Onkohan sellaista duunia olemassakaan, jossa alkoholismista ei lopulta kuitenkaan olisi haittaa tehtävistä suoriutumiselle ja myös muun elämänhallinnalle. Joo, huono avaus asialleni.
Itse asiassa huolenani on ennemminkin alkoholisoitunut ystäväni, kuin mikään muu seikka. Siinähän sitä. Niinkuin mikä muu seikka? Kaikki on pelkkää känniä. Tiedämmehän kait, että 12 - 16 kertaa kuukaudessa otettu ympäriämpärikänni vaikuttaa.... ihan kaikkeen. Joka toinen päivä ja sitä rataa. Mitäs mun pitäis tehdä käsien levittelyn sijaan, kun ystäväni on hoitoalalla ja myös työpaikkansa/kasvojensa menettämisen pelossa ei hakeudu minkään avun piiriin. Oikeesti! Tilanne on hänen perusfiksun ihmisen osalta siinä jamassa, että ajattelin (aaarrrkkk.....) ilmoittaa hänen työterveyslääkärilleen tilanteen todellisen laidan. Mutta mutta... Ensinnäkin: onhan "potilas" usein ollut kaatumisten, liukastumisten, myös seliselisairauksien, yms vuoksi jo viikkoja ja nyt jo kuukausia pois töistä. (kaikki alkoholista johtuvia, vaikk voihan sitä esimerkiksi nyrjäyttää/murtaa nilkkansa selvänäkin). Milloin töissä (sosiaaliala) yleensäkään herätään siihen, että työntekijä on muun kuin laastarin tarpeessa. En minä uskalla ruveta juoruamaan, vaikka se tuntuu olevan jo ainut ja viimeinen keino. Kyllähän minäkin pelkään hänen menettävän työpaikkansa, jos hoitoonohjaus ei tuotaisi toivottua tulosta. OK! Ymmärrän ja levittelen käsiäni! Tokihan voin unohtaa koko asian ja ajetella ettei se kuulu minulle tai kenellekään. Helppoako? Ei! Onko parempi jättää virallisesti puuttumatta asiaan tilanteen toivottomuuden vuoksi, vai mitä hittoo mä nyt teen? Näyttää siltä että olen umpikujassa tein sit miten päin vaan mutta niin on pahassa umpikujassa tuo ystävänikin. Pahemmassa!
Kiltit! Pliis!
Itse asiassa huolenani on ennemminkin alkoholisoitunut ystäväni, kuin mikään muu seikka. Siinähän sitä. Niinkuin mikä muu seikka? Kaikki on pelkkää känniä. Tiedämmehän kait, että 12 - 16 kertaa kuukaudessa otettu ympäriämpärikänni vaikuttaa.... ihan kaikkeen. Joka toinen päivä ja sitä rataa. Mitäs mun pitäis tehdä käsien levittelyn sijaan, kun ystäväni on hoitoalalla ja myös työpaikkansa/kasvojensa menettämisen pelossa ei hakeudu minkään avun piiriin. Oikeesti! Tilanne on hänen perusfiksun ihmisen osalta siinä jamassa, että ajattelin (aaarrrkkk.....) ilmoittaa hänen työterveyslääkärilleen tilanteen todellisen laidan. Mutta mutta... Ensinnäkin: onhan "potilas" usein ollut kaatumisten, liukastumisten, myös seliselisairauksien, yms vuoksi jo viikkoja ja nyt jo kuukausia pois töistä. (kaikki alkoholista johtuvia, vaikk voihan sitä esimerkiksi nyrjäyttää/murtaa nilkkansa selvänäkin). Milloin töissä (sosiaaliala) yleensäkään herätään siihen, että työntekijä on muun kuin laastarin tarpeessa. En minä uskalla ruveta juoruamaan, vaikka se tuntuu olevan jo ainut ja viimeinen keino. Kyllähän minäkin pelkään hänen menettävän työpaikkansa, jos hoitoonohjaus ei tuotaisi toivottua tulosta. OK! Ymmärrän ja levittelen käsiäni! Tokihan voin unohtaa koko asian ja ajetella ettei se kuulu minulle tai kenellekään. Helppoako? Ei! Onko parempi jättää virallisesti puuttumatta asiaan tilanteen toivottomuuden vuoksi, vai mitä hittoo mä nyt teen? Näyttää siltä että olen umpikujassa tein sit miten päin vaan mutta niin on pahassa umpikujassa tuo ystävänikin. Pahemmassa!
Kiltit! Pliis!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.