Oliko nainen lapsuutesi

Siunausta kyllä säkin elämän vielä löydät

mutta joiltain osin taisi olla. =(

joo, osittain oli, todellakin.

ranteessa merkki siitä millasta oli... ei ite tehty ja vuosikymmeniä vanha

mutta oliko sinulla, kun tuommosta kyselet edes.

Ei mulle tämä, minulla oli hyvä isä. Halusin sen sanoo.

Voi voi. Että ihan isästäkin olet kateellinen kun itseltäsi on puuttunut isä jo vuosikymmeniä. Ei hyvää päivää, miten kukaan voi olla noin kateellinen ja katkera (?). Todella sairasta.

Olihan se, toisen vanhemman alkoholismia sun muuta. Nyt on paniikkihäiriö sekä ahdistuneisuutta. Tosin haluaisin niistä huolimatta ihan nk. normaalin elämän. Toisaalta nämä kokemukset ovat kasvattaneet paljon ja olen tutustunut todella hienoihin ihmisiin, vaikkakin vain netin tukiryhmissä.

hyvää yötä. :)

Ei ollut jaerittäin hyviä muistoja on lapsuudestani.

Oisit aloittaja ottanut huumorilla sen yhen viestin, eiköhän se sellaseks ollu tarkotettu, turha snalysoia joka viestiä puhki

Ensin ennen kuin avaudun lapsuudestani, miksi niin epäilet? Onko käytökseni jotenkin "puhunut" sen puolesta?

ei kannata vetää liian suoria johtopäätöksiä, kun ei kuitenkaan tiedä mistään mitään. tod.näk. elämää suurempi rakkaus (KOHTAUS). sitä esiintyy iästä tai sukupuolesta ja terveydentilasta riippumatta. etkö ole koskaan kuullut, että rakkaudella voidaan siirtää vaikka vuoria, eli ei ihan pikku juttu. ehkä aika ei ole kypsä, ehkä kaikella on tarkoituksensa, ehkä ihminen tarvitsee pysähdyksen nähdäkseen selkeämmin

Ei mitenkään fyysisesti turvaton. Henkinen vähän mietityttää. Jonkinlainen luottamuspula on ja sosiaalisten tilanteiden pelko. En oikein tiedä mistä se on tullut. Hylkäämisen tunnelukko aktivoituu vähän turhan ärhäkästi :( Jos ei halua tunnelukon aktivoitumista tunnistaessaan tämän, voi myös hyökätä lukkoa vastaan olemalla kontrolloiva ja toisaalta ripustautuva.. Vetäytymällä pystyy estämään jo etukäteen mahdollisen hylkäämisen ja näin suojelee itseään.

Nyt on nyt.
Aiotko tehdä asialle jotain?

Jaa pohtia paskamies......

Lapsuuteni oli hyvinkin turvallinen. Pieni kyläyhteisö, jossa tosin muutamia kiusaajia. Mutta pääsääntöisesti voin katsoa kasvaneeni pumpulissa ja olen ollut hyvin sinisilmäinen.

Kotoa lähdettyäni sen sijaan on sontaa satanut niskaan ihan olan takaa monelta suunnalta. Riittäisi jo tämäkin sade.