikä ole sama asia.
Kun kirjoitit: "En uso että on olemassa vain yksi ja ainoa ja oikea." Niin silloin se tarkoittaa, että uskot niitä ainoita oikeita olevan enemmän kuin yksi.
"No ehkä minä en usko siihen oikeaan." Tarkoittaa, että et ehkä usko olevan olemassakaan sitä ainoaa oikeaa.

siilimuori kirjoitti:

Aijaa, no mitä esimerkiksi?

Hohhoi en nyt osaa kesttyä repostelemaa, sanotaan hyvin pyyhkii siiliseni, rupeen kattoo elokuvaa tv:stä

1eero kirjoitti:

Hohhoi en nyt osaa kesttyä repostelemaa, sanotaan hyvin pyyhkii siiliseni, rupeen kattoo elokuvaa tv:stä

No ei kait kannatakkaa, ei kai se repostelusta mikään kummene.Pää-asia et pyyhkii kutakuinkin hyvin :). Mukavaa elokuviltaa.

Tellukka kirjoitti:

No eikä ole sama asia.
Kun kirjoitit: "En uso että on olemassa vain yksi ja ainoa ja oikea." Niin silloin se tarkoittaa, että uskot niitä ainoita oikeita olevan enemmän kuin yksi.
"No ehkä minä en usko siihen oikeaan." Tarkoittaa, että et ehkä usko olevan olemassakaan sitä ainoaa oikeaa.

Noniinnii. Ei ole olemassakaan yhtä ainoaa oikeaa siis siten ylipäätään oikeaa :). Mitä se oikea ylipäätään tarkoittaa? Maailmassa on miljardeja ihmisiä. Mistä voi sitten tietää että se yksi ainoa oikea on vaikka jossain maailman tosella laidalla etkä ikinä kohtaa?

siilimuori kirjoitti:

Noniinnii. Ei ole olemassakaan yhtä ainoaa oikeaa siis siten ylipäätään oikeaa :). Mitä se oikea ylipäätään tarkoittaa? Maailmassa on miljardeja ihmisiä. Mistä voi sitten tietää että se yksi ainoa oikea on vaikka jossain maailman tosella laidalla etkä ikinä kohtaa?

Alkoipa selvitä sitten. Jos ei sitä kohtaa niin ihan hyvä olla siinä tapauksessa yksin. Minä ainakin olen niin vaativa, että minulle ei kelpaa mies kun mies, paitsi tietysti etsimään avaimia roskakaukalosta.

Tellukka kirjoitti:

Alkoipa selvitä sitten. Jos ei sitä kohtaa niin ihan hyvä olla siinä tapauksessa yksin. Minä ainakin olen niin vaativa, että minulle ei kelpaa mies kun mies, paitsi tietysti etsimään avaimia roskakaukalosta.

No emmätiä. Mä en vaan käsiä että mikä se on se oikea? Mikä ois oikea esim just sulle. JOk voi olla sopiva mut etä oikea, ei avaudu ei. Tai minkälainen ois sitten väärä?

Mittä työ pähkäilette se mitä on tapahtunut sillä siisti, nyt ollaan vanhoja eikä tässä juuri ole kohtaloita odottavissa, jos jonkun harpun saa ni siihen on tyytyminen jos ei niin ei ollaan ilman.

1eero kirjoitti:

Mittä työ pähkäilette se mitä on tapahtunut sillä siisti, nyt ollaan vanhoja eikä tässä juuri ole kohtaloita odottavissa, jos jonkun harpun saa ni siihen on tyytyminen jos ei niin ei ollaan ilman.

No se on kuules joskus ihan kiva pähkäillä :). Varsinki jäläkikätteen :D. Olla jälkiviisas.
Harpun tahtoisit :DDD. Joo, kyllähän ne ohi on oikiat ja väärät. Nyt vain suuta soitetaan. Muistellaan menneitä ja sopeudutaan olevaan.

1eero kirjoitti:

Mittä työ pähkäilette se mitä on tapahtunut sillä siisti, nyt ollaan vanhoja eikä tässä juuri ole kohtaloita odottavissa, jos jonkun harpun saa ni siihen on tyytyminen jos ei niin ei ollaan ilman.

Kyllähän myös vanhemmalla iällä voi uuden kumppanin löytää.. Löysin kumppanikseni nyt intuition perusteella tämän palstan..Ei tosiaan pidä uskoa kaikkea, mitä ihmiset kirjoittaa, minä en ainakaan usko. Kohtaloon uskon ja siihen että kaikella on tarkoituksensa. Kaikkia lehtiä kun ei heitetä roskikseen. Myöskin se on totta, että jotkut ihmiset pärjäävät yksin paremmin, kuin kumppanin kanssa.

siilimuori kirjoitti:

No se on kuules joskus ihan kiva pähkäillä :). Varsinki jäläkikätteen :D. Olla jälkiviisas.
Harpun tahtoisit :DDD. Joo, kyllähän ne ohi on oikiat ja väärät. Nyt vain suuta soitetaan. Muistellaan menneitä ja sopeudutaan olevaan.

tai huuliharppuakin voi soitella

huuliharppunorppa kirjoitti:

tai huuliharppuakin voi soitella

Aivan...............................

huuliharppunorppa kirjoitti:

Kyllähän myös vanhemmalla iällä voi uuden kumppanin löytää.. Löysin kumppanikseni nyt intuition perusteella tämän palstan..Ei tosiaan pidä uskoa kaikkea, mitä ihmiset kirjoittaa, minä en ainakaan usko. Kohtaloon uskon ja siihen että kaikella on tarkoituksensa. Kaikkia lehtiä kun ei heitetä roskikseen. Myöskin se on totta, että jotkut ihmiset pärjäävät yksin paremmin, kuin kumppanin kanssa.

