Toipuuko surusta

hautuumaa

Menetin toisen vanhemmistani, en ole aiemmin käyttänyt Alkoa mutta nyt sitä menee.
Minulla ei ole ollut koskaan isovanhempia, he kuolivat ennen syntymääni. Kuolema on vieras asia jota ei ole kohdattu kuin menetettyäni lemmikkini tuon tuosta joille suoritettiin kotipihalla kristillinen hautaus. Nyt jouduin hautaamaan äitini joka oli voimakas ja hallitseva persoona. Näkymättömän napanuoran katkeaminen on ollut hirvittävän surullista ja tuskallista etten ole selvinnyt ilman alkoholia. Olen kiltti ja hyvä ihminen, sekä hiljainen. Kuolleessa äidissä riippuva.

21

142

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • osanottojavoimia

      Surusta selviää suremalla. Kun suhde äitiin on ollut tuollainen, niin monenlaiset tunteet on käytävä. Luulen että koet surua, turvattomuutta, avuttomuutta, mutta myös vapautta ja ajallaan myös helpotusta.
      Ei ole hyvä jos turrutat tunteita alkoholiin. Kunpa löytäisit vierellesi luotettavan ihmisen jonka kanssa jutella ja käydä läpi tunteita ja surua.
      Otan osaa. Kristittynä en näe mitään pahaan ja tuntuu ihan kivalta että kissa on saanut arvokkaat hautajaiset.

      • provoakotaas

        Mistä tiesit kissa ei maininut?


    • srkjaharrastukset

      Jos kuulut luterilaiseen seurakuntaan, voit käydä siellä juttelemassa papin tai diakonin kanssa. Seurakunnat järjestävät myös sururyhmiä, joissa voi jutella muiden kanssa, jotka ovat kokeneet läheisen ihmisen menetyksen.
      Alkoholin sijaan on parempi lähteä vaikka kävelylle tai taidemaalauskurssille. Ei äitisi olisi halunnut, että sinä hänen takiaan sorrut alkoholiin.

    • Hei,

      Vaikeassa elämäntilanteessa kannattaa hakea keskusteluapua auttavilta tahoilta.
      Toivottomalta tuntuvan elämäntilanteen pohtiminen yksin on raskasta. Tällaisessa tilanteessa ulkopuolinen tuki on tärkeä voimavara. Asioista keskusteleminen auttaa jäsentämään omia ajatuksia ja tarjoaa uusia näkökulmia, mikä usein helpottaa jaksamista.

      Ohessa Suomen Mielenterveysseuran tarjoamat palvelut.
      www.mielenterveysseura.fi/fi/tukea-ja-apua

      Esimerkiksi Valtakunnallinen kriisipuhelin, jonka numero on 010 195 202. Puhelin päivystää arkisin klo 9-07, viikonloppuisin ja arkipyhinä klo 15-07. Puhelut maksavat vain operaattorin veloittaman puhelumaksun.

      Jos haluat jutella kasvotusten, ympäri Suomea toimii kriisikeskuksia, joihin voit varata ajan ja tulla keskustelemaan paikan päälle. Kriisikeskusten yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.mielenterveysseura.fi/fi/tukea-ja-apua/keskusteluapua-kriisikeskuksista

      Jos koet, että haluat kertoa olostasi lisää kirjoittamalla voit ottaa meihin yhteyttä Tukinetin kautta (www.tukinet.net ).

      Ystävällisin terveisin,
      SOS-kriisikeskus

      • Arvailenvain

        Mikä näistä kriisikeskuksista kehoittaa sinua laittamaan uskosi Jumalaan,saadaksesi lohtua suruusi . Tuskin yksikään .


    • Herrasiunaajavarjele

      Mikähän mahtaa olla aloittajan ikä?

      • Norma

        Yli 50.


      • Ikäänkuinkesken

        Ja yli 50 ei ole vielä keksinyt, että tästä maasta lähdetään pois sitten loppujen lopuksi ja aivan joka iikka. Ja että lähtöjärjestys on oikea, jos äiti lähtee ensin. Mitä muuta aloittajalta on jäänyt väliin? Elämän perusjuttujen ymmärtämisen sijaan alkoliemellä nuppi sekaisin, jotta ei tarvitse jatkossakaan ymmärtää mistään mitään.


      • terveisiä_valmiille
        Ikäänkuinkesken kirjoitti:

        Ja yli 50 ei ole vielä keksinyt, että tästä maasta lähdetään pois sitten loppujen lopuksi ja aivan joka iikka. Ja että lähtöjärjestys on oikea, jos äiti lähtee ensin. Mitä muuta aloittajalta on jäänyt väliin? Elämän perusjuttujen ymmärtämisen sijaan alkoliemellä nuppi sekaisin, jotta ei tarvitse jatkossakaan ymmärtää mistään mitään.

