Kaksimoottorisuus veneessä tuo turvaa ja tietynlaista varmuutta, siksi olen päätynyt katsomaan sellaisia. Noita 33-40 jalkaisia veneitä näkyy löytyvän monelta merkiltä.
Olen aiemmin omistanut yksimoottorisen liukuvan veneen.
kysymys kuuluukin: 1-1,5 metrin keskiaallokossa liukumanopeudella saa varmaan miettia oman kankkunsa kestävyyttä liukunopeuksissa. Tämä huomattu ainakin omassa entisessä 30-jalkaisessa. Uppoumanopudella ajamisesta ei sitten tullut ainakaan mielekkäämpää...
Miten nuo kaksimoottoriset pääpiirteissään kulkevat uppoumavauhdissa?
En ole koskaan sellaista ajanut, mutta lukenut olen että nämä eivät kiemurtele yksimoottoristen tapaan.
Onko näillä ylipäänsä mielekästä putputella, vai vetääkö uppoumarunkoinen 100-0 voiton? Miksi?
Olen aiemmin omistanut yksimoottorisen liukuvan veneen.
kysymys kuuluukin: 1-1,5 metrin keskiaallokossa liukumanopeudella saa varmaan miettia oman kankkunsa kestävyyttä liukunopeuksissa. Tämä huomattu ainakin omassa entisessä 30-jalkaisessa. Uppoumanopudella ajamisesta ei sitten tullut ainakaan mielekkäämpää...
Miten nuo kaksimoottoriset pääpiirteissään kulkevat uppoumavauhdissa?
En ole koskaan sellaista ajanut, mutta lukenut olen että nämä eivät kiemurtele yksimoottoristen tapaan.
Onko näillä ylipäänsä mielekästä putputella, vai vetääkö uppoumarunkoinen 100-0 voiton? Miksi?
Vastaukset 23
Vanhimmat
1-1,5 metrin keskiaallokossa valtaosa tuon kokoisista, siis 33 (35) - 40 jalkaisista kulkee kuin juna, eikä aallokko näillä Suomen rannikko- ja saaristovesillä suuremmin pomputa liukunopeuksissa. Aallot niin lyhyitä ja veneet painavia.
Liukuvalla veneellä on mahdollisuus hakea se sopivin nopeus keliin kuin keliin, uppiksella sellaisia vaihtoehtoja ei juurikaan ole. Lisäksi tilat liukuvassa yleensä kaksinkertaiset tilat uppikseen verrattaessa.
Kaksimoottorinen kulkee suoraan myös hiljaa ajaessa, kiemurtelu yleensä alle 30 ft. yksimoottorisen perälaitteella varustetun ongelma hiljaa ajaessa. Omastani poistui tuo ongelma 2 ft. rungonjatkot tekemällä perälaitteen molemmin puolin. (tuli mahtava uimataso kaupanpäällisiksi).
Ajelen hiljaista vauhtia yleensä toinen moottori vapaalla ja toinen veto päällä tyhjäkäynnillä. Menee mukavasti yli 10 km/h. Itse asiassa veneellä ei pääse 10 km/h vauhtia turvallisesti koska se vaatisi vaihdetta välillä päälle ja pois, joka sitten taas kyllä aiheuttaa kiemurtelua ja on aika hankala muiden tajuta :D
Veto päällä ei kiemurtele vaikka ajaa vain yhdellä koneella. Siinä ei ole silti mitään mieltä. Kahdellla dieselillä varustettu DP-vetolaitteellinen tasapohjainen liukuva vene. jossa on flaikkari on puuskittaisessa sivutuulessa kaikkein kiemurtelevin venevalinta.
miks toinen on vapaalla? miksei kokonaan sammutettu?
Miul 2 moottorinen liukuva 30 jalan kokoluokassa. Evinruden etecit 250 h.o 2kpl.
Uppoumanopeudella ei kiemurtele teräspotkurien ja hydrauliohjauksien ansiosta.
Nousee nikottelematta liukuun, ei turhia liikkuvia osia...moottorin voima kohdistuu potkureiden
pyörittämiseen eikä tyhjiin kierroksiin ja turhien kuluvien remmeleiden liikuttamiseen.
Sen huomaa väännössä joka on omaa luokkaansa vajaatahtisiin verrattuna.
Kirjoititpa oikein puppua.
No mikset ota kolme niin tuo vielä enemmän turvaa ja tietynlaista varmuutta. Eikä taatusti kiemurtele. Käytät keskimmäistä niin pääset sen 10 kmh satama altaassa ja mitäs sitä sen pidemmälle menemäänkään, eihän siellä ole edes ketään näkemässä niin että yhtähyvin vois ajaa yhdellä koneella ja busterilla. Mutta rantsussa tekis vaikutuksen, ainakin miehiin ja poikiin.
Löytyy kolmimoottoriasennuksia, mutta ne on isoissa RIBeissä. Syynä on se, ettei tarpeeksi isoja perämoottoreita ole saatavana.