Niihän ne sanoo että etsivä löytää, harpunkin :).

hyvä, että ymmärrät!

huuliharppunorppa kirjoitti:

Kyllähän myös vanhemmalla iällä voi uuden kumppanin löytää.. Löysin kumppanikseni nyt intuition perusteella tämän palstan..Ei tosiaan pidä uskoa kaikkea, mitä ihmiset kirjoittaa, minä en ainakaan usko. Kohtaloon uskon ja siihen että kaikella on tarkoituksensa. Kaikkia lehtiä kun ei heitetä roskikseen. Myöskin se on totta, että jotkut ihmiset pärjäävät yksin paremmin, kuin kumppanin kanssa.

Etkai ole se saemaan norppa joka kesä on rantakivellä köllötelly alastomana ja iskeny silmää tuuhan eero uimaan

siilimuori kirjoitti:

Niihän ne sanoo että etsivä löytää, harpunkin :).

ja kysyjälle vastataan. joillakin herkemmät vaistot toki. that is true

huuliharppunorppa kirjoitti:

hyvä, että ymmärrät!

Juu. Mut nyt pitänee lähteä kattelemaan alkaisko tuo NukkuMasa mua. Kaunita unia.

siilimuori kirjoitti:

No se on kuules joskus ihan kiva pähkäillä :). Varsinki jäläkikätteen :D. Olla jälkiviisas.
Harpun tahtoisit :DDD. Joo, kyllähän ne ohi on oikiat ja väärät. Nyt vain suuta soitetaan. Muistellaan menneitä ja sopeudutaan olevaan.

Sekö on mies lähteny lätkimään, kun kirjoitit: "Joo, kyllähän ne ohi on oikiat ja väärät."

1eero kirjoitti:

Etkai ole se saemaan norppa joka kesä on rantakivellä köllötelly alastomana ja iskeny silmää tuuhan eero uimaan

kyllähän sinä sen voit niinkin ymmärtää, riippunee ihmisestä. surullinen laulu minun makuuni tosin, lienee iloisempiakin.

huuliharppunorppa kirjoitti:

ja kysyjälle vastataan. joillakin herkemmät vaistot toki. that is true

Juu näin on, herkemmät vaistot joillan. Mistähän sekin juontaa juuresa? Ärsyttävintä on et kun kysyy niin ei vastata.

siilimuori kirjoitti:

Juu. Mut nyt pitänee lähteä kattelemaan alkaisko tuo NukkuMasa mua. Kaunita unia.

hyvää yötä kauniita unia

Tellukka kirjoitti:

Sekö on mies lähteny lätkimään, kun kirjoitit: "Joo, kyllähän ne ohi on oikiat ja väärät."

Ei oo lähteny, tai on mutta parin päivän työreissu :). Ku eikös se ole niin että kun kerran on se on mikä on.

siilimuori kirjoitti:

Juu näin on, herkemmät vaistot joillan. Mistähän sekin juontaa juuresa? Ärsyttävintä on et kun kysyy niin ei vastata.

en osaa siihen vastata, aina ollut herkät vaistot

huuliharppunorppa kirjoitti:

en osaa siihen vastata, aina ollut herkät vaistot

Mullakin on, siis herkät vaistot, tai ainakin luulen niin. Omasta mielestäni haitsan jos joku ei mene oiken. Ta yrittää näyttää uta mitä on.

siilimuori kirjoitti:

Jännä että ihmiset ajattelee niin eri tavoin. Ehkä minä en osaa ajatella että voisin heittäytyä jonkun huomaan niin että voisin ajatella että voin jättää asiani jonkun huomaan. Aina oppinut iihen että itse pitää asioihin pyrki vakuttamaan ja miettiä sitten mikä on se omien suunnitelmien tavoite, mihin elämässään pyrkii. Toisaalta uson että elämälläni on joku tarkoitus ja siihe suuntaan olen menossa suoraan tai kiertotietä mutta itse valinnat on tehtävä.Ja aina kuitenkaan kaikki ei otdellakaan mene niinkuin strömsössä ja joksus jonkin tapahtuman tarkootus selviää vasta myöhemmin. Oliko mahdollisimman epäselvästi selitetty :)?

Muistelen, että sinä olet ottanut ohjat käsiisi hyvin nuorena,. siilimuori Vanhin lapsi ?
Jos oppii luottamaan itseensä varhain, ei tarvitse kehitellä selviämisen strategioita, kuten meidän "toistaitoisten" on tarvinnut tehdä..)) Vaikka ei juuri luota itseensä, luottaa johonkin isompaan, Elämään ja siihen, että se kantaa.
Minua se on ainakin kantanut. Kaikki on ikään kuin tullut luo, tarjonnut uusia asioita, uusia tilaisuuksia. Ei ole tarvinnut paljon puuttua omiin asioihinsa, kunhan on suostunut..))
Pääkaupunkiseudulla on se etu, että keikka- ja pätkätyötä on riittänyt, enkä ole ollut turhan kranttu työni suhteen.

de-meter kirjoitti:

Muistelen, että sinä olet ottanut ohjat käsiisi hyvin nuorena,. siilimuori Vanhin lapsi ?
Jos oppii luottamaan itseensä varhain, ei tarvitse kehitellä selviämisen strategioita, kuten meidän "toistaitoisten" on tarvinnut tehdä..)) Vaikka ei juuri luota itseensä, luottaa johonkin isompaan, Elämään ja siihen, että se kantaa.
Minua se on ainakin kantanut. Kaikki on ikään kuin tullut luo, tarjonnut uusia asioita, uusia tilaisuuksia. Ei ole tarvinnut paljon puuttua omiin asioihinsa, kunhan on suostunut..))
Pääkaupunkiseudulla on se etu, että keikka- ja pätkätyötä on riittänyt, enkä ole ollut turhan kranttu työni suhteen.

