Lukekaa uusi kirja muistisairauksista. Pala palalta pois/Anneli Kanto Siinä on kuvailtu miten dementia arjessa ilmenee. Ei elämä ole herkkua ainakaan läheisille,
Kirja dementiasta.
reppuriika
1069
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Unohdin että mun piti keittää kahvit kun roikun tässä palstalla kolo 6.00 - 23.59 välisen ajan. Missä vaiheessa me unohtuneet voisimme syödä? Laitanko keltaisen lapun tuohon näyttöruudun kulmaan?
Minä kirjoitin aamulla muistilapun kauppaa varten empä muistanut ottaa mukaan no ostokset tein käkellä lompsin kotia päin ni muistui mieleen kahvi jäi ostamatta ei muutakun takasin, nyt oon kotona.
Usein silti muistaa paremmin ...kun on kirjoittanut sen kertaalleen....vaikka se jääkin kotiin.. Sulle kävi kahvin suhteen samoin kun minullakin...kaikkea muuta ...mutta ei sitä ...
Ihan oikeesti. Tuollaiset oireet ovat tyypillisiä. Vaikka on juuri syönyt ja juonut, alkaa etsimään vaikka keltaisia lappuja. Parempi siis, jos et laita sitä lappua jottei tarvitsisi syödä yhtenään.
reppuriikka, "keltaiset laput"?
Ihan oikeastikko tarkoitat, että muistisairas (60 ) kävisi lukemaan kirjan "tulevaisuudestaan"? Toisaalta, jos noita "ennusteita" käy tutkimaan ja lukemaan vaikka netin lääkäripalstoja, niin kohta on sairas itsekkin.
Itse ainakin odotan, mitä uusin lääketiede voi tehdä minulle, kun ensin todetaan, mikä on sairauteni?
Tämän olen jo kertonut, että ihmettelen naapuriksi tullutta miestä, joka karkaili jatkuvasti, siis todellakin dementikko.
Kuinka ollakaan, hän löysi/tuitustui naapurista naisen, jota palvoo, käy kaupassa ja lukee lehdet heti klo 6 aamulla. Miten se muisti nyt pelaa?
Ei taida kirja dementikkoa kiinnostaa.Muille sen sijaan voisi olla hyväkin lukea. Vielä nuoruudessa kaikki sekopäät leimattiin vaan vanhuudenhöperöiksi. Nyt tutkittu asioita ja sanasto muuttunut. Suunnilleen päivittäin lehdissä, että "muistisairas" karkuteillä. Ihan sama asia, kuin vanhuudenhöperö karkuteillä. Että ei joku kirja asiaa miksikään muuta.
=DW=
Muistisairaus voi kyllä alkaa ilmetä....suhteellisen nuorenakin...jopa alle viisikymmentä...ei kai silloin voi puhua vanhuudenhöperyydestä...vaan nimenomaan muistisairaudesta.
Kirjan-oppineelta puuttuu jotain.
Kuten monilta uutisten-lukijoiltakin.
Usein jopa paljon.
Hän kirjoittaa mitä on toisilta kuullut.
Tai jotain mitä itse on kokenut ja luullut.
Jos MINÄ kirjoittaisin kirjan Dementiasta, aloittaisin sen näin:
"Elämä katsoi tarpeelliseksi tehdä ympäristöstä erilaisen.
Elämä muutti yhden ihmisen.
Se halusi katsoa tapahtuisiko se mitä se tahtoo.
Ja niin tapahtui sinä päivänä, että ympäristö sekosi"
H.
Pitääpä varmuudeksi kirjoittaa keltaiselle - ehei kirjoitanpa vaikka vihreälle - lapulle tuon kirjan nimen, ettei tarvitse nettiä avata kun seuraavan kerran lähden kirjastoon.
Ehtoolehdon pakolaiset -kirja on vielä vähän kesken. Se on kylläkin kirjoitettu aikalailla kieli poskessa, mutta rennosta tyylistään huolimatta Minna Lindgren älykkäästi ja ovelastikin piikittelee sinne ja tänne... Toisaalta kirja myös alleviivaa sellaisia asioita mitkä toimivat, jopa paremmin kuin kuvittelisi. Monet vanhat ihmiset ovat erittäin toimintakykyisiä ja aktiivisia ja pystyvät huolehtimaan itsestään jopa 100-vuotiaiksi.
Sana 'vanhus' niputtaa iäkkäät ihmiset samaan mössöön, hoidettavien (kalliiseen!) kasaan tyyliin 'mikä raha ja hoitotyö vanhuksille menee on meiltä muilta pois'.
Dementikkoja myös tekemällä tehdään. Kun ihminen halutaan 'pois vaivoista' johonkin laitokseen ja siis turrutetaan tylsyyteen ja jopa liikoihin lääkkeisiin, niin dementoituuhan se vuorenvarmasti ja pian kuoleekin. Pikemmin kuin jossain muualla.
alotukseen,
Alzhaimer liippasi liian läheltä, vei puolison mennessään, yli kymmenen vuotta pikkuhiljaa kaikki hänesä katosi,
loppu oli hirvittävän tuskallista hänelle ja läheisilleen ,
hänen viimeset vuodet oli käsittämättömän vaikeeta, hirvittävää katsottavaa lähiomaisilleen, kun mitään ei voinu tehdä hänen tilaansa helpottaakseen.