Varmuus ja tieto siitä, ettei hän tuntenutkaan samoin. Turhaan olen tunteitani kirjoittanut, avaruuteen kuiskannut. No nytpä ainakin tiedän. Kuinka typerä ja naiivi olenkaan ollut, täysin naurettava. Sydämen ääni ja intuitio olivatkin väärässä.
Valon päivä toikin pimeyden.
missyourvoice
795
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Olen pahoillani puolestasi, mutta et ole ainoa.
En mä näkis sitä turhaksi kuitenkaan, se on ollut tapasi käsitellä asiaa.
Samma här! Jossain vaiheessa järki voittaa tunteet ja näkee itsekin kaiken mahdottomuuden. Tsemppiä sinne!
Nyt saa kyyneleet tulla. Annan itselleni luvan itkeä hiljaa. Onnellisuuden askeleet kävelevät aina ohi. Sellaista tämä elämä on.
Olkapää minulta :(
Kiitos tuesta. Tein itselleni lupauksen, että jonakin päivänä olen onnellinen ja saan myös itsekkin takaisin onnea. Että enemmän olisi ilon kyyneleitä kuin surun. Ikävän ja rakkauden tunteet ovat kuitenkin kauniita, vaikka joskus niin kipeitä. Mutta pääasia että ihminen tuntee edes jotain positivista tässä kylmässä maailmassa. Anteeksi sekava kirjoitukseni, pieni herne pääkopassa pyörii radallaan nyt vähän hitaasti.
Tuo lupauksesi toteutuu vielä, usko pois :). Varsinkin, kun sulla on tuollainen asenne.
Tsemppiä missyourvoice! Itse kuuntelen joskus tätä alakulooni. Onhan se haikea, mutta niin kaunis...
https://www.youtube.com/watch?v=m-rilnsUqcg