Seittemäntoistavuotiaana lähin erilleen muusta perheestä. Ei äitee ois päästäny mutta kun vaihtoehtona oli että lopetan koulun kesken, sitten lopulta myöntyi.Muu perhe siis muutti muualle, minä jäin itekseen suorittamaan koulun loppuun koska en halunnut vaihtaa kesken vieraaseen kouluun ja vieraalle paikkakunnalle. Kun koulu loppui, oli haettava töitä että pärjäsi, siihen aikaan ei kotoa pyydetty vaikka loppukuusta laskettiin pennejä et riittääkö leipään.

Hyvä koulu pakottaa toimimaan ja hakemaan hallintaa elämässä. Ei tullut mieleenkään sossun luukulta lähteä hakemaan toimeentulotukea ja en tiedä oliko sitä silloin saatavoissakaan. Puhumattakaan asumistuesta. Pakko oli oppia luottamaan itseensä kun ketään muitakaan ei ollut :).Siis oman elämän järjestelemisissä.

Mutta se että toimin itse tekee juuri sen tunteen että elämä kantaa. Päinvastoin, jos heittäytyisin odottelemaan, pelkään että elämä nimenomaan ei kantaisi. Jos nuorempanakin oisin heittäytynyt odottelemaan, oisin voinu vaikka syrjäytyä, niinkuin usein nykyisin käy monelle nuorelle. Ei näytä elämä kantavan ja tuovan leipää suuhun, työpaikkoja ja muuta, jos ei ole itse se aktiivinen osapuoli, eikä aina nykyisin silloinkaan.

Siihen ukson että elämällä on tarjottavanaan mahdollisuuksia, mutta itse ptää olla aktiivinen että ne mahdollisuudet löytävät sinut, ei ne useinkaan kotoa tule hakemaan :). Minulla on aina ollut töitä, yksitoistavuotiaasta asti lapsenammausta ja ammattiinvalmistmisen jälkeen vakipaikka. Oman toimintani ansiosta olen ollut luotettavan työntekijän maineessa, ei se maine ole itsestään tullut vaan ihan itse olen omalla toiminallani saavuttanut.

Oisko näin että toiset syntyvät kultalusikka suussa :D.

siilimuori kirjoitti:

Seittemäntoistavuotiaana lähin erilleen muusta perheestä. Ei äitee ois päästäny mutta kun vaihtoehtona oli että lopetan koulun kesken, sitten lopulta myöntyi.Muu perhe siis muutti muualle, minä jäin itekseen suorittamaan koulun loppuun koska en halunnut vaihtaa kesken vieraaseen kouluun ja vieraalle paikkakunnalle. Kun koulu loppui, oli haettava töitä että pärjäsi, siihen aikaan ei kotoa pyydetty vaikka loppukuusta laskettiin pennejä et riittääkö leipään.

Hyvä koulu pakottaa toimimaan ja hakemaan hallintaa elämässä. Ei tullut mieleenkään sossun luukulta lähteä hakemaan toimeentulotukea ja en tiedä oliko sitä silloin saatavoissakaan. Puhumattakaan asumistuesta. Pakko oli oppia luottamaan itseensä kun ketään muitakaan ei ollut :).Siis oman elämän järjestelemisissä.

Mutta se että toimin itse tekee juuri sen tunteen että elämä kantaa. Päinvastoin, jos heittäytyisin odottelemaan, pelkään että elämä nimenomaan ei kantaisi. Jos nuorempanakin oisin heittäytynyt odottelemaan, oisin voinu vaikka syrjäytyä, niinkuin usein nykyisin käy monelle nuorelle. Ei näytä elämä kantavan ja tuovan leipää suuhun, työpaikkoja ja muuta, jos ei ole itse se aktiivinen osapuoli, eikä aina nykyisin silloinkaan.

Siihen ukson että elämällä on tarjottavanaan mahdollisuuksia, mutta itse ptää olla aktiivinen että ne mahdollisuudet löytävät sinut, ei ne useinkaan kotoa tule hakemaan :). Minulla on aina ollut töitä, yksitoistavuotiaasta asti lapsenammausta ja ammattiinvalmistmisen jälkeen vakipaikka. Oman toimintani ansiosta olen ollut luotettavan työntekijän maineessa, ei se maine ole itsestään tullut vaan ihan itse olen omalla toiminallani saavuttanut.

Oisko näin että toiset syntyvät kultalusikka suussa :D.

Tulikohan tuosta se käsitys, että minä olen syntynyt kultalusikka suussa ? Sunnuntailapsi, monin tavoin onnekas olen ollut, mutta en missään nimessä "loispummi". Jos jotakin olen osannut niin sopeutua uusiin tilanteisiin, tulla toimeen vähällä ja ehdottomasti omillani.
Silti en osaa nähdä, että olisin itse ollut oman elämäni mestari, olen vain osallistunut siihen kykyjeni mukaan..))

