Vanhusten kunto

Voihan se noinkin olla, mutta minä näen asian vanhukseksi jo tulleena toisin. Jos kunnostamme pidettäisiin yhteisön puolesta huolta antamalla meille esim. jonkun liikuntaesteen yllättäessä apuvälineitä päivittäiseen suoriutumiseen, voisimme osallistua aktiivisemmin omasta kunnostamme huolehtimiseen ja ympäröivän yhteisön elämään.

Jos meitä nykykäytännön mukaan makuutetaan sängynpohjalla, kunto rapisee huonoksi jo muutamassa viikossa, eikä siihen haasteelliseen elämään ole enää sen jälkeen mahdollisuuksia.

Tosin voi se haasteellinen elämäkin olla vaarallista. Minä totuin nuorempana tekemään ne vaikeimmat ja vaaralliset työt itse, ettei kenenkään palkoillisen terveys olisi uhattuna. Niinpä nyt vielä vanhuksena kiipesin korkeille tikkaille maalaamaan seinää vaikeassa paikassa, ettei muille vain sattuisi vahinkoja. Pudottuani sitten sieltä alas ja kipsin jalkaan saatuani olisin ollut terveyskeskuksesta vailla apuvälineitä kädet vapaina liikkumiseen. Eipä annettu. Makailen nyt sitten sängyn pohjalla ja odottelen valmista toisilta.