Törmäsin alla lainattuun tekstiin:
"Eräs uskovainen sisar päätti pitkän harkinnan jälkeen laittaa korvakorut. Uskovaiset ystävät ihmettelivät, että miksi. Sisar sanoi, että hän pitää korvakoruista ja että ei tämä ole uskonkysymys. Sisar oli sitä mieltä, että usko Jeesukseen pelastaa.
Sisaren sukulainen ei voinut millään käsittää, miksi sisar laittoi korvakorut. Lopulta sukulainen huokasi: "Meneekö tämä siihen, että pelkällä uskolla pelastuu?"
Johon lukija kommentoi:
Kauhistus kun sisar on eksyksissä!
Toinen lukija kommentoi:
Jumala on kaikkivaltias, mutta ei sekään nyt sentään korvakorullista voi pelastaa!
Kolmas lukija kommentoi:
Niin tai voi se Jumala korvakorullisenkin pelastaa jos se ei ole suomalainen korvakorullinen, vaan esimerkiksi venäläinen tai togolainen. On se vaan ihmeellinen tämä uskon mysteeri ja tutkimattomat ovat Jumalan polut! Emmää meinaa ymmärtää, meinaakko nää? Onneksi meijän ei tarviikaan, uskotaan vaan! "
Tämä kuvaa mielestäni aika hyvin meidän ajattelutapaamme. Meidät on opetettu tähän lapsesta saakka ja emme halua/pysty muuttamaan käsitystämme. Millainen on oikea usko? Mitä siitä raamattu opettaa? Olisiko aika heittää joutavat säännöt/synnit romukoppaan ja alkaa uskomaan niin kuin raamattu opettaa (mm. televisio, korvakorut)?
Mitä te muut ajattelette?
"Eräs uskovainen sisar päätti pitkän harkinnan jälkeen laittaa korvakorut. Uskovaiset ystävät ihmettelivät, että miksi. Sisar sanoi, että hän pitää korvakoruista ja että ei tämä ole uskonkysymys. Sisar oli sitä mieltä, että usko Jeesukseen pelastaa.
Sisaren sukulainen ei voinut millään käsittää, miksi sisar laittoi korvakorut. Lopulta sukulainen huokasi: "Meneekö tämä siihen, että pelkällä uskolla pelastuu?"
Johon lukija kommentoi:
Kauhistus kun sisar on eksyksissä!
Toinen lukija kommentoi:
Jumala on kaikkivaltias, mutta ei sekään nyt sentään korvakorullista voi pelastaa!
Kolmas lukija kommentoi:
Niin tai voi se Jumala korvakorullisenkin pelastaa jos se ei ole suomalainen korvakorullinen, vaan esimerkiksi venäläinen tai togolainen. On se vaan ihmeellinen tämä uskon mysteeri ja tutkimattomat ovat Jumalan polut! Emmää meinaa ymmärtää, meinaakko nää? Onneksi meijän ei tarviikaan, uskotaan vaan! "
Tämä kuvaa mielestäni aika hyvin meidän ajattelutapaamme. Meidät on opetettu tähän lapsesta saakka ja emme halua/pysty muuttamaan käsitystämme. Millainen on oikea usko? Mitä siitä raamattu opettaa? Olisiko aika heittää joutavat säännöt/synnit romukoppaan ja alkaa uskomaan niin kuin raamattu opettaa (mm. televisio, korvakorut)?
Mitä te muut ajattelette?
Vastaukset 3
Vanhimmat
"emme halua/pysty muuttamaan käsitystämme".
Ja sellaista kutsutaan termeillä elävä usko ja omakohtainen usko.
rypsiporrrsas
Pelkällä uskolla kukaan ei pelastu.
Pitää yleisesti tunnustaa, että uskoo Jeesuksen Messiaaksi.
Matt 10;
32 "Joka tunnustautuu minun omakseni ihmisten edessä, sen minäkin tunnustan omakseni Isäni edessä taivaissa.
33 Mutta joka ihmisten edessä kieltää minut, sen minäkin kiellän Isäni edessä taivaissa. [
Kysymys; VL ei tunnusta Jeesus yleisesti Herrakseen,, vaan kertovat olevansa ”oikein uskomassa”.
Tähän viiteentoista vuoteen sitä ei minulle palstalla ole kukaan vielä osannut sanoa, keneen ja miten sitä pitää uskoa?
>>Jumala on kaikkivaltias, mutta ei sekään nyt sentään korvakorullista voi pelastaa!** Jumala ei pelasta muita kun Israelilaisia, eikä tuomitse myöskään Uudestisyntyneitä.
Jumala ei ole Kaikkivaltias, vaan Jeesus.
Matt 28; 18 Jeesus tuli heidän luokseen ja puhui heille näin: "Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä.
Jumalan polut eivät ole tuntemattomia, Hän on luovuttanut vallan Pojalleen, se on kirjattu Hänen toimistaan Raamattuun lähes 10 kertaa.
Mitä tekemistä uskolla Jeesukseen on naisen omalla ehostuksella, Raamattuhan käskee tehdä niin.
Kyllä se niin on – että tunkion haju säilyy, aikuisikään ja vanhuuteen asti.
Säännöt on pakanalliset ja kun on vain kaksi Isäntää, joka ne antaa, ja se Isäntä ei ole näissä VL lisälehdissä Jeesus, vaan aivan joku muu, eli diapolos.
Kes.