mistä nautit?
mikä väsyttää?
mikä saa sinut iloiseksi?
mistä tulet vihan vimmoihin?
minusta on kiva harrastaa kulttuuria
joskus katson videoita
joskus luen kirjoja
joskus kuvaan luontoa
mikä väsyttää?
mikä saa sinut iloiseksi?
mistä tulet vihan vimmoihin?
minusta on kiva harrastaa kulttuuria
joskus katson videoita
joskus luen kirjoja
joskus kuvaan luontoa
Vastaukset 7
Vanhimmat
Itse henkilökohtaisesti olen odottavalla kannalla
elämän suhteen. Tällä hetkellä ilona on suruna -
ja ehkä olen ollut sitä jo pitkän aikaa. Mutta
koska olen optimisti luonteeltani niin pärjään
itseni kanssa. Ulkopuoliset ihmiset (työkaverit,
tuttavat..) eivät näe alakuloa sisälläni koska
elän samanlaista elämää kuin muutkin. Nauran, olen
vitsikäs(??), käyn elokuvissa, teatterissa,
baarissa työkavereiden kanssa, matkustelen jne.
Rakastan kaikkea tätä ja muutenkin tavallista
elämää. Ihmettelenkin, kun aina olen toivonut vain
normaalia harmoonista elämää, niin miksi näin
vähää toivomusta ei voi saada. Olen kateellinen
mummolle joka putsailee linnunpönttöjä. Kuulostaa
juuri siltä kuin mitä olen toivonut.
juuri siinä, Olli, mitä kuvailit.Sinullahan on
monipuolisia harrastuksia ja jos ne tekevät sinut
onnelliseksi niin jatka ihmeessä. Se täässä
varttuneessa iässä - huomaa, en sano vanhassa -
onkin parasta että voi valita oman mieleisensä
jutun. Siinä on määrättyä vapauden tunnetta.
Tässä iässä ei oikein viitsi enää kiukustua
mistään. Maailma on kuitenkin niin kimurantti,
että ei siinä yhden pienen ihmisen kiukuttelu
paljon auta.
Ilona, koeta olla kärsivällinen vielä vähän
aikaa, kyllä se "pönttökausi" sinullekin tulee.
Yhtäkkiä , ennenkuin huomaatkaan olet täysin oman
itsesi herra. Tsemppiä.
Silloinhan sitä elämää vasta onkin! Onhan sitä
vielä seisemänkymppinesäkin,sittenhän tiedät kun
tulet näille kymmenille. Ei tarvi enää matkustella
eikä juosta muotijuttujen perässä.Se on yksi
helpotus. Elämä löytyy kaikista pienistä asioista.
Vaikkapa aurinkoisesta päivästä!
Elämää on niin kauan kuin sydän pumppaa verta.
Mutta kai se on niin että niin makaa kuin petaa.
Jollaikin on ehtoo tyyni kun taas toisilla
tyynempi.
Onko kukaan nähnyt elokuvan "Onni"?
Kuten nimestä voi päätellä ollaan elokuvassa onnea
etsimässä. Kuka minkäkinmoista. Välttämättä sitä
onnea ei koskaan saavuteta, mutta onnen etsiminen
on punainen lanka elämässä. Suosittelen filmiä.
Minuun se teki vaikutuksen - ei heti mutta
myöhemmin.
Elämän filosofia alkaa jo aika hyvin olla
hanskassa minullakin, sillä olen lähempänä
kahdeksaa- kuin seitsemääkymmentä.
Onni, josta puhuitte on vähän omasta itsestä
kiinni.Minulla on onnea jo se, olen saanut lapset
luotsattua aikuiseksi ja olen jo vuosia
yrittänyt "irrottautua" lapsistani niin, että en
sekaannu heidän asioihinsa vaan seuraan niitä
ulkopuolelta. Tässä suhteessa olen törmännyt ihan
toisenlaiseen ajattelutapaan. Minua hämmästyttää
että jotkut mummot yhä edelleen "sotkeutuvat" ja
jopa määräilevät lastensa elämänmenon. Siihen en
lankea mistään hinnasta. En olisi itsekään
hyväksynyt sitä jos minun perheeni elämään olisi
vanhemmat sekaantuneet. Eivät kyllä
sekaantuneetkaan. Näillä eväillä olen tässä iässä
löytänyt onnen vaikka taaksepäin katsoen - onhan
siinä ollut kumparetta jos jonkinlaista. Ne vaan
ovat kuin nauhana takanapäin. Hyvillä mielin
terveisin
Olen juuri kohdannut naisen ja suhde on hyvä ja
kiihkeä.Ei se seksuaallisuus kuulu pelkästään
nuorille.Minulla on ollut täydelinen kokemus
onneksi LEENA.
Enpä vaihtaisi tätä elämäni aikaa epävarmaan
nuoruuteeni!Toki en kiellä etteikö lastensaanti
ja aktiivisin työelämän aika olisi ollut antoisaa.
Vaan juuri työelämästä pääsy oli se vapautus,joka
antoi mahdollisuuden tehdä elämästään juuri sen
minkä halusi!
Nauti sinäkin Olli kaikesta minkä tuossa
luettelit,ja jaa vielä kokemuksesi muiden kanssa!
Hyvää jatkoa kaikille positiivisesti
ajatteleville: toivoo,