        Itselläni on varmaan noita elämän perusjuttuja jäänyt väliin. Jos sinä olet ne onnistunut ymmärtämään ja kokemaan niin hyvä. Itseäni tässä maailman menossa armottomuus muita kohtaan surettaa ja nykyään monesti vihastuttaa. Perusjutut jotka on jäänyt väliin ei ole ollut ainakaan helpompi saavuttaa jos ympärillä on ihmisiä joille myrkyllisyys on hupia.
        Uskoisin että sinulle olen vain säälittävä paska joka on saanut sen mitä ansaitseekin.
        Viitaten siihen mitä sanoin tästä nykyisyydestä niin voin sanoa että olen muodostanut jo vahvan mielipiteen sinusta.


      • Äläluulottelepuolestani

        " Perusjutut jotka on jäänyt väliin ei ole ollut ainakaan helpompi saavuttaa jos ympärillä on ihmisiä joille myrkyllisyys on hupia. " - Tarkoittaa mitä selvällä Suomen kielellä?

        En pidä itseäni niin valmiina, mutta olen kuitenkin jo sen ikäinen ja sen verran elämää katsellut, että perusjuttujen pitää alkaa olla hanskassa ainakin suurin piirtein. Enkä puhunut "maailman menosta" mitään, vaan tämän elon loppumisesta ja siitä, miten siihen tulisi aikuiseksi kasvaneen suhtautua kun lopullisuus on jokaisen tiedossa. Vai? Elämän ja kuoleman asiat ovat kaksi eri juttua, mielestäni.

        Mitä väliä sillä on, millaisen mielipiteen olet minusta muodostanut? Ei se täällä päässä mitenkään hetkauta. Eikä sinun kommenttisi muutenkaan kerro minusta, mutta osaatko arvella, kenestä se kertoo.


      • hsuf
        Äläluulottelepuolestani kirjoitti:

        " Perusjutut jotka on jäänyt väliin ei ole ollut ainakaan helpompi saavuttaa jos ympärillä on ihmisiä joille myrkyllisyys on hupia. " - Tarkoittaa mitä selvällä Suomen kielellä?

        En pidä itseäni niin valmiina, mutta olen kuitenkin jo sen ikäinen ja sen verran elämää katsellut, että perusjuttujen pitää alkaa olla hanskassa ainakin suurin piirtein. Enkä puhunut "maailman menosta" mitään, vaan tämän elon loppumisesta ja siitä, miten siihen tulisi aikuiseksi kasvaneen suhtautua kun lopullisuus on jokaisen tiedossa. Vai? Elämän ja kuoleman asiat ovat kaksi eri juttua, mielestäni.

        Mitä väliä sillä on, millaisen mielipiteen olet minusta muodostanut? Ei se täällä päässä mitenkään hetkauta. Eikä sinun kommenttisi muutenkaan kerro minusta, mutta osaatko arvella, kenestä se kertoo.

        Homo


      • Revisiitä

        En voi olla "homo" enkä ole lepakko eli lepsokaan.


    • äiditönmilla

      Seurakunnan sururyhmää kantsii kokeilla.
      Voimia!!

    • Hei.

      Otan osaa suruusi ja menetykseesi. Kyllä surusta toipuu, sen kanssa oppii elämään ja se laantuukin. Mutta se vie aikansa, sitä ei oikein voi nopeuttaa. Huolehdi itsestäsi, se on tärkeätä, älä jää yksin. Liiku ihmisten parissa, tee sellaista mistä pidät, mutta alkoholi ei taida paljon auttaa, ainakaan pitkän päälle, hetkellisesti ehkä. Jos olo tulee liian raskaaksi, käytä niitä mielenterveyden palveluja, joista sinulle jo kerrottiin, ne ovat meitä varten. Kuten joku sanoi, voit myös mennä seurakunnan papin tai diakonin luokse. Ja sururyhmä on hyvä paikka , vertaistuki on melkein parasta. Siihen kannattaa tosin mennä mukaan vasta, kun omaisen kuolemasta on kulunut vähintään 4kk, muuten siitä ei ehkä ole sitä hyötyä, joka vertaistuesta muuten voi olla. Anna itsellesi aikaa. Luota siihen, että tämä yksi vaikea eämänvaihe menee oho ja uusi, toisenlainen seuraa tämän jälkeen.

      Tsemppia sinulle,
      Pirkko-pappi

      • ADONAIsekäADONI

        Kavahda kuitenkin pappeja jotka esittävät sinulle " kolmiyhteistä jumalaa ".
        Muista aina palvella ainoastaan yhtä jumalaa . Rukoile kestävyyttä pahuuden
        keskellä YAHWE - Jumalalta ,ja päätä rukouksesi Jeesuksen nimeen .Muuten
        yhteys on poikki .


      • väliaikainenkuolema

        Tosikristityn suruaika on paljon lyhyempi ,kuin nimikristityn ,koska ensinmainitun
        raamatuntuntemus auttaa ymmärtämään miten meidän aikana elävällä tulee olemaan mahdollisuudet tavata rakkaita omaisia tulevassa ,uudessa maailmassa maan päällä . Jälleen - näkemisen toivossa on mukava jatkaa elämistään.


