Juttuseuraa

Tähän ei ole tainnu asiallisia vastauksia tulla,oletko saanut keskustelukaveria adhn.n suhteen?

Niimpä,saman olen huomannut ettei kyseistä oireyhtymää pidetä yhtään minään,itselläni suht lievä adhd mutta pojallani tosi hankalahoitoinen,kaikkine liitännäis sairauksineen eli masennusta,ahdistusta,unihäiriöitä ja voimakas aisti yliherkkyys.Kyllä on vaikeaa katsoa vierestä sitä pyristelyä tässä vaativassa yhteiskunnassa.

Hei! Olen 17-vuotias poika. Minulla on ADHD ja Asperger.

Voit laittaa viestiä Facebookissa eli facebookata: Rami Pussinen (Rampe)

Hei!

Olen 32v kohtuullisen hyvin menestynyt mies, joka on epäillyt sairastavansa ADHD:tä noin 10v ajan kun asia alkoi nousta enemmän esille. 10v sitten kun otin asian esille lääkäkärin kanssa minut tyrmättiin heti perusteluina se, että olin pärjännyt liian hyvin. (Lukio käytynä, vuosi armeijassa alikersanttina ja sillä hetkellä opiskelin ammattikorkeakoulussa)

Aikajana asian suhteen on tainnut mennä niin, että kun olin lapsi koko sairautta ei edes tunnettu sen jälkeen noin 10v sitten sairautta pidettiin pelkästään alisuoriutujien ja ns. älyllisesti tyhmien ihmisten sairautena. olen yrittänyt tutkituttaa asiaa myös tämän jälkeen, mutta en löytänyt lääkäriä kuka olisi ollut tarpeeksi kiinnostunut tutkimaan asiaa / ottamaan minua vakavasti. Minut leimattiin aina masentuneeksi. Kokeilinkin useampaa eri masennuslääkettä (melkein kaikkia mahdollisia) ja ne pistivät pääni vaan enemmän sekaisin niin kokeilut loppuivat lyhyeen. Enää en koskaan sekaannu mihinkään SSRi tai SNRI lääkkeisiiin, koska en usko että ne toimivat ainakaan minulla.

Olin varma omasta ADHD:stäni, koska sain satunnaisesti kavereilta Concertaa kokeiluun ja se vaikutti minuun välittömästi ja rauhoitti oireitani.

Asia nousi taas uudelleen esille pari kuukautta sitten kun parisuhdeongelmat, riidat sukulaisten ja kavereiden kanssa ja työstressi nostivat ADHD oireeni todella pahoiksi. Päätin lähteä hakemaan apua yksityiseltä puolelta vaikka tiesin sen tulevan kalliiksi, mutta jotain oli tehtävä.

Myös eri lehtiartikkelit menestyneistä aikuisista joilla oli todettu ADHD sai minut vakuuttumaan, että kyseessä ei ole pelkästään tyhmien ihmisten sairaudesta.

Löysi viimein hyvän asiaan perehtyneen lpsykiatrin yksityiseltä puolelta, joka oli oikeasti halukas kuuntelemaan minua ja olimme heti ensimetreiltä lähtien samalla aaltopituudella. Hän osasi vastata jo lauseisiini ennenkuin olin edes ehtinyt sanoa niitä loppuun. Esim en ole masentunut vaan... Lääkäri sanoi ADHD oireet ahdistavat ja tuottavat ongelmia. Juuri tätä olin hänelle sanomassa.

Ensimmäisellä käynnillä hän pyysi nämä dokumentit allekirjoitettuna: Äidin kertomus minun lapsuusvuosista (asiaa tuli 5 sivun verran), Avopuolison kertomus minusta viimeisimmän kuuden vuoden ajalta. Asiaa tuli myös 4 sivun verran ja sitten oma kertomus elämäni eri vaiheista lapsuudesta nykypäivään, Tein kattavan raportin elämäni eri vaiheista (6 sivua asiaa) ja toimitin lopuksi nämä dokumentit lääkärille.

Tämän jälkeen lääkäri soitti minulle ja sanoi, että antamani dokumentit olivat riittävän vakuuttavia jatkotutkimuksiiin, joten sovimme, että täytämme yhdessä Diva 2.0 testin ja jos se antaa riittävästi tukea diagnoosille voimme aloittaa Concerta kokeilun. Keroin lääkärille rehellisesti, että olen kokeillut kyseistä lääkettä ja koin sen toimivan hyvin ja sain tehtyä paljon rästissä olleita töitä mikä helpotti ahdistusta ja stressiä työasioiden suhteen.

Kävin ensimmäisellä käynnillä eilen ja täytimme testistä noin puolet, jonka jälkeen lääkäri kirjoitti minulle reseptin alkuun 18mg vahvuiselle Concertalle. Seuraava käynti on maanantaina milloin saan hyvin todennäköisesti virallisen diagnoosin kun testi on täytetyy loppuun ja lääkäri lupasi, että voimme kokeilla isompaa annostusta (36mg) mikäli koen saavani edes vähän hyötyä 18mg lääkkeestä.

Olen hyvin toiveikas asian suhteen, koska jo 18mg annostus tuntui auttavan jonkun verran, mutta tänään otetuani niitå kaksi jolloin annos oli 36mg huomasin lääkkeen vaikuttavan entistä paremmin.

Odotan toivekkkaana virallista diagnoosia, että saan vahvistuksen lähes 10v minua epäilyttäneeseen sairauteen / mahdolliseeen ADHD oireyhtymään

Annan mielelläni lisää tietoa ja vertaistukea jos se kiinnostaa jotakuta ja haluan auttaa mielelläni muita ketkä epäilevät sairastavansa ADHD:tä

Uskon, että minun kohdallani asian ratkaisi läheisteni antamat vakuuttavat lausunnot käytöksestäni.

Koko tutkimus on tullut maksamaan minulle:

Ensimmäinen käynti yksi tunti 200e
Toinen käynti 200e
Kolmas tuleva käynti 200e

600e on paljon rahaa, mutta jos saan sillä lääkityksen ja häiriökäyttäytymiseni ja elämäni parempaan suuntaan koen sen olevan tuon summan arvoista.

Minuun voi olla yhteydessä sähköpostitse: [email protected] ja jos juttuseura ja vertaistuki kiinnostaa voin keskustella asiasta myös whatsapissa.

Omasta kokemuksestani voin sanoa, että tämän kanssa on elettävä loppuikänsä.

Olisinpa vasta 20v niin voisin saada adhd kuriin mutta olen liian vanha. Mun kohdalla adhd diagnoosi tehtiin liian myöhään. En saanut apua koulu aikaan kun olisi ollut hyötyä. En saanut koululta tukea ja luokan valvojan mielestä oli oikein että mua kiusattiin kun olin tahtomattaan erilainen.

Silloin kun olin koulussa ei tiedetty että on edes adhd vaan mua pidettiin tyhmänä joka ei opi mitään.

Adhd takia menetin lapsuuden ja nuoruuden ja en ikinä sopinut porukkaan enkä saanut ystäviä.

Vasta aikuisena liian myöhään lääkäri totesi että mulla on adhd mutta en voi saada menetettyä elämää takaisin.

Miksen saanu silloin apua kun olisin voinut saada paremman tulevaisuuden.

Vihaan nykyistä elämääni. Vihaan koulu muistoja. Vihaan sitä etten saanu olla onnellinen.