Miten murtaa lapsen elämä/maailma siitä,että isä jota hän on aina pitänyt isänään ei olekaan biologinen isä???
OIsko helpompi vain jättää kaikki...
joopajoo1234665
6137
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Minkäikäinen lapsi on kyseessä? Ei sitä kovin pienelle välttämättä kannata vielä kertoa.
Älä todellakaan kerro,jos ei ole ihan pakko!
Miksi helwetessä olet tehnyt lapsen, jos tällainen aihe on epäselvä? Sinulla on velvollisuus kertoa, sanoa ja puhua vaikeistakin elämän asioista, koska lapsella on oikeus tietää. Mutta kertomisen aika, lapsen ikä ja vastaanottokyky täytyy tietysti arvioida ensin. Ja kysymyksesi perusteella sinusta ei siihen ole, joten älä vain lisäänny enää kun "jätät kaiken" ja etsit helpomman tien - itsellesi. Lapsesta viis siis.
Asia on lapselle helpoin kun kerrot sen alusta alkaen, siis mahdollisimman pienenä. Silloin hän ottaa sen luonnollisena asiana, joka on aina kuulunut hänen elämääänsä. Jos hän ensin tottuu pitämään miestäsi isänään ja sitten saa kuulla ettei niin olekaan, seuraa tietysti järkytys ja tunne että menettää isän jota on aina pitänyt isänään. Hän voi tuntea itsensä petetyksi ja rettä vanhemmat ovat siihen asti valehdelleet.
Isän voi mainita sivumennen useissa yhteyksissä niin että tieto ei vaikuta miltään suurelta uutiselta vaan mieluummin itsestäänselvyydeltä pienestä asti. Voit myös selittää että miehesi on hänelle isänä perheessänne, vaikka jossakin on olemassa myös varsinainen isä. On syytä kertoa jotain myös tapahtumista jotka liittyvät hänen syntymänsä aikaan, vaikka ihan kaikkea ei tarvitsekaan kertoa.
Kauheinta on, jos asia selviää vasta aikuisena tai vaikkapa vanhempien perunkirjoituksen yhteydessä! Aina on olemassa myös mahdollisuus että asia tulee esille vaikka verikokeissa tai muussa sairaustapahtumassa. Onhan myös vaara ajautua suhteeseen tuntemattoman sisarensa kanssa... Nyt kiireesti kertomaan, mutta niin että nykyinen isä pysyy todellisena isänä vaikka ilmaantuukin jossain oleva biologinen isä. Tällaisessa tapauksessa sosiaalinen isyys on tärkeämpää kuin biologinen isyys, ja se pitäisi tuoda jollakin tavalla esille.
Kysyykö tätä nyt äiti vai yllätetty isä?
Lapsi ei ymmärrä vuosiin, mitä "biologinen" tarkoittaa. Isä on isä, pitääkö lapsen elämä murskata, jos aikuiset ovat munanneet asiansa jo ennen lapsen syntymää!
Loppuuko isänrakkaus tähän tietoon?
Lapsi on aina turvaton näissä kuvioissa.