Niin hassulta kuin se kuulostaakin, minuunkin, kulkuriin, on aina luotettu ja on ollut syytäkin..)) Tietenkin erilaisuus, elämän ja arvojen suhteen pistää aina silmään ja siitä on seurannut erilaista kyttäilyä - kenkääkin kerran. Tämän päivän mittareilla monet kokemani asiat katsottaisiin varmasti kiusaamiseksi. Jos jotakin EN ole osannut, niin pitää puoliani. Siksikin vaihtuvat työpaikat ovat sopineet minulle.

Vaikka minulta on puuttunut "päämäärä" ja "tavoitteet", aktiivinen olen aina ollut, mutta tuntuu, että pari ammattitutkintoakin ovat olleet jonkinlaisia sivutuotteita, hoituneet siinä vahvan elämäntunteen ylläpidon ohessa.

Voisko ajatella, että eri teitä on kuljettu, mutta silti itsestämme . ja muistakin - on huolta pidetty ja elämä on kantanut molempia ? ..))

hyväsinä kirjoitti:

Sana-valmis tarkoittaa tässä kohtaa sitä että osaa solvata muita kirjoittajia. Sovitte ystäviksi oikein hyvin.

"hyväsinä"

Ilkeys palkitaan palstalla poistamisella.
Poistamista ei yleensä tehdä, jos katsotaan kantelu-pukin olevan herkkä-
nahkainen tai huumorin-tajuton.
Liiaksi.

Määrä-tietoinen Tarkoitus-hakuisuus on palstan kannalta se pahin synti.
Silloin ainakin saa kantelija jäädä kiehumaan keittämässään liemessä.

H.

de-meter kirjoitti:

Tulikohan tuosta se käsitys, että minä olen syntynyt kultalusikka suussa ? Sunnuntailapsi, monin tavoin onnekas olen ollut, mutta en missään nimessä "loispummi". Jos jotakin olen osannut niin sopeutua uusiin tilanteisiin, tulla toimeen vähällä ja ehdottomasti omillani.
Silti en osaa nähdä, että olisin itse ollut oman elämäni mestari, olen vain osallistunut siihen kykyjeni mukaan..))

Niin hassulta kuin se kuulostaakin, minuunkin, kulkuriin, on aina luotettu ja on ollut syytäkin..)) Tietenkin erilaisuus, elämän ja arvojen suhteen pistää aina silmään ja siitä on seurannut erilaista kyttäilyä - kenkääkin kerran. Tämän päivän mittareilla monet kokemani asiat katsottaisiin varmasti kiusaamiseksi. Jos jotakin EN ole osannut, niin pitää puoliani. Siksikin vaihtuvat työpaikat ovat sopineet minulle.

Vaikka minulta on puuttunut "päämäärä" ja "tavoitteet", aktiivinen olen aina ollut, mutta tuntuu, että pari ammattitutkintoakin ovat olleet jonkinlaisia sivutuotteita, hoituneet siinä vahvan elämäntunteen ylläpidon ohessa.

Voisko ajatella, että eri teitä on kuljettu, mutta silti itsestämme . ja muistakin - on huolta pidetty ja elämä on kantanut molempia ? ..))

Ehottomasti voisi ajatella et lopputulos sama. Kiva lukea toisten ajatuksia aiheesta. Vaikka uskon vahvasti siihen että ihminen on pitkälti oman onnensa seppä, ei sitä kuitenkaan yksi pieni ihminen kaikkeen kuitenkaan taivu. Voi vaan yrittää täpistellä läpi tämän elämän ja toivoa parasta. Enkä tarkoittanut kultalisikalla että loidpummi olisit vaan että lähtökohdat elämässä ovat ehkä olleet erit.

Kovin kiinnostaa mieliala, ootteko syöny mieliala pillereitä muuten onko naurupillereitä että voisi nauraa katketaakseen, hautajaisia varten surupilleri. Bööö

1eero kirjoitti:

Kovin kiinnostaa mieliala, ootteko syöny mieliala pillereitä muuten onko naurupillereitä että voisi nauraa katketaakseen, hautajaisia varten surupilleri. Bööö

Pöö itelles :). Mielen kohottamiseen en ole toistaiseksi vielä pillereitä tarvinnu, hirtehishuumori on aina vielä riittäny :). Oikeastaan minä olen aika pillerivastainen. Katketakseennauramiseen naurattaa vielä luomunakin :).

siilimuori kirjoitti:

Niin oonki. En uso että on olemassa vain yksi ja ainoa ja oikea.Mutta ihanaa jos esimerkiksi sinä vielä uskot.Pidä tuo uskosi kun kerran olet siinä uskossa saanut olla :).

Jostakin nuoruudestani on päähäni jäänyt, sellainen asia, että maapallolla on jokaista ihmistä kohti 22000 ´´sitä oikeaa.´´

eppu2 kirjoitti:

Jostakin nuoruudestani on päähäni jäänyt, sellainen asia, että maapallolla on jokaista ihmistä kohti 22000 ´´sitä oikeaa.´´

Sissossentään ja minä ole kohdannut niistä vast puolikymmentä :DDDDD

Susirajalla on ton verran, meillä keski-suomessa puolimetriä sekin on riittävä määrä ja vielä tuota kerkii tulemaan sullekin puolimetriä.

Tää on sunkin mielestä valitusalotus, kuin sä uskallat noin sanoo. ;);)

"tiinainen"

No voi sun laiska-madot ja pulla-luistelijat!
Minähän tunnen sinut läpi-kotaisin kuin henkisesti vain voi.
Niin ovat kynäsi soljuneet, kuin airot venhosi vierellä :)
Ilon aiheeksi sinulle itseni alistin, onnen muruseksi synkkään päivääsi.
Mutta enhän minä sentään satoihin kilometreihin veny.

