Miten ohjataan iv-järjestelmää, jossa on kaksi tuloilmakonetta, mutta vain yksi poistokone? Poistopuolelta saadaan vain yksi lämpötila. Tarkoittanee sitä, että tulokoneita on ajettava "monona" eli molemmat tulokoneet lykkäävät samanlämpöistä tuloilmaa, koska ohjausarvona voi olla vain yksi poistoilman lämpötila-arvo tai vaihtoehtoisesti ulkolämpötila.
Eikö olisi ollut fiksumpaa tehdä järjestelmä, jossa on kaksi tulo- ja poistokonetta? Molempia tulokoneita voi sitten ohjata erillisinä, toisistaan riippumatta. Jos aurinko paistaa kiinteistön eteläseinään, niin sen alueen poistoilman lämpötila nousee. Saman alueen tuloilmakoneen olisi helppo reagoida siihen, ja kaskadisäädöllä laskea tuloilman lämpötilaa.
Samaan aikaan rakennuksen toisella puolella ei aurinko paista, ja sen puolen tulokone voisi ajaa rakennukseen ihan eri lämpöistä tuloilmaa.
Eikö olisi ollut fiksumpaa tehdä järjestelmä, jossa on kaksi tulo- ja poistokonetta? Molempia tulokoneita voi sitten ohjata erillisinä, toisistaan riippumatta. Jos aurinko paistaa kiinteistön eteläseinään, niin sen alueen poistoilman lämpötila nousee. Saman alueen tuloilmakoneen olisi helppo reagoida siihen, ja kaskadisäädöllä laskea tuloilman lämpötilaa.
Samaan aikaan rakennuksen toisella puolella ei aurinko paista, ja sen puolen tulokone voisi ajaa rakennukseen ihan eri lämpöistä tuloilmaa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kaksi poistokonetta ei anna mitään lisäetua. Poistokoneen tarkoitus on vain poistaa ilma rakennuksesta. Tulokoneiden tarkoitus on tuoda sopivasti esilämmitetty korvausilma asuntoon, ja niitä voi tarvita kaksi juuri sen takia, kuten itsekin totesit, aurinko lämmittää rakennusta epätasaisesti, ja lisäksi epätasainen ilmanvaihdon tarve. Osassa rakennusta ei käyttöä, joten riittää perusvaihto. Osassa voi olla pipoja kymmenittäin, joten ilmanvaihtoa pitää tehostaa ettei hiilidioksidipitoisuus nouse sille tasolle että alkaa huulet sinertää.
Poistokoneella ei säädetä lämpötiloja. Ilma pitää vaihtua, oli sisä- ja ulkolämpötila mikä tahansa.
"Poistokoneella ei säädetä lämpötiloja."
Asia selvä. Mutta joksus olen kuullut, että poistoilman lämpötilan perusteella ohjataan tuloilman lämpötilaa. Käytetään kaskadisäätöä. Esim. poistoilman lämpötila lähtee nousuun, kun toimistokiinteistöön saapuu aamulla 1000 työntekijää ja valaistus ja tietokoneet laitetaan päälle. Silloin tuloilman lämpötilaa kai lasketaan, kun rakennuksessa on "ilmaislämpöä" koneista laitteista ja ihmisistä.
Kun aloitukseni lukee, selviää siitä ongelman varsinainen ydin: "vain yksi poistoilman lämpötila-arvo". Eli poistopuolella kaikki talon poistoilmakanavat yhtyvät ennen lämpötilan mittausta poistokanavasta, jossa on siis vain YKSI mittauspiste. Poistoilman lämpötilasta saadaan vain yhtä dataa, jonka perusteella pitäisi ohjata kahta eri tuloilmakonetta. En tajua miten kahta eri tulkonetta ohjataan yhdellä poistoilman lämpötila-arvolla, joka on siis koko talon poistoilman lämpötila molempien tulokoneiden alueelta.
Eli pointtini on se, että koko järjestelmä on susi sen takia, että poistokanavassa on vain YKSI lämpömittari (ennen ja jälkeen lämmön talteenoton). Meillä ei ole dataa, jonka perusteella voisi ohjata kahta eri tuloilmakonetta optimaalisesti.
Tarvittaisiin poistopuolella KAKSI lämpötilan mittausanturia juuri niihin poistokanaviin, joihin tulee vastaavan tuloilmakoneen ilma. Eli jos tulokone 1 hoitaa rakennuksen pohjois- ja itäpuolen, niin sen ohjaamiseen tarvitaan mittaustietoa juuri se alueen poistoilman lämpötilasta. Sama pätee tulokone 2:een. Sitä pitäisi säätää sen perusteella, millaista (eli minkä lämpöistä) poistoilmaa saadaan sen hoitamalta alueelta talon etelä- ja länsiosasta.
