Kylmä, mutta myötätuntoinen?

Olen kylmä ämmä, en pahemmin viljele hellyydenosoituksia parisuhteessani, en henkisesti enkä fyysisesti. Kun asiani menevät mönkään, olen ikäänkuin tunnoton. Olen vain, sen sijaan että olisin jotenkin surullinen. Olen turta myös monien läheisteni kuolemista, jotka ovat tapahtuneet aivan lähivuosina. En oikeastaan osaa enää surra omia asioitani. Miehenikin sanoo minua kylmävetoiseksi ja tunteettomaksi kivikasvoksi.
Jostain syystä kuitenkin toisten asiat toisinaan kolahtavat tosi pahasti. Sellaistenkin ihmisten, joita en edes tunne. Mm. Suomen uutisissa viime vuoden lopulla ollut perhesurma sai minut päiviksi aivan shokkiin ja itkuiseksi. Ja nyt hiljattain surmatun 17-vuotiaan lenkkeilijätytön kohtalo sai minut itkemään, itkin viikonpävät putkeen. Ja eilen, kun siskoni soitti kysyäkseen neuvoja, kun pelkää parisuhteensa olevan tiensä päässä, niin olin puhelun loputtua jälleen kerran todella itkuinen. Pidän siskostani ja hänen puolisostaan niin kovasti..olin aivan murtunut heidän tilanteestaan ja sisareni hädästä ja murheesta. Itken edelleen.
Onko tämä kenties jonkinlainen persoonallisuushäiriö?
1<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

En tiedä mutta olen juuri samanlainen juuri tuo lähesein kuolema niin olen vaan tunnoton sydänsurut ja taas tunnoton en tunne mitään ja jos uutissa näkyy vaikka just joku lapsen murha tai lähistöllä tapahtunut jotain saa aikaan suuria tunteita surua.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Maalampi kirjoitti:

Olen kylmä ämmä, en pahemmin viljele hellyydenosoituksia parisuhteessani, en henkisesti enkä fyysisesti. Kun asiani menevät mönkään, olen ikäänkuin tunnoton. Olen vain, sen sijaan että olisin jotenkin surullinen. Olen turta myös monien läheisteni kuolemista, jotka ovat tapahtuneet aivan lähivuosina. En oikeastaan osaa enää surra omia asioitani. Miehenikin sanoo minua kylmävetoiseksi ja tunteettomaksi kivikasvoksi.
Jostain syystä kuitenkin toisten asiat toisinaan kolahtavat tosi pahasti. Sellaistenkin ihmisten, joita en edes tunne. Mm. Suomen uutisissa viime vuoden lopulla ollut perhesurma sai minut päiviksi aivan shokkiin ja itkuiseksi. Ja nyt hiljattain surmatun 17-vuotiaan lenkkeilijätytön kohtalo sai minut itkemään, itkin viikonpävät putkeen. Ja eilen, kun siskoni soitti kysyäkseen neuvoja, kun pelkää parisuhteensa olevan tiensä päässä, niin olin puhelun loputtua jälleen kerran todella itkuinen. Pidän siskostani ja hänen puolisostaan niin kovasti..olin aivan murtunut heidän tilanteestaan ja sisareni hädästä ja murheesta. Itken edelleen.
Onko tämä kenties jonkinlainen persoonallisuushäiriö?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu