Tätä foorumia selaillessani silmiini on sattunut muutamia keskusteluja ja kommentteja alkoholista. Jotkut eivät näe sitä pahana mutta useimmat onneksi näkevät.
Nooa istutti viiniköynnöksen ja Jeesus muutti veden viiniksi Kaanaan häissä. Lutherin kerrotaan olleen hyvän oluen suuri ystävä. Miksi emme myös me sitten hyväksyisi sitä kohtuudella käytettynä?
Lestadius kertoi, että hän parannuksen armon saatuaan vielä tarttui punssilasiin ja omatunto tuli sairaaksi. Hän kuunteli Pyhän Hengen opettamaa omaatuntoa eikä alkanut järkeilemään asiaa etsimällä lupaa alkoholin käyttöön edes raamatusta.
Käsitykseni nykykäytännön perusteesta (aika kuivasti ilmaistu) on, että eksytys on nykyään niin lähellä ja sielunvihollinen niin vihainen, että on nähty hyväksi luopua kokonaan alkoholista. Jos kohta Luther käyttikin olutta ja viiniä, niin ne eivät tuolloin olleet sellaisia vihollisen aseita kuin nykyään. Yleinen luopumus Jumalasta ja pahennus eivät olleet niin pitkällä kuin nyt, eivätkä ihmiset olleet hiukan "liikutetussa tilassa" niin taipuvaisia monenlaisiin sopimattomuuksiin kuin nykyaikana.
Tiedämme historiasta senkin, että Keski-Euroopasta kuivuivat kaivot aikanaan ja juomavettä ei ollut. Silloin viljeltiin ahkerasti viiniä pelkästään juotavan saamiseksi ja viinin oli käytävä säilyäkseen. Siellä Euroopassa muuten osataan viininjuonti hoitaa yhä tänä päivänä todella fiksusti; juopuneena esiintyminen on yhä suuri häpeä, johon kukaan ei halua joutua.
Uskovaiset nuoret ja vanhemmatkin säästyvät paljolta, kun eivät ota edes ensimmäistä ryyppyä, ei edes olutta. Kristityn vanha osa on jo muutenkin sellaisessa paineessa ja houkutusten keskellä joka tuutista tulvivan saastan kanssa, että ei kannata rasittaa sitä yhtään enempää. Lisäksi nykyään on kovakuntoinenkin mutta kuitenkin helpon toimeentulon ja kevyen työn laimentama ihmiskeho kovilla kaikkien myrkkyjen kanssa, joita se saa jo aivan jokapäiväisessä ruoassa. Siksikään ei kannata käyttää alkoholia.
Raamattu ei kaiketi missään kiellä yksiselitteisesti viinin juomista. Sen vaaroista varoitetaan kuitenkin monissa kohdissa. Koska alkoholi aikanamme liitetään hyvin pitkälle muuhun maailmalliseen hauskanpitoon, sitä kannattaa vain karttaa. Ei kannata luottaa siihen, että osaa käyttää sitä kuten israelilaiset aikanaan vain välttämätön määrä kerrallaan. Ehkäpä se ei ensinkään juovuttanut heitä, vaan paloi lämpimän maan asukkaan elimistössä nopeammin kuin täällä?
Mitä sanovat tähän sydämestään uskovaiset?
Nooa istutti viiniköynnöksen ja Jeesus muutti veden viiniksi Kaanaan häissä. Lutherin kerrotaan olleen hyvän oluen suuri ystävä. Miksi emme myös me sitten hyväksyisi sitä kohtuudella käytettynä?
Lestadius kertoi, että hän parannuksen armon saatuaan vielä tarttui punssilasiin ja omatunto tuli sairaaksi. Hän kuunteli Pyhän Hengen opettamaa omaatuntoa eikä alkanut järkeilemään asiaa etsimällä lupaa alkoholin käyttöön edes raamatusta.