    • kuolivatkai

      Vanhempien kuolema on ihan eri juttu lapselle, joka vielä on
      riippuvainen ja tarvitsee uudet vanhemmat. Tai nuorelle, joka edelleen
      maailmankuvassaan nojaa vanhempiinsa ja näiden sosiaalisiin arvioihin.
      Sekä niille nuorille aikuisille, jotka vielä haluavat kuulla
      vanhempiensa mielipiteet tärkeistä asioista oman mielipiteensä tueksi
      ja jotka voivat nojata näiden elämänkokemukseen saaden siitä apua.
      Sekä toki niille, joiden jokapäiväisen elämänpiirin olennainen osa
      vanhemmat ovat. Mutta nyt kun en enää vuosikymmeniin ole nojannut
      vanhempieni mielipiteisiin ja kun en ole ollut takemisissäkään viiteen
      vuoteen, niin ei vanhempien kuolema hetkauta elämää automaattisesti
      mitenkään, ja niin jää etäinen olo vähän kuin olisi vain iltalehden
      jutun lukenut jostakin tuntemattomasta. Isäni kirjoittaessa syövästään
      tuli jo etukäteen pohdittua, haluanko pitää yhteyttä, jos vanhempani
      sairastuvat ja kuolevat, ja niin tuumin, etten halua, ei siitä olisi
      hyötyä minulle eikä heille.

      • maallistakovai

        Minkälaisesta yhteydenpidosta on kysymys ?


      • Eijunalauta

        Oletko koskaan ajatellut käydä kallonkutistajalla juttuinesi?


    • sureminenonluonnollista

      Alkohoolin litkiminen ei helpota mitenkään ,koska krapulassa niitä kipuja on tuplaten ,
      on henkisiä ja ruumiillisia .Uskonnollisten luterilaistenhan pitäisi iloita rakkaittensa pääsemisestä " papin kertoman mukaan " ,taivaalliseen ihanuuteen ? Maallisen elämän
      lopettamiseen pitäisi olla korkeimmat pyrkimykset ,koska eihän mikään voi olla paremmin ,täällä maan päällä ,kuin taivaassa .Siellä sitä nautintoa riittää ,ilmankos
      muslimitkin räjäyttelevät itsensä tuusan - nuuskaksi .

    • raskasaika

      Omien vanhempien menetys on jotain niin surullista ja traagista, ettei sitä ymmärrä, jollei ole kokenut vastaavaa.
      Menetin juuri rakkaan isäni ja voin sanoa, että se oli elämän raskain asia ja nyt tiedän miltä isästäni tuntui, kun hän menetti oman isänsä.
      Vaikka tein surutyötä useiden kuukausien ajan ja varauduin siihen. että isäni kuolee, niin silti kokemus oman isän kuolemasta on jotain liian surullista, jota ei halua kokea koskaan.
      Nyt on tyhjä ja surullinen olo, sillä elämästä puuttuu rakas ihminen.
      Ei kuulu enää isän ääntä, askelia, ei voi kysyä neuvoa isältä ja paljon muuta.

      Isän menetyksen myötä minulla ei ole enää vanhempia ja elämällä ei tunnu olevan merkitystä. En voi kuitenkaan tappaa itseäni, koska sitä vanhempani eivät halua minun tekevän.
      Miten tästä jaksaa jatkaa, kun isää ei enää ole.
      Silloin, kun isäni eli, niin ajattelin, että hankin jonkin harrastuksen, että voin sitten isäni kuoleman jälkeen harrastaa ja saada elämään jotain piristystä kuoleman jälkeen, mutta harrastuksesta katosi kaikki mielenkiinto isäni kuoleman jälkeen.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Et olisi piilossa enää

      Vaan tulisit esiin.
      Ikävä
      76
      3432
    2. Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa

      Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t
      Kauhava
      30
      2071
    3. Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan

      Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä
      Ikävä
      68
      1939
    4. Tiedän, että emme yritä mitään

      Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian
      Ikävä
      19
      1500
    5. Miten hetki

      Kahden olisi paras
      Ikävä
      28
      1411
    6. Mitä, kuka, hä .....

      Mikähän sota keskustassa on kun poliiseja on liikkeellä kuin vilkkilässä kissoja
      Kemi
      26
      1348
    7. Näin pitkästä aikaa unta sinusta

      Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni
      Ikävä
      6
      1316
    8. Noh joko sä nainen oot lopettanut sen

      miehen kaipailun jota sulla EI ole lupa kaivata. Ja teistä ei koskaan tule mitään. ÄLÄ KOSKAAN SYÖ KUORMASTA JNE! Tutu
      Ikävä
      67
      1267
    9. Taisit sä sit kuiteski

      Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik
      Ikävä
      10
      1207
    10. Kerro nainen

      Milloin huomasit, että kyse ei ole ihastumisesta vaan jostain selvästi vakavammasta.
      Ikävä
      53
      1035
    Aihe