mä en jaksa enää. Ehkä en vaan sitten sovi yliopistoon (hum.tdk)..vituttaa kun mitään ei muka voi ajatella maalaisjärjellä, tai toisinsanoen kaikki pitää pukea akateemiseen kieliasuun vaikka saman voisi sanoa selkokielellä. Esim hypoteesi - oletus.. Joo, tiedän että näin täytyy olla jne..mutta miksi ihmisetkin on niin ku jäykkiä paskatikkuja esim seminaarissa??!! Ainakin kaikissa mis ite olen ollut mukana ni kyllä löytyy näitä valopäitä joilla ei elämässä varmaan muuta ole ku kolmosen arvosanat. Mennään korottaa jos saa 2 ...Ja mitä lopulta jää käteen? mä valmistun pian ja oikeesti ei ole hajuakaan mihin voisin päästä töihin. Kun en opeksi halua. Vaikka olen ollut kaiken maailman messuilla ja opastusluennoilla, ni silti on tosi hatara kuva tulevaisuudesta. Oma aktiivisuus ja suhteet, joo, mutta tuntuu etten ole oikeestaan minkään alan asiantuntija.
Monesti johtohommiin vaaditaan korkeakoulututkinto. Esim joku kulttuuritoimenjohtaja..vaaditaan kuitenkin kokemusta, ja kykyä organisoida. Meillä ei ole ollut mitään siihen viittaavaa eikä varmaan kuulu ollakaan..ääh. oiskohan pitäny vaan mennä amk:hon ku sinne pääsin samana vuonna. Olisi ollut selkeä tieto tulevaisuudesta, ja hiukan rennompi opiskeluympäristö..Miten pääsen eroon näistä "antiyliopisto"-ajatuksista?
Ärsyttääkö jotain yo-opiskelijaa yliopisto ja akateemisuus?
18
4126
Vastaukset
- Cello
Voisin kertoa että opiskelu amk:ssa on aika koulumaista kuten lukiossa ja peruskoulussa. Itsenäni harmittaa eniten se että missään aihepiireissä ei amk:ssa mennä pintaa syvemmälle. Olen kohta valmistumassa ja mielestäni koko koulu ei anna riittävän kattavia tietoja työelämään. Opiskelu on ainakin helppoa ja pienellä panoksella saa hyviä arvosanoja. Joustavuudestaan amk ei ole tunnettu. Useilla opintojaksoilla on läsnäolopakko ja pakollisia harjoitustöitä. Pääsy amk:hon ei vaadi paljoa mikä näkyy opiskelija-aineksessa. Ryhmästäni 1/3 ei valmistu ollenkaan. Osa ei tule koskaan saamaan duunaria parempia töitä. Varsinkin tekniikan alalla insinöörejä koulutetaan liikaa. Ainoa vaihtoehto johonkin parempaan on jatkaa opiskelua yliopistossa josta sentään on hieman paremmat tulevaisuudennäkymät.
- Minni
Opiskelen tällähetkellä toista ammattikorkeakoulututkintoa. Cellon kanssa olen samaa mieltä siitä, että opiskelutyyli muistuttaa lähinnä lukiota, esim. meillä tunneilta saa olla pois vain 20% ja siis 80% istuttava tunneilla, vaikka olisi tärkeääkin menoa. Ylimenevät tunnit korvataan ylimääräisillä tehtävillä.
Hiukan erimieltä olen taas Ammattikorkeakouluun pääsystä. Riippuen alasta kouluun pääsy vaihtelee paljon: Esimerkiksi melko helppo on päästä esim. insinöörikoulutukseen, josta todella pieni osa sitten loppujen lopuksi valmistuu.
Vaikeampi on päästä aloille, joille on paljon hakijoita ja voi olla monimutkaisia sekä pitkiäkin pääsykokeita. Ei ole ollenkaan epätavallista, että talläisille aloille joudutaan hakemaan enemmän kuin yhden kerran, esim. 2-4 kertaa.