Miten oli ennen? Siis ennen kiinteistön isoa IV-remonttia. Talossa on viisi erillistä tulokonetta ja viisi poistokonetta. Jokaiselta poistokoneelta saatiin tietysti poistoilman lämpötila, jonka perusteella voitiin haluttaessa ohajata juuri sitä vastaavaa tuloilmakonetta. Meillä siis parhaimmillaan viisi eri tulokonetta puhalsi jokainen eri lämpöistä ilmaa rakennukseen, mutta joka paikasta saatiin saman lämpöistä poistoilmaa eli ihmiskuormasta ja auringonpaisteesta riippumatta koko kiinteistö oli hallinnassa.
Nyt on 2 tulokonetta ja 1 poistokone, joka siis ei ole ongelma, mutta kaikki talon poistoilma vedetään yhteen ennen sen lämpötilan mittausanturia, ja tällä YHDELLÄ poistoilman lämpötila-arvolla ohjataan kahta eri tulokonetta.
Olen sen verran maallikko, että olisi kiva tietää miten ns. asiantuntijat ovat miettineet tämän homman loppuun astisuunnitellessaa IV-saneerauksen.
"Talossa on viisi..."
Talossa siis oli viisi eri tulo- ja poistokonetta. Nyt on kaksi tulokonetta ja yksi poistokone.
"YHDELLÄ poistoilman lämpötila-arvolla ohjataan kahta eri tulokonetta"
Kuulostaa tarpeettomalta säädöltä, vai onko kyseessä ilmalämmitys? Lämmityshän tapahtuu yleensä pattereilla tai lattialämmityksellä, ja lisäksi kovilla pakkasilla tuloilman esilämmityksellä, jos se jää alle asetusarvon, joka yleensä on 17, lton jälkeen. Se, minkä lämpöistä ilmaa poistokanavaan menee, ei ole mitään merkitystä tuloilman määrän säädöllä. Jos poistokanavaan menee merkittävästi alle normaalin huonetilan lämpöistä ilmaa, sanotaan vaikka 18 astetta, silloin lämmitysjärjestelmä ei toimi oikein. Lämmitysjärjestelmän pitäisi pitää huonetila asetetussa lämpötilassa, esim. 21 astetta, riippumatta siitä, minkälainen vinkka ilmanvaihdossa käy. Jos ilmanvaihtoa joutuu tehostamaan suuren käyttäjämäärän takia, lämpöä tietenkin menee enemmän taivaalle, mutta sitä kompensoidaan ajamalla lämmitysjärjestelmään lisää lämpöä, ei tuloilmakanavaan, eikä myöskään vähentämällä ilmanvaihtoa, poikkeuksena on kovat pakkaset, jolloin yleensä -15 asteen pakkasilla pidetään ilmanvaihtoa pienemmällä, ellei hiilidioksidianturi sitten anna käskyä pitää ilmanvaihtoa isommalla pakkasista huolimatta. Riippuu siis järjestelmän asetuksista.
Lisäksi liian lämpimän tuloilman ongelmana on kosteudenhallinta. Mitä viileämpää ilmaa, sitä kuivempaa se on, ja kun se lämpenee huonetilassa, se sitoo silloin itseensä isomman määrän kosteutta. Lisäksi tuloilmalla lämmittäminen ei ole käytännöllistä. Yksi kilo vettä patterissa voi sitoa itseensä saman verran lämpöenergiaa kuin yksi kilo ilmaa huonetilassa (yksi kuutio = yksi kilo). Ilmalla lämmittäminen edellyttää siis melkoista tuulta huonetilassa. Tämä ilmalämmitys oli 80-luvun kokeiluja kuten kattolämmityksetkin. Molemmat todettiin surkeaksi systeemiksi.
"Kuulostaa tarpeettomalta säädöltä, vai onko kyseessä ilmalämmitys?"
Ei alunperin, mutta nykyään kiinteistössä käytetään jopa yli 24 asteista tuloilmaa eli jos tammi-helmikuussa on toimiston lämpöpatterit pidettävä minimissä (ja kaikki lämpö tulee raitisilman mukana), niin tällä hetkellä tosiaan lämmitetään ilmalla. Mutta se on toinen tarina.
"Se, minkä lämpöistä ilmaa poistokanavaan menee, ei ole mitään merkitystä tuloilman määrän säädöllä."
Ei niin, ei niin. Mutta nyt tarkoitan poistoilman lämpötilan mukaan säätyvää tuloilman lämpötilaa. Eikö joskus (siis tosi usein!) säädetä iv-järjestelmässä tuloilman LÄMPÖTILAA poistoilman lämpötilan mukaan? En nyt puhu ilmamäärästä vaan lämpötilasta. Tuloilman määrä on koko ajan vakio, mutta tuloilman lämpötila muuttuu tietyissä rajoissa perustuen poistoilman lämpötilaan.
Talvella patteritermostaatit hoitavat vastaavan asian (siis pitävät huonelämpötilan hallinnassa), mutta keväällä astuu peliin tuloilman lämpötilanmuutokset sisäilman lämmönhallinnassa. Varsinkin loppukeväällä, kun lämpöpattereilla ei enää lämmitetä ja aurinko paistaa jo voimakkaasti...
