Itselläni on vanha silitysrauta jolla tiputan fluorivoiteen suoraan voidepalasta pohjaan. Sulatus(imeytys) pohjaan onkin sitten tosi hankalaa. Voidepallukat meinaa karata alta, kun rautaa liikuttaa. Jos taas rautaa pitää paikallaan hetkenkin liian kauan pohja arvatenkin kärsii. Eli miten tämä fluorivoide kannattaa sulattaa. Kuinka altis pohja on palamaan? Onko oikea voitelurauta ainut apu?
fluorin sulatus
sigli
95325
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Hankaa ensin palaa pohjaan, sitten sulata ohut rantu suksen molempiin olaksiin ja sulata raudalla.Anna jäähtyy n.10min ja siglaa.Tavallinen (ei höyry)rauta pelittää erittäin mainiosti,ellei se ole vaimon käytössä enää.Kaverilla nimittäin tuli jotain ongelmii kun hän vain pikkasen lainasi.Vielä pikku vinkki jos hankit teflon liinan (esim.Vauhdin valikoimiin kuuluu)niin sen läpi kun sulattaa suoraan fluoriparkun (reilun) hankauksen jälkeen.Ei pala pohjat piloille ja säästyy valtavasti rahaa.
Muistakaa se fluorihöyryjen hengittelyn riski.
Nimimerkki junnun isä on oikeassa.Turha on ostellakkaan voiteita,jos ei halua ottaa niistä hyötyä hiihtoon.Voidetta kannattaa sulattaa reippaasti suksen pohjaan niin,että huokosetkin saa omansa.Hetken päästä kunnon siklaus ja harjaus.Ns.fluorinapit on enemmänkin vain pinnoitetta ja saa suksen ns.herkistymään muutamalle kilometrille.
Kohta kymmenen vuotta hiihtäjälle kilpasuksia voidelleena ja alan ammattilaisilta kädestä pitäen opastusta saaneena voin todeta seuraavaa:
1 Riittävästi voidetta = valuttamalla vana molemmin puolin olasta
2 Käytetään oikeaa raudan lämpötilaa voidevalmistajan ohjeen mukaan, koska myös itse voide voi palaa piloille jos on liian kuuma rauta
3 Yksi raudan kuljetus suksen päästä päähän riittää kun rauta on oikean lämpöinen. Tarkoitus on sulattaa voide, ei suksi
4 Kovat vahat siklataan kädenlämpöisinä, pehmeämmät saa jäähtyä kunnolla
Se siis sulatuksesta.. napeista olen samaa mieltä kanssasi..ne on hetken hurmaa.Eikä niitä yleisen sarjan mieshiihtäjille käytetä ollenkaan muuta kun sprintissä (matkat niin pitkiä ettei ole mitään hyötyä). 0-3km matkoille kuitenkin tosi hyviä.
Teethän kunnolla pohjustukset tavallisella parafiinilla sehän on suht halpaa.Siinä ei tarvi käyttää välttämättä teflonliinaa.Äläkä kerro tota edellistä kikkaa kaverille,antaa sen käyttää 10 fluoripalaa siinä kun me käytetään yksi.
jos tuntuu vaikeelta niin käy katsoon rex:n tai strartin sivuilata mallia .mutta itse sanoisin että sulatat olaksen molemmin puolin voide norot sitten rauta TARPEEKSI suurelle ja senkun silittelet pohjaa älä säästä voiteessa tai säästät väärässä paikassa ..sitten jäähdytä sukset käden lämpöiseksi ja silklaa ja muista myös harjata..
Tavallisten ja joskus myös matalafluoristen palaluistojen kanssa menettelen siten, että raudan lämmettyä sulatan palaa raudan pohjaa vasten ja levitän raudalla sulan voiteen pohjaan. Näin muutama kerta, kunnes koko pohja on voideltu.
Aivan pelleilyksihän se homma menee, jos tiputtelee jotain pallukoita tai rantuja pohjaan ja siitä sitten yrittää levitellä.
Korkeafluoristen kalliiden palojen kanssa on järkevää toimia ehdotetulla tavalla, eli hankaa kylmänä tai palaa raudan kautta käyttämällä pohjaan ja sulattaa hangatun voiteen suoraan tai liinan läpi. Voiteen kulutus jää murto-osaan ja tulos on hyvä.
niin tietty voit pihtailla voiteen hanssa hankaamalla ja sulattamalla rautaan tipan ja yrittämällä ..mutta tuo edellä mainitsemani tapa on ainoa oikea että voidetta tulee riittävästi ja kuuman raudan ja vohjan välissä on voidetta että rauta ei polta suksen pohjaa .. korkea fluorisia nappeja levitetään hankaamalla ja sitten nopea veto liinan läpi raudalla mutta se onkin jo kisa viimeistelyä.
Kun voitelette niillä fluoripitoisilla voiteilla niin muistakaa hengityssuojaimet. Muutama vuosi sitten hyvä ystäväni ja innokas voitelija menehtyi syöpään aivan liian nuorena. Hän voiteli auliisti myös muiden kuin omien lastensa kilpasuksia, ei koskaan käyttänyt suojaimia. Syövän aiheuttajaksi epäiltiin vahvasti voiteluhöyryjä vaikka ei sitä millään täysin varmuudella pystytty osoittamaan.