Aikoinaan monet kavereistani hakivat lukion jälkeen muutaman kerran ammattikorkeakouluun (olivat alan töissä sen ajan kunnes hakivat uudestaan), suorittivat amk-tutkinnon ja jatkoivat yliopistoon. Mielestäni aika viisasta: oli ruohonjuuritason työkokemusta, koulutus amk:sta, joka valmensi henkisesti ja tiedollisesti yliopisto-opintoihin. Koska olen nyt oman ammattini löytänyt näiden nykyisten amk-opintojen myötä ja saanut hyvää työkokemusta, olen ajatellut hakeutua jatkamaan alaani yliopistossa. - ikääntyvä suomi
Minni kirjoitti:
Opiskelen tällähetkellä toista ammattikorkeakoulututkintoa. Cellon kanssa olen samaa mieltä siitä, että opiskelutyyli muistuttaa lähinnä lukiota, esim. meillä tunneilta saa olla pois vain 20% ja siis 80% istuttava tunneilla, vaikka olisi tärkeääkin menoa. Ylimenevät tunnit korvataan ylimääräisillä tehtävillä.
Hiukan erimieltä olen taas Ammattikorkeakouluun pääsystä. Riippuen alasta kouluun pääsy vaihtelee paljon: Esimerkiksi melko helppo on päästä esim. insinöörikoulutukseen, josta todella pieni osa sitten loppujen lopuksi valmistuu.
Vaikeampi on päästä aloille, joille on paljon hakijoita ja voi olla monimutkaisia sekä pitkiäkin pääsykokeita. Ei ole ollenkaan epätavallista, että talläisille aloille joudutaan hakemaan enemmän kuin yhden kerran, esim. 2-4 kertaa.
Aikoinaan monet kavereistani hakivat lukion jälkeen muutaman kerran ammattikorkeakouluun (olivat alan töissä sen ajan kunnes hakivat uudestaan), suorittivat amk-tutkinnon ja jatkoivat yliopistoon. Mielestäni aika viisasta: oli ruohonjuuritason työkokemusta, koulutus amk:sta, joka valmensi henkisesti ja tiedollisesti yliopisto-opintoihin. Koska olen nyt oman ammattini löytänyt näiden nykyisten amk-opintojen myötä ja saanut hyvää työkokemusta, olen ajatellut hakeutua jatkamaan alaani yliopistossa.Mulle ei kyllä tulisi mieleenkään suorittaa kaksi tutkintoa putkeen. no tietysti riippuu mitä elämältä haluaa. Valmistun yo:sta toivon mukaan ens vuonna ja oon sit 25. Ja sitten kyllä on jo korkea aika yrittää niitä lapsia. Just tolla taktiikalla kaikki saa ekat lapsensa kolmekymppisinä..Kyllä sitä amk:n ja yo:N jälkeen pääsee töihin jos ei ole liian nirso. Mullakin näytti pahalta, olin vaan kaupan kassalla, mutta onneksi sain hyvän harjottelupaikan mihin tod.näk. pääsen myös valmistumisen jälkeen hommiin...Älkää yliopiskelko!!
Ja muuten, on yo:ssakin kaikki kieliopinnot, ja niissä on se 80% läsnäoloprosentti... - Minni
ikääntyvä suomi kirjoitti:
Mulle ei kyllä tulisi mieleenkään suorittaa kaksi tutkintoa putkeen. no tietysti riippuu mitä elämältä haluaa. Valmistun yo:sta toivon mukaan ens vuonna ja oon sit 25. Ja sitten kyllä on jo korkea aika yrittää niitä lapsia. Just tolla taktiikalla kaikki saa ekat lapsensa kolmekymppisinä..Kyllä sitä amk:n ja yo:N jälkeen pääsee töihin jos ei ole liian nirso. Mullakin näytti pahalta, olin vaan kaupan kassalla, mutta onneksi sain hyvän harjottelupaikan mihin tod.näk. pääsen myös valmistumisen jälkeen hommiin...Älkää yliopiskelko!!
Ja muuten, on yo:ssakin kaikki kieliopinnot, ja niissä on se 80% läsnäoloprosentti...Niin no tosiaan toiset eivät aivan heti löydä sitä paikkaansa ja kiinnostavaa alaa/ammattia heti ensiyrittämällä......