Kolmas moottori ei lisää turvallisuutta merkittävästi kahteen verrattuna. Se ei myöskään laske hintaa eikä käyttökuluja.
Näissä asioissa maksajilla on usein eri motiivit kuin rannalta katsovilla palstalle kirjoittavilla pikkupojilla.
Täällä vaan veneen koot ja moottorien määrä kasvaa. Ei riitä enää sata heppaa kuljettamaan yhtä ukkoa tarpeeksi nopeasti.
Todellisuus on satamasta katsottuna usein se harmaaksi hapettunut busteri ja kymppiheppainen kone ja sekin usein laiturissa. Ja hyvä näin, annetaan luonnolle mahdollisuus. Kun vielä tuo typerä kymmenen uistimen vetäminen loppuisi...
Haista sinä luontosi kanssa . . . . .
Kylla se sata heppaa riittää ukolle, mutta venekin pitää saada mukaan. Usitimiakaan ei saa aluevesien sisällä olla kuinka paljon tahansa. Ulkopuolella saa, kuten kaikkien muidenkin maiden kansalaisilla on oikeus.
Minä olen samaa mieltä kanssasi siitä, että kaikki, mitä minä en tarvitse on turhaa. Joten viepä se sinun busterisi sulatukseen ja lopeta luonnonkalojen rääkkääminen.
Tämänlaisinen ajatusmaailma taitaa olla vähemistöllä, sillä hölmömmällä osalla kansaa ;)
https://www.youtube.com/watch?v=S3kDbBomZnM
Jaha, että venettäkin pitää vielä kuljettaa. No, totta, mutta eihän sen välttämättä tarvitse olla kymmenmetrinen ellet sitten ole pirtutrokari joka käy viikottain Tallinnassa ja Tukholmassa. Toki se on luvallista, mutta enempi vanhojen pappojen ja amispoikien haave.
Pikemminkin 15m
Kyllä se pitää kuljettaa mukana. Se on itse asiassa aika ekologinen väline koska ajoa ei kerry paljoakaan. Se siirretään vain satamasta toiseen. Biodieselillä ei päästöt ole pahat ja rakenne kestää käyttöä sen, minkä kesämökkikin
Menipä tämä keskustelu oikeille raiteille.....
Millaista tuollaisella putputtelu on 10m/s ja 1,5m keskiaallokossa, verrattuna uppoumarunkoiseen?
Ei tuu tommesessa kelissä mieleen putputella, mutta loistosäässä ei oo mukavampaa kun yläohjaamosta putputtelu. Suoraan menee ja kulutukset kohdillaan. Vähintään 37 jalkaa, niin alkaa olla tilat kohdillaan.
Sitä minä olen kesäisin hiukan tuumaillut, että suhteellisen harvoissa flaikkareissa kuitenkaan näkyy biminikatosta. Uv-säteilyn määrä on aika iso, kun paahtaa suoraan ylhäältä ja merikin vielä peilaa säteilyä.
Vielä harvemmissa soutuveneissä tai purkkareissa on bimineitä.
Voisiko se johtua siitä, että merellä liikkuvat osaavat suojautua paisteelta?
Biminipressu on matkaveneen tärkein varuste kuumana kesänä. Itselläni vene jossa biminipressu on targakaareen kiinnitetty.
Kyllä oltaisiin näännytty kuumuuteen viime kesän helteisimpinä jaksoina mikäli olisimme joutuneet kärvistelemään auringossa ilman biminiä veneen avotilassa.
Miten sinä suojautuisit auringon paisteelta? Eikös paras konsti suojautumisessa ole välttää pitkäaikaista oleilua suorassa auringon paisteessa?
Näin ohuttukkainen käyttää hattua ja aurinkolaseja.
Auringonpaistetta ei kannata turhaan välttää. D-vitamiini on hyvästä eikä meidän kesässä liikaa aurinko paistele. Osaan myös pistää paitaa päälle ja tarvittaessa kertoimia.
Kokeilisit sinäkin, kyllä se aurinko paistaa maalla siinä missä merellä. Ei sinunkaan kannata olla kellarissa koko vuotta. Se on yhtä epäterveellistä kuin liiallinen aurinko.
Kun kasvat isoksi, huomaat, että lähes kaikki asiat ovat hyviä sopivina annoksian ja huonoja liian pieninä ja isoina.
Olen ihan samaa mieltä, liiallinen aurinko on epäterveellistä. Siksi bimini onkin hyvä varuste.
Jokainen joka on joskus veneillyt tietää että auringon säteilyteho merellä on paljon suurempi kuin maalla vedestä tulevan heijastuksen ansiosta. Aika hyvin saa aurinkoa myös biminin alla. Enempää en kaipaa.
Miksei tee mieli putputella tuollaisessa kelissä, onko plaanissa parennat kyydit?