YH.

hunksz kirjoitti:

"tiinainen"

No voi sun laiska-madot ja pulla-luistelijat!
Minähän tunnen sinut läpi-kotaisin kuin henkisesti vain voi.
Niin ovat kynäsi soljuneet, kuin airot venhosi vierellä :)
Ilon aiheeksi sinulle itseni alistin, onnen muruseksi synkkään päivääsi.
Mutta enhän minä sentään satoihin kilometreihin veny.

YH.

Voi jessus mikä liero ja mielistelijä ;(

"ällöttävää"

Miten niin?
Juurihan minä haukuin ystäväni maan-rakoon :)

H.

old_profile_89054 kirjoitti:

ei tossa mitään ällöttävää ollu
kauniistihan hatsansaa kirjoittaa kuten aina
se on siitä kiinni miten sen lukee
ja niin näyttää olevan monella muullakin.

Kuin myös sinulla.

Kukas muu sen tylsyyden tekee kuin itse, mulle tulee tylsä olo heti aamusta aletaan puhua tylsyydestä jos puhittaisiin hauskasti olisi mukavempoooo

1eero kirjoitti:

Kukas muu sen tylsyyden tekee kuin itse, mulle tulee tylsä olo heti aamusta aletaan puhua tylsyydestä jos puhittaisiin hauskasti olisi mukavempoooo

Teeppä joku hauska aloitus.

siilimuori kirjoitti:

Teeppä joku hauska aloitus.

Emmiä ilikiä kun oon tehdy muutennii liikoob aloja

1eero kirjoitti:

Emmiä ilikiä kun oon tehdy muutennii liikoob aloja

Höpö höpö mitää liikaa ole tehny koita ny vaan iletä :).

old_profile_89054 kirjoitti:

en mää usko että kukaan tylsyyttä tahallaan tekee
joskus se vaan iskee päälle
vähän niinkun sekin että toisina päivinä on parempi päivä
ja toisina huonompi päivä
eikä sitäkään voi oikeesti itse päättää
sekin vaan tulee
ei se mee niin että herättyä ajattelee tänään kaikki on hyvin
tai että tänään kaikki asiat mitä kuulen on ikäviä
tänään on hyvä päivä
lähden kohta lenkille ajattelin tallustella sellasen reilun kympin
ja iltasella lähden laulaa hoilottamaan kahdeksi tunniksi
aktiviteettia piisaa aina näille loppuviikon päiville
ups meinasin laittaa automaattisesti hymiön tohon perään
mutta sekin jotain niin ärsyttää että pitää aina mainita
jätän sen laittamatta
tässä taas lapsellisesti kirjoittelin muutaman sanan
en mää tiennykkään että täällä pitää olla niin aikuinen
niin aikuinen ja kirjoitukset pitää olla asiaaaaaaa.

No oiskohan se sitten näin että elämä tuo mitä on tuodakseen kuten tuolla ylmepänä mainitaan. Ihmisen rooli on vain ottaa vastaan mitä elämä antaa. Milloin hyvää ja milloin huonoa ja oisko näin että jos ei niitä huonoja ois niin ei osaa ravostaa niitä hyviäkään.

Minä en hymiöistä tällaisissa epävirallisissa luovu, olkoon kukinenkin mitä mieltä tahansa. Niillä saa väriä kirjoitukseen ja tunnelmia ;P. Ja ehottomasti haluan kantaa mahollisimman pitkään itsessäni sen pienenkin tytön. Sillä kun sen menetää, alkaa näyttää aika aneemiselta, siis miun mielest.

old_profile_89054 kirjoitti:

en mää usko että kukaan tylsyyttä tahallaan tekee
joskus se vaan iskee päälle
vähän niinkun sekin että toisina päivinä on parempi päivä
ja toisina huonompi päivä
eikä sitäkään voi oikeesti itse päättää
sekin vaan tulee
ei se mee niin että herättyä ajattelee tänään kaikki on hyvin
tai että tänään kaikki asiat mitä kuulen on ikäviä
tänään on hyvä päivä
lähden kohta lenkille ajattelin tallustella sellasen reilun kympin
ja iltasella lähden laulaa hoilottamaan kahdeksi tunniksi
aktiviteettia piisaa aina näille loppuviikon päiville
ups meinasin laittaa automaattisesti hymiön tohon perään
mutta sekin jotain niin ärsyttää että pitää aina mainita
jätän sen laittamatta
tässä taas lapsellisesti kirjoittelin muutaman sanan
en mää tiennykkään että täällä pitää olla niin aikuinen
niin aikuinen ja kirjoitukset pitää olla asiaaaaaaa.

Se on sellainen ihmisen perusseikka mitä mun mielestä suurin osa ihmisistä ei ole huomannut - että itse vastaa pääkopan ajatuksista. Niitä VOI ja PITÄÄkin ohjailla, värittää, estää ja muokata. Jokainen tietty tekee sen persoonallisuutensa mukaan. Olen myös pannut merkille että ne ihmiset jotka eivät omaksu tätä ajatusta, ovat muita useimmin helisemässä mielen tasapainon kanssa.

siilimuori kirjoitti:

No oiskohan se sitten näin että elämä tuo mitä on tuodakseen kuten tuolla ylmepänä mainitaan. Ihmisen rooli on vain ottaa vastaan mitä elämä antaa. Milloin hyvää ja milloin huonoa ja oisko näin että jos ei niitä huonoja ois niin ei osaa ravostaa niitä hyviäkään.