Esim. keväällä aurinko alkaa paistaa iltapäivällä ikkunoista sisään, niin sisälämpötila nousee, vai mitä? Lämpöpatterit ovat jo hyvän aikaa olleet kylmät, kun niiden termostaatit aistivat lämmenneen sisäilman. Silti lämpö nousee sisätiloissa ja se johtaa korkeampaan poistoilman lämpötilaan, joten sen perusteella IV-järjestelmä laskee tuloilman lämpötilaa, jotta poistoilman lämmönnousu pysyy kurissa.
Olen ehkä huono selittämään, mutta näin ajettiin IV-järjestelmää ennen saneerausta:
http://www.eco-paronen.fi/uploads/files/RWI65_02_Datalehti.PDF
"Huone- tai poisto-tuloilman lämpötilan säätö (kaskadisäätö), jossa käytetään
kiinteästi aseteltavaa minimi- ja maksimirajoitusta"
Esim. tämä oli yksi toimiva säätö:
Tuloilman suurin sallittu lämpötila 20 C
Tuloilman pienin sallittu lämpötila 17 C
Poistoilman (tavoite)lämpötila 23,2 C astetta.
Tulokone ja poistokone kävivät siis samalla puhallinnopeudella koko ajan, mutta päivän aikana tuloilman lämpötila muuttui kiinteistön sisäisten ja ulkoisten lämpökuormien mukaan. Tullessani töihin iv-kone lykkäsi 20 asteista raitisilmaa, mutta iltapäiväauringon paistaessa ikkunoihin ja kiinteistön ollessa täynnä ihmisiä oli tuloilman lämpötila laskenut 17 asteeseen. Ja koko ajan onnistuttiin pitämään poistoilman (ja sisäilman) lämpötila vakiona!
Kiinteistön käyttäjät ovat tietysti tyytyväisiä, kun auringonpaisteesta ja ihmismäärästä riippumatta pidetään sisäilma vakiolämpöisena, aiheuttamatta vedontunnetta.
Entä nykyään?
Järjestelmän säätö ei ole minun vastuullani ja tuntuu puhaltavan "mitä sattuu" tuloilman ollessa 21 ja jopa yli 24 asteen väliltä. Säätö tapahtunee pelkästään ulkoilman lämpötilan mukaan. Toimiston lämpöpatterit on pakko pitää minimissä. Ennen vanhaan niillä lämmitettiin, kuten normaalia olisi.
Eli IV-järjestelmää saneerattiin 300 000 eurolla, nyt säädöt on vähintäänkin "erikoiset" ja lopputuloksena kiinteistön käyttäjillä on nyt tietyssä mielessä huonompi sisäilmasto.
Ei liene ainut toimisto Suomessa, jossa sisäilmasto ja sisäilma ei ole oikeastaan kenenkään vastuulla.
Kuinkahan tuttua tämä tuloilman lämpötilan säätö poistoilman lämptöilan mukaan on? Tuntuu, että kaikki huoltomiehetkään eivät ole perillä asiasta.
"Kaskadisäädössä huoneilman tai poistoilman lämpötila pidetään vakiona. Huone- tai
poistoilman lämpötila on säätösuure, jonka asetusarvon voi lukea ja asettaa säätimen
käyttäjätasolla 2. Tuloilman lämpötilaa muutetaan sen mukaan, miten paljon huone-/
poistoilman lämpötilan oloarvo poikkeaa huone-/poistoilmalämpötilan asetusarvosta."
Kuulostaa siltä, että huonompaan suuntaan on jonkin verran menty. En tiedä, mitä tuolla iv-remontilla on haettu. Se on ainakin selvää, että tuloilma on liian lämmintä. Minä asettaisin tuloilman lämpötilan välille 17 - 19, testaamalla, mikä on sopiva asetus. Lämmitys pattereilla, ja kun toimiston laitteet ja ihmiset lämmittää huoneilmaa, termostaatit sulkee patterit. Voi olla, että siinä on osaava kauppamies myynyt järjestelmän asiakkaalle, joka ei ymmärrä eikä siellä laitteiston ylläpidostakaan vastaavat osaa säätää asetuksia siedettäviksi. Hyvin yleinen ongelma.
Nyt on prioriteetti tulo- ja poistoilmojen lämpötilojen vakioinnissa, ja huonetilan käyttömukavuus on sivuseikka. Itse laittaisin käyttömukavuuden etusijalle, ja se mitä sieltä kanavasta tulee, ja menee ulos, on sivuseikka. Kyllä 21 asteinen tuloilma tuntuu minun nenään jo ahdistavan tunkkaiselta, ja siihen sitten huoneen käytönaikainen lämpökuorma päälle. Huh huh. Varmasti väsyttävää istua 8h tuollaisessa tilassa.