Hän tuikkii

Hän ei tiedä tai usko että välitän hänestä syvästi.
Toivoisin saavani sanoa hänelle itselleen,mutta jonnekin on ajatus purettava kun en häntä näe enkä tapaa..

josvahingossajoskus kirjoitti:

Hän ei tiedä tai usko että välitän hänestä syvästi.
Toivoisin saavani sanoa hänelle itselleen,mutta jonnekin on ajatus purettava kun en häntä näe enkä tapaa..

sen tietäisi, jos toinen ei sano. Ja toisaalta, sanomisetkin on vain tyhjiä lauseita, jos se välittäminen ei mitenkään teoissa näy. Parempi ehkä jättääkin sanomatta, jos se jää vain korulauseiden tasolle.

Voi hyvinkin olla että polut vielä kohtaavat ja saa kaiken kokea oikeasti ilman esteitä.

onmahdollistavielä kirjoitti:

Voi hyvinkin olla että polut vielä kohtaavat ja saa kaiken kokea oikeasti ilman esteitä.

Voisiko olla että polkumme vielä kohtaisivat..uskoisitko. On aavistus, että hän on tietoinen tunteistani..mutta hän on minulle mysteerien mysteeri. En mitään toivoisi enempää kuin tapaavani hänet...ikävän määrää ei voi käsittää.

muistikuvamiehestä kirjoitti:

Voisiko olla että polkumme vielä kohtaisivat..uskoisitko. On aavistus, että hän on tietoinen tunteistani..mutta hän on minulle mysteerien mysteeri. En mitään toivoisi enempää kuin tapaavani hänet...ikävän määrää ei voi käsittää.

Miksipä ei olisi mahdollista.Koska viimeksi olette tavanneet ?
Kyllähän sitä voi törmätä ihan vaikka kaupassa tai iltakävelyllä tai lomamatkalla.

voikomuistikuvaanluottaa kirjoitti:

Miksipä ei olisi mahdollista.Koska viimeksi olette tavanneet ?
Kyllähän sitä voi törmätä ihan vaikka kaupassa tai iltakävelyllä tai lomamatkalla.

Tapasimme viimeksi reilu kolme vuotta sitten...aika on vierähtänyt. Tunteet ei vaan ole muuttuneet..kummallista, mutta vain vahvistuneet. Hän jätti pysyvän jäljen...meillä synkkas jotenkin kivasti. Sain häneltä tukea arjen keskellä, sitä aikaa on niin ikävä...sen jälkeen mikään ei ole oikeen tuntunut miltään.