Käsitykseni nykykäytännön perusteesta (aika kuivasti ilmaistu) on, että eksytys on nykyään niin lähellä ja sielunvihollinen niin vihainen, että on nähty hyväksi luopua kokonaan alkoholista. Jos kohta Luther käyttikin olutta ja viiniä, niin ne eivät tuolloin olleet sellaisia vihollisen aseita kuin nykyään. Yleinen luopumus Jumalasta ja pahennus eivät olleet niin pitkällä kuin nyt, eivätkä ihmiset olleet hiukan "liikutetussa tilassa" niin taipuvaisia monenlaisiin sopimattomuuksiin kuin nykyaikana.
Tiedämme historiasta senkin, että Keski-Euroopasta kuivuivat kaivot aikanaan ja juomavettä ei ollut. Silloin viljeltiin ahkerasti viiniä pelkästään juotavan saamiseksi ja viinin oli käytävä säilyäkseen. Siellä Euroopassa muuten osataan viininjuonti hoitaa yhä tänä päivänä todella fiksusti; juopuneena esiintyminen on yhä suuri häpeä, johon kukaan ei halua joutua.
Uskovaiset nuoret ja vanhemmatkin säästyvät paljolta, kun eivät ota edes ensimmäistä ryyppyä, ei edes olutta. Kristityn vanha osa on jo muutenkin sellaisessa paineessa ja houkutusten keskellä joka tuutista tulvivan saastan kanssa, että ei kannata rasittaa sitä yhtään enempää. Lisäksi nykyään on kovakuntoinenkin mutta kuitenkin helpon toimeentulon ja kevyen työn laimentama ihmiskeho kovilla kaikkien myrkkyjen kanssa, joita se saa jo aivan jokapäiväisessä ruoassa. Siksikään ei kannata käyttää alkoholia.
Raamattu ei kaiketi missään kiellä yksiselitteisesti viinin juomista. Sen vaaroista varoitetaan kuitenkin monissa kohdissa. Koska alkoholi aikanamme liitetään hyvin pitkälle muuhun maailmalliseen hauskanpitoon, sitä kannattaa vain karttaa. Ei kannata luottaa siihen, että osaa käyttää sitä kuten israelilaiset aikanaan vain välttämätön määrä kerrallaan. Ehkäpä se ei ensinkään juovuttanut heitä, vaan paloi lämpimän maan asukkaan elimistössä nopeammin kuin täällä?
Mitä sanovat tähän sydämestään uskovaiset?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kiitos paljon, Jani.:)
Minulle tuli oikein hyvä mieli viestistäsi, se vastasi todella sydämessäni aamenta.
Kyllä siellä " lämpösessä" maassa menee ihan samalla tavalla hattuun kun täälläkin...
mielestäni on niin että alkoholi kannattaa välttää mutta jos sitä joskus siemaisee ilman humaltumistarkoitusta, ei sekään kyllä synti ole
on paljon seurapuheissa ja suviseurapuheissa puhuttu, mutta aina viesti on ollut, että _ei pisaraakaan_. Muistan myös erään puheen, jossa saarnattiin, että raamatussa ei missään anneta hyväksyntää minkäänlaiselle alkoholin käytölle.
Ehkä puhuja sitten oletti, että tavallinen rivi-vl ei lähde raamattua tutkimaan itsekseen, ja kaikki uskovat sen mikä saarnatuolista luetaan. Kaikki alkoholinkäyttö on siis saarnattu synniksi, vieläpä erääksi niistä pahimmista ehkäisyn jälkeen.
asian toiselle tolalle rehellisyyden rajoja kolkuttelevista "vänkäämispuheista" huolimatta totuus vain valitettavasti on että raamattu
_ei todellakaan kiellä_
alkoholin käyttöä sinänsä, vaan kehottaa kristityitä KOHTUULLISUUTEEN
tämä on totuus eikä se pala tulessakaan
Ihan perusteltu näkemys. Uskottavuutta lisää, jos itse olet joskus kokeillut humaltua. Itse hummasin joskus vuosia sitten muutamia kertoja huppelissa, mutta kertaakaan en edes huoruuteen syyllistynyt. Itsekontrolli toimi muutenkin: en tehnyt rikoksia, en tapellut - no maallisia lauluja tuli luriteltua, mutta sitäkään en niin pahana pidä. Raittius on kuitenkin ihan hyvä, ei sen puoleen.