- yoyo
Minni kirjoitti:
Niin no tosiaan toiset eivät aivan heti löydä sitä paikkaansa ja kiinnostavaa alaa/ammattia heti ensiyrittämällä......
En ymmärrä miksei kannattaisi 'yliopiskella', jos pitää opiskeluelämästä tai haluaa maistella erilaisia aloja. Itse ainakin aion opiskella niin pitkään kuin tuntuu hyvältä.
Varmaan työt alkavat sitten kiinnostaa kun on rahat loppu, mutta opiskelu voi olla hauskaakin! - Jussi Toivanen
yoyo kirjoitti:
En ymmärrä miksei kannattaisi 'yliopiskella', jos pitää opiskeluelämästä tai haluaa maistella erilaisia aloja. Itse ainakin aion opiskella niin pitkään kuin tuntuu hyvältä.
Varmaan työt alkavat sitten kiinnostaa kun on rahat loppu, mutta opiskelu voi olla hauskaakin!Hohhoijaa... Pahaa tekee lukea tuollaista "opiskellaan niin kauan kuin siltä tuntuu". Helppohan se on seilailla edestakaisin täällä kun opiskelu on ilmaista. Itse tuntisin huonoa omaa tuntoa tuollaisesta, sen verran olen valtion aivopesemä tuleva veronmaksaja. Itse aion valmistua yliopistosta mahdollisimman nopeasti (olen 21-v. ja opiskelen ekaa vuotta). Miksi ihmiset haluavat olla nykyään nuoria vielä kolmikymppisinäkin, eikä haluta ottaa vastuuta omista tekemisistään ja elämästään? Opiskeluajan pitää olla myös ELÄMÄÄ ja hauskanpitoakin, mutta ei se mikään ammatti ole!
- ruotsi
ikääntyvä suomi kirjoitti:
Mulle ei kyllä tulisi mieleenkään suorittaa kaksi tutkintoa putkeen. no tietysti riippuu mitä elämältä haluaa. Valmistun yo:sta toivon mukaan ens vuonna ja oon sit 25. Ja sitten kyllä on jo korkea aika yrittää niitä lapsia. Just tolla taktiikalla kaikki saa ekat lapsensa kolmekymppisinä..Kyllä sitä amk:n ja yo:N jälkeen pääsee töihin jos ei ole liian nirso. Mullakin näytti pahalta, olin vaan kaupan kassalla, mutta onneksi sain hyvän harjottelupaikan mihin tod.näk. pääsen myös valmistumisen jälkeen hommiin...Älkää yliopiskelko!!
Ja muuten, on yo:ssakin kaikki kieliopinnot, ja niissä on se 80% läsnäoloprosentti...Meillä sai ainakin olla ruotsin tunneilta pois kolmasosan. Tosin se vaihtelee tiedekunnittain.
- Muikku
Ovat minunkin mielestäni monet semmoisia jäykistelijöitä siellä yliopistolla. Voimakkaita tuntuvat olevan myös pätemisen ja "laudalta lyömisen" tarpeet yliopisto-opiskelijoilla. Tämän olen huomannut tulevan esiin erityisesti tilaisuuksissa, joissa puretaan ryhmätöitä tai kuunnellaan esitelmiä. Hienoihin esitelmiin suhtaudutaan usein kateudella, ja jollei niistä muuta arvosteltavaa löydy, pilkataan selän takana esiintyjän ulkomuotoa tai puhetapaa. Samoin monet esiintyjät, jotka ovat hurjan sujuvasanaisia ja asiaansa perehtyneitä, laukkaavat esitelmänsä läpi sivistyssanoja viljellen huulet kireinä ja kova ilme naamalla. Ehkä he luulevat, että hymyily tai nenän laskeminen vaakatasoon heikentää uskottavuutta? No, onneksi yliopistolla on myös niitä, jotka osaavat ottaa opiskelun tosissaan ja säilyttää samalla pilkkeen silmäkulmassa. He parantavat huomattavasti opiskeluilmapiiriä ja viihtyisyyttä. :)
- opiskelija
Mua on myös ärsyttänyt tuollainen akateemisuus, varsinkin ne, jotka on just päässy opiskelemaan ovat niin hiton täynnä itseään. Olen itse opiskellut jo vuosia ja huomaan, että tollanen turha itsensä korostaminen häviää opiskellessa (jos häviää) kun ymmärtää sen tosi seikan, että mitä enemmän opiskelee, ymmärtää ettei ikinä pysty oppimaan ja osaamaan kaikkea. Vasta lukiosta päässeillä on monesti kovin ylimielinen ote kaikkeen, kuvitellaan että tiedetään jo kaikki. Itse en toisn koskaan edes ajatellut noin, koska lukio meni tosi huonosti ja kuvittelin olevani tyhmempi kuin muut.