Minä en hymiöistä tällaisissa epävirallisissa luovu, olkoon kukinenkin mitä mieltä tahansa. Niillä saa väriä kirjoitukseen ja tunnelmia ;P. Ja ehottomasti haluan kantaa mahollisimman pitkään itsessäni sen pienenkin tytön. Sillä kun sen menetää, alkaa näyttää aika aneemiselta, siis miun mielest.

Hyvä vaihtoehto, siilimuori...)) Viittaan siis tuohon ensimmäiseen kappaleeseen.
Joku suuntaus katsoo myös, että ihmisen ajattelussa on virhe, kun hän jakaa asiat hyviin ja huonoihin sen sijaan, että ottaisi ne vastaan arvottamatta, osana elämän kokonaisuutta.

Ja lämä aikahan ruokkii ajatusta, että meillä pitäisi koko ajan olla hyvä noste päällä, hyvä fiilis. Hyvinvointivaltiossa pitäisi aina voida hyvin..)) Jos ilmaisee muuta, tulee opetetuksi tai syyllistetyksi..Valittajaksi leimautuu aika herkästi...

de-meter kirjoitti:

Hyvä vaihtoehto, siilimuori...)) Viittaan siis tuohon ensimmäiseen kappaleeseen.
Joku suuntaus katsoo myös, että ihmisen ajattelussa on virhe, kun hän jakaa asiat hyviin ja huonoihin sen sijaan, että ottaisi ne vastaan arvottamatta, osana elämän kokonaisuutta.

Ja lämä aikahan ruokkii ajatusta, että meillä pitäisi koko ajan olla hyvä noste päällä, hyvä fiilis. Hyvinvointivaltiossa pitäisi aina voida hyvin..)) Jos ilmaisee muuta, tulee opetetuksi tai syyllistetyksi..Valittajaksi leimautuu aika herkästi...

Luoja varjelkoon leimautumasta valittajaksi. Asioiden jakaminen hyviin ja huonoihin, jaa-a.kaikkihan ois sitten tasaista mössöä ilman arvolatauksia. Mikkään ei ois mittään, kaikki otettaisiin vastaan luonnollisena elämänkulkuna syyllistämättä tai syyllistymättäkin. Aika veikeä ajatus. Oltaisiinko sitten lähempänä eläintä :).

"humps"

Hienoa.
Vilkaisit minun ilo-aloitustani.

H.

old_profile_89054 kirjoitti:

kerroppas mulle muutama asia
mitä täällä kotosalla voin yksikseni tehdä
jos saisin vaikka hyviäkin ideoita.

Käy lenkillä ;)))
Jumppaa (laita youtubeen hakusanaksi vaikka kotijumppa tai -treeni jos et itse keksi liikkeitä)
Tanssi alasti
Siivoa
Järjestele kaappeja
Maalaa kynnet
Leivo
Hae joku vähän vaikeampi ruokaresepti netistä ja valmista se (vaatii kaupassa käynnin joka myös on jotain tekemistä)
Laula
Tee sudokuja
Tuunaa vaatteita (netti auttaa)
Aloita jotain käsitöitä (netti auttaa, sekä kaupassa käynti)
Anna itsellesi spa-hetki. Ootko hokannut että itseään voi jopa hieroa?
Harrasta seksiä (tuli mieleen tuosta hieronnasta)
Aloita skräppäystä, tuunaa vaikka valokuva-albumi (netti auttaa) ((aika hitsin kätsy tuo netti))
Lue
Opettele uusi kieli
Istuta siemeniä
Kirjoita lista kaikista hyvistä asioista sun elämässä
Kirjoita elämänkertasi
Ala jonkun koulun piha-mummiksi (kysy joltain rehtorilta)
Mene lukemaan lehtiä vanhuksille
Osta kitara ja opi soittamaan

old_profile_89054 kirjoitti:

tossa oli monta hyvää ideaa
käyn lenkillä kahvakuulailen täällä kotosalla
yhtenä päivänä lilluin ammeessa
kutomaan taidan opetella on nimittäin tuolla kylällä
semmoinen sukka piiri
en oo koskaan kutonu mutta ehkä joskus aloitan
mää en oo oikeen sellainen kädentaitaja
joten noi tuunaushommat kyllä kiinnostaa
mutta ei saa ryhdyttyä
eilen just sanoin miehelle että tekis mieli opetella soittaan pianoa
mutta sit pitäs käydä tunneilla
puutarhat ja siemenet ei oo mun juttu
naida on vähän vaikee keskenään
kun se tylsistys iskee kun on täällä yksin
joka päivä oon kirjoittanut nyt ajatuksia elämästä
toisten itsellä ei ole sitä taitoa
elämänkerta apua liian pelottavaa ja paljastavaa
ja tosta vapaaehtoistyöstä keskusteltiin kans eilen
mutta kun täältä on niin pitkä matka joka paikkaan
ettei rahat riitä bensakuluihin
kyllä mää tykkäisin
mummuna saan olla niin paljon kun haluan
nytkin otan pikkujätkän lapinmatkalle mukaan
ja uskon että kun mennään vielä kuukausi eteenpäin
niin näyttää jo valoisammalta ulkonakin
tänään oli oikeen mukavat kuoroharkat
kampaaja leikkas hyvät hiukset
ja siinä kävin välissä vielä parin ystävänkin luona.