Tietystikään tämä ei ole vain yliopisto-opiskeljoille tyypillistä, en vaan tällä hetkellä ole missään yhteyksissä muihin opiskelijoihin.
Ehkä tämä meni vähän asian vierestä, mutta nämä ovat juttuja, joita olen itse miettinyt tuolla. Onneksi valmistun kohta! - FM___
Humanistiset aineet monesti ovat juuri tuollaisia, mutta iteppähän oot tehnyt valintasi. Olisit valinnut vaikka jonkun bilsan ym. kovan tieteen niin paskan puhuminen ois tippunu kokonaan
- Igor
Humanisteista, jotka eivät tee opetustyötä, ei ole mitään hyötyä. Humanistit valittavat, kun niiden tiedekunnilta vähennetään eniten määrärahoja, vaikkei ne tuota mitään muuta kuin höpönlöpönnollatutkimusta ja täysin turhia käsiteanalyyseja.
- iikor on pepusta
Igor kirjoitti:
Humanisteista, jotka eivät tee opetustyötä, ei ole mitään hyötyä. Humanistit valittavat, kun niiden tiedekunnilta vähennetään eniten määrärahoja, vaikkei ne tuota mitään muuta kuin höpönlöpönnollatutkimusta ja täysin turhia käsiteanalyyseja.
Kyllä meistä hyötyäkin on. Ei kaikista. Mutta suurin osa saa kuitenkin sellaisen duunin missä on ainakin jotain hyötyä hum.opinnoista.
Esim historia. Sillä on kontakteja melkein kaikkiin muihinkin aineisiin, hum tdk:n ulkopuolelle. Historijoitsijasta voi tulla toimittaja, arkistonhoitaja, museon tai valtion viratsojen työntekijä, hallintotehtäviin, lipäätänsä kaikkeen missä tarvitaan kirjoitustaitoa, yleissivistystä, historiallisen tiedon käyttöä...
Entäs kielten opiskelijat... Euroopan unioniin vaikkapa tulkiksi..ei siitäkään mitään hyötyä ole ei..
Mutta onhan siellä jotkut vain laiskottelemassa ja juhlimassa..mutta se on heijän moka. - Riksu
iikor on pepusta kirjoitti:
Kyllä meistä hyötyäkin on. Ei kaikista. Mutta suurin osa saa kuitenkin sellaisen duunin missä on ainakin jotain hyötyä hum.opinnoista.
Esim historia. Sillä on kontakteja melkein kaikkiin muihinkin aineisiin, hum tdk:n ulkopuolelle. Historijoitsijasta voi tulla toimittaja, arkistonhoitaja, museon tai valtion viratsojen työntekijä, hallintotehtäviin, lipäätänsä kaikkeen missä tarvitaan kirjoitustaitoa, yleissivistystä, historiallisen tiedon käyttöä...
Entäs kielten opiskelijat... Euroopan unioniin vaikkapa tulkiksi..ei siitäkään mitään hyötyä ole ei..
Mutta onhan siellä jotkut vain laiskottelemassa ja juhlimassa..mutta se on heijän moka.Humanistit on helppoja...
- Fyysikko
Minä kirjoitan gradua kokeellisesta materiaalifysiikasta, ja olen saanut kuulla ohjaajaltani, että asiat pitäisi ilmaista vähän 'tieteellisemmin'. Että kyllä sitä osataan lässyttää muuallakin kuin humanistisissa tiedekunnissa. Tosin sitä lässytystä esiintyy luonnontieteilijöiden keskuudessa vähemmän kuin "humanoidien".