Ja varmasti löytyy vielä monta asiaa mitä voit tehdä. Jos jotain ei osaa, sen voi opetella. Jos jotain ei huvita tehdä, voi pakottaa itsensä. Pointti on se (varsinkin jos on taipuvuutta masennukseen) ettei päästä itseään liian helpolla. Kun saa jotain vaikeaa aikaiseksi, se palkitsee enemmän kuin se tuttu mitä tekee joka päivä. Saa aiheen olla ylpeä. Ja ihan turha sanoa ettei osaa, ehkä se on vaikeaa, ja ehkä lopputulos ei ole maailman parasta, mutta olet silti ylittänyt itseäsi ja puskenut omaa rajaa pikkasen taivasta kohti.
Tekeminen on ollut yksi mun terapioista, siitä tulee äärettömän hyvä olo kun katselee kättensä jälkeä. Sen sä varmaan olet itekin todennut jos harrastat tuunailua. Ja joskus päivän jaksottaminenkin auttaa masennukseen, selkeitä aikoja kun tekee tiettyjä asioita.
Piano meilläkin on nurkassa, sitten joskus kun kiire loppuu ja penskat ovat lähteneet kotoa, otan sen käsittelyyn. Netissä löytyy muuten opetusohjelmiakin. Eiku googlaamaan. Tai Bingaamaan niin kuin poikani sanoo :))
Mutta tuota... en ollut ikinä kuvitellut että yli 50 vuotiaalle joutuisin vakuuttamaan että kyllä seksiä voi harrastaa yksinkin ;)))

Hehee, tää oli hyvä :))) Mä voisin lähteäkin jos olis aikaa, sais suklaata.... :P
... tai erittäin pitkähihaisen valkoisen takin. Ei niitäkään voi olla koskaan liikaa?

old_profile_89054 kirjoitti:

ihan ihmeissäni määkin täällä oon
kovasti sain kirjoittajat hermostumaan
mokomalla aloituksella
jos oon tylsistyny niin oon
että heipparallaa tänään on ollu mukavampi päivä
en oo liikkunu mihinkään
miks kaikki ihmiset on nykyään niin takakireitä
no eihän se tietysti mulle kuulu.

Älä nyt joka sanaan takerru tiinainen. Ota rennommin.

old_profile_89054 kirjoitti:

hyvin rentoutunut olen ollut jo useamman kuukauden
ja jos olisin kiree niin varmaan olisin
tehnyt aloituksen mitenkä saan itseni rentoutumaan
mielestäni jos haluaa keskustella ajankulukseen
täällä toisten kirjoittajien kanssa
niin vähän on niinkun takerruttava
eihän siitä keskustelusta muuten mitään tuu
jos kirjoittaa vaan en tai kyllä tai joo joo
niin hyvin pian asiat loppuu.

Rentoutua voi, mutta sinua ehkä vaivaa tekemisen puute. Tee sitä, mistä tulee hyvä mieli ja älä unohda, että terveys on nro 1. Olen itse kokenut sen kantapään kautta. Sairastan perinnöllistä sydänsairautta, ja on pakko mukauttaa omat tekemiset oman voinnin mukaan, vaatii opettelua.

Hieno tarina korppis. Harva pystyy tuohon, päästämään irti, luopumaan hallinnan illuusiosta. Se vaatii minusta nöyryyttä, tosiasioitten näkemistä ja tunnustamista.

Minäkin pidän kiinnostusta, uteliaisuutta, hyvänä ominaisuutena, mutta joskus sekin rasittaa, hajottaa jotenkin. Onneksi elämänkokemus on tuonut sellaisen avun. että pääsee aika nopeasti selville siitä, mistä on kyse ja osaa päättää, onko tämä nyt olleenkaan minun juttuni... Ellei ole, siitä voi luopua kevein mielin.

Piti vielä mainita yksi juttu ikäseminaarista - kun puhuit, korppis, vanhoista miehistä.
Meillä oli esiintymässä ikämieskuoro. Kapellimestari esitteli ohjelman ja kertoi, että kappaleet on koottu "kolmen suuren" Olavi Virran, Tapio Rautavaaran ja Toivon Kärjen tuotannosta. Kaikki täyttäisivät tänä vuonna sata vuotta, jos eläisivät.
Ensimmäinen spiikki meni hyvin, mutta sitten kun piti uudelleen hakea samat nimet vain Olavi Virta muistui mieleen. "Kukas se toinen laulaja olikaan.." hän joutui kysymään ja yleisö avusti hyväntahtoisesti. Tuli kotoinen olo..))

old_profile_89054 kirjoitti:

mulla on tässä vasta menossa se luopuminen
entisestä kiireisestä elämästä
sekään ei käy kädenkäänteessä
mutta uskon että kun aikaa kuluu
osaan ottaa tän toimettomuuden
toisella tavalla voin jopa nauttia siitä.

Olet kuten tiedätkin samanlaisessa tienhaarassa, jossa itsekin olin 57-vuotiaana. Yrityksen lopettaminen, väsymys, masennus ja siitä nouseminen. Elämäntapojen muutos, ulkoilu, lenkkeily ja laihtuminen. Herääminen tuskaiseen tunteeseen olen vielä halukas jatkamaan työelämässä. Mistä alkaisin, mitä tekisin jne. Minulla oli onneksi ravintolaelämässä vuosikymmenet työskennelleenä muodostunut verkosto, jota hyödynnin tein myös ns. pilipalihommia kunnes pääsin varhaiseläkkeelle 60-vuotiaana.