- Nimetön
Fyysikko kirjoitti:
Minä kirjoitan gradua kokeellisesta materiaalifysiikasta, ja olen saanut kuulla ohjaajaltani, että asiat pitäisi ilmaista vähän 'tieteellisemmin'. Että kyllä sitä osataan lässyttää muuallakin kuin humanistisissa tiedekunnissa. Tosin sitä lässytystä esiintyy luonnontieteilijöiden keskuudessa vähemmän kuin "humanoidien".
fysiikka onkin jo niin teoreettista, että sitä voi hyvin verrata humanismiin, hypoteeseja on niin paljon kun on matemaattisia malleja = ääretön määrä.
- Biol.yo
Igor kirjoitti:
Humanisteista, jotka eivät tee opetustyötä, ei ole mitään hyötyä. Humanistit valittavat, kun niiden tiedekunnilta vähennetään eniten määrärahoja, vaikkei ne tuota mitään muuta kuin höpönlöpönnollatutkimusta ja täysin turhia käsiteanalyyseja.
Puhutte kalliita sanoja, veljet! Teologinen ja humanistiset ovat paljolti veronmaksajien rahojen haaskausta (huom! ei kaikki alat). Joku filosofiakin... usein täyttä paskanjauhantaa ja sellaista termienviljelyä, jonka tarkoituksena näyttää useimmille filosofeille olevan itsensä korostaminen.
- saijatar
Onkohan täällä palstalla koskaan nähty kirjoitusta, jossa nimenomaan ylistettäisiin sitä, kuinka hyvin amk/yliopistotutkinto auttoi työllistymään JA että opiskellessa käsiteltiin juuri ne asiat, joita työssä tarvitaan :)
Ehkä onkin niin, että näiden asioiden vastaavuus katoaa sitä mukaa kun siirrytään yliopistotasolle. Olisiko asia sitten oikeasti paremmin jossain vastaavassa amk:n koulutusohjelmassa, kenpä tietää. Teoriansa on niissäkin.
Minulla ei sinänsä ole mitään akateemisuutta vastaan; se on loppujen lopuksi ihan samanlainen pakkopullavaatimus, johon jokainen joskus törmää työelämässä alasta riippumatta. Käytännössä on siis pakko noudattaa jotain "koodia", ei sille mitään voi. Yliopistoissa se vain sattuu olemaan julkaisemisen, puheen ja kirjoittamisen muotokieli sekä tietysti tutkintojen ja virkanimikkeiden hierarkia.
Humanistitutkintoja on täällä turha irvata; syystä tai toisesta moni valmistunut luonnontieteiden edustaja päätyy vastaavaan opettajanvirkaan kuin toisaalla opiskellut humanisti. Tai jos joku työllistyy yksityiselle sektorille, niin tutkinnon ja työelämän vastaavuus on todellisella koetuksella: korkeakouluissa kun ei järjestetä lentomatkailun, kahvinjuonnin, palaveeraamisen, tekstinkäsittelyn, powerpoint-esitysten ja sähköposteihin vastailun erikoiskursseja, mutta ruohonjuuritason arki on tätä ja vain tätä - se siitä tutkinnosta ja sen merkityksestä :) - sow68
niin vaihda alaa, rupea vaikka levyseppä-lintsariksi.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kumpi vetoaa enemmän sinuun
Kaivatun ulkonäkö vai persoonallisuus? Ulkonäössä kasvot vai vartalo? Mikä luonteessa viehättää eniten? Mikä ulkonäössä?961886- 881340
- 1101143
- 761037
- 1191010
Okei nyt mä ymmärrän
Olet siis noin rakastunut, se selittää. Onneksesi tunne on molemminpuolinen 😘57873- 47791
- 36782
Olen huolissani
Että joku päivä ihastut/rakastut siskooni. Ja itseasiassa haluaisin, ettei hän olisi mitenkään sinun tyyppiäsi ja pitäis48741- 33693