Tuohon etsintä vaiheeseen kun olin 56 - 57-vuotias liittyi myös hurja halu löytää mies ja rakastua. Olinhan ollut yksin yli kymmenen vuotta. Nuoremmat miehet kiinnostivat, tunsin näet itseni olevani nuori 30 kg painonpudotuksen jälkeen, mutta samalla kun etsin nuoruutta se oli este luonnolisen suhteen kehittymiseen, nuorempien kokelaitten kanssa. Vanha mikä vanha vaikka ulkoisesti kuinka nuorekas. Ei sen ymmärtäminen itseasiassa masentanut vaan se auttoi minut ulos utopiasta.

Kun tapasin Petzen ja sain olla ikäiseni ja sain olla oma itseni, monet solmut aukesivat.

Sinulla on mies ja varmasti hieno mies onkin ja ymmärtäväinen, mutta usein pitkässä suhteessa käy niin, että kun päivän selvyys on siinä vieressä sitäkään ei osaa riittävästi arvostaa.

Tällainen aamun avaus. Ulkona on ihana lauha pakkaspäivä, aurinko paistaa. Taidan tehdä sauvakävelylenkin tai muuten vain kävellä ulkona. Menisin toki mökin saunan terassille auringon ottoon, mutta pojalla on auto käytössä. Jos huomenna sitten.

Illalla sain uusia savitöitä polttovaiheeseen. Keramiikkatyö jos mikä on kiva harrastus. Siellä työstää savea samanhenkiset ihmiset, taiteilijoita jumalan armosta. Yhdestäkään esineestä ei tule samanlaista kaikki ovat uniikkeja kuten me ihmisetkin.

Yksi on marttyyri, toinen haihattelija, kolmas viilipytty, neljäs funtsija, viides murjottaja kuudes tietää kaiken, seitsämäs ei mistään... jne...

Korppis, se oli hieno tarina! Mä tykkään elämäntarinoista, sellaisista joista näkee ihmisen matkan ja saa sen täyden kuvan miksi joku valitsee niin kuin valitsee.
Olen itse kokenut elämässä niin monta tilannetta kun olisi pitänyt ottaa hallinta omiin käsiini, enkä tehnyt sitä. Liitelin vain, siirsin mieleni pois tilanteesta ja annoin kaiken tapahtua. Ja kärsin vielä 20 vuotta siitä etten tehnyt mitään. Ja siitä tiedosta, että se etten tehnyt mitään oli myös ihan hömpfin oma valinta. Se tieto varsinkin kirveli.
Ja nyt, kun äidin sukulaisille soitan ja juttelen, ja kuuntelen kuinka paha olla heillä on, koska äiti ajoi heidät pois, ja he antoivat hänen päättää ja lähtivät. Ja nyt on liian myöhäistä.
Joskus pitää mennä vaan virran mukana. Mutta joskus pitää tietää ja nähdä mitä haluaa, ja taistella eikä taipua.

old_profile_93225 kirjoitti:

Korppis, se oli hieno tarina! Mä tykkään elämäntarinoista, sellaisista joista näkee ihmisen matkan ja saa sen täyden kuvan miksi joku valitsee niin kuin valitsee.
Olen itse kokenut elämässä niin monta tilannetta kun olisi pitänyt ottaa hallinta omiin käsiini, enkä tehnyt sitä. Liitelin vain, siirsin mieleni pois tilanteesta ja annoin kaiken tapahtua. Ja kärsin vielä 20 vuotta siitä etten tehnyt mitään. Ja siitä tiedosta, että se etten tehnyt mitään oli myös ihan hömpfin oma valinta. Se tieto varsinkin kirveli.
Ja nyt, kun äidin sukulaisille soitan ja juttelen, ja kuuntelen kuinka paha olla heillä on, koska äiti ajoi heidät pois, ja he antoivat hänen päättää ja lähtivät. Ja nyt on liian myöhäistä.
Joskus pitää mennä vaan virran mukana. Mutta joskus pitää tietää ja nähdä mitä haluaa, ja taistella eikä taipua.

Kai sinun elämäsi sitten kuului mennäkin niin, että annoit kaiken tapahtua mikä tapahtui. Turha siitä on itseään ja omaa valintaansa syyttää jälkeenpäin.

ent.siivoojaparka kirjoitti:

Kai sinun elämäsi sitten kuului mennäkin niin, että annoit kaiken tapahtua mikä tapahtui. Turha siitä on itseään ja omaa valintaansa syyttää jälkeenpäin.

Mielestäni nämä valintamme eivät ole yksiselitteisiä. Joskus tunnemme syyllisyyttä tekemisistämme ja joskus kiitollisuutta valinnoistamme. Useimmilla lie kokemuksia molemmista valinnoista.

Ei kukaan ota tosissaan jos kirjoitat, on turhaa syyttää itseään ja omaa valintaansa.

Turha ja turha, sitä vaan joskus katuu kun ottaa asiaan etäisyyttä.

Joskus järki tekee kipeitä valintoja kuten kun heitin aviomieheni ulos kodistamme. Joskus heittäydymme virran vietäväksi huitaisemme kädellä ja huudahdamme Hui. Kuten tein ja lähdin Dutchmanin kelkkaan.

Uskonet jo viimein Pirre, että empatialla on rajansa. Olen sitä mieltä kuten aijemminkin, että voihan sitä koilottaa maailman parannusta niin kauan kuin paha ei osu kohille, mutta kun osuu se tekee kipiää. Sen jälkeen ei ole muuta selviytymiskeinoa kuin ajatella pääsääntöisesti omaa parasta.

Se on semmosta, kun on aamuvirkkuja ja on iltavirkkuja. Minä ja nuorempi tyttäreni ollaan kumpainenkin sellaisia, että jos joutuu väkisin nousemaan aamulla ylös, niin ensimmäiset pari tuntia me senkun vaan murahdellaan.