Taidekoulu Maa / Vapaa Taidekoulu

Oikein olet kuullut. Erilaisia ovat Maa ja Vapaa Taidekoulu: Toinen on kuin yö ja toinen kuin päivä. Maa sijaitsee saarella, Vapaa mantereella. Maassa ollaan pilvissä, Vapaassa maan pinnalla. Vapaassa maalataan, Maassa vapaasti ollaan maalaamatta tai sitten maalataan jos siltä tuntuu, useimmiten ei tunnu.

Vapaan Taidekoulun opetuksesta sen verran, että koulu on keskittynyt erikoisalaansa eli väriin ja maalaamiseen. Tila-, video- tai ympäristötaiteesta kiinnostuneiden tuskin kannattaa kouluun hankkiutua, näillä aloilla parempi valinta on Maa tai Kuvataideakatemia.

Mutta jos olet tosiaan maalaamisesta ja värien käsittelystä kiinnostunut, Vapaa antaa siihen kyllä hyvää opetusta. Miinuksena taas voisi mainita, että Vapaalta puuttuu Maan tapainen uusien asioiden kokeilu ja ennakkoluuloton suhtautuminen uusiin taidemuotoihin. Ainakin toistaiseksi Vapaa on pitäytynyt perusasiassaan eli maalaamisen ja värien opetuksessa. Riippuu sinusta itsestäsi, mitä taideopetukselta haluat.

Vapaassa taidekoulussa on ollut viimeisten vuosien aikana jonkinlaista sisäistä kiistelyä koulun linjasta. Pelkästään perinteiseen väriteoriaan tukeutuvaa opetusta on arvosteltu, sillä nykytaide tunnetusti on suuntautunut vahvasti muualle kuin maalaamiseen. Toisaalta koulussa on myös perinteisen maalaamisen puolestapuhujia, jotka haluavat pitää Vapaan linjan entisellään. Ainakin tällä hetkellä näyttää siltä, että perinteinen maalauksen opetus Vapaassa Taidekoulussa jatkuu entisellään.

Vapaassa Taidekoulussa on perinteisesti järjestetty joulunäyttely, joten jos haluat/pystyt, käy katsomassa näyttely. Samanlainen näyttely järjestetään myös keväisin. Sen kun katsoo näkee, millainen koulun linja on.
Samoin jos käyt katsomassa Maan kesänäyttelyn, tulee taidekoulu Maan linja varmasti enemmän kuin selväksi. Ja se, kuinka valtavan erilaisia nuo kaksi koulua ovat. Maan näyttelyssä teokset rönsyilevät sinne tänne, tekniikoita on maasta taivaaseen ja kaikkea siltä väliltä. Vapaan näyttelyssä kaikki maalaavat ja piirtävät, muita tekniikoita siellä ei ole lainkaan.

Taidekoulu Maassa on hienoa se luova ilmapiiri, mutta resurssit luomiseen ei ole kovinkaan hyvät. Tilat on aika ahtaat ja opetussuunnitelma melko olematon. Esim. taidehistoriaa ei taideta opettaa ollenkaan.

moikka

muutamia osoitteita amsterdamista:

pgbpensioendiensten.nl
ASF fontenrechte -- grafimedia.nl
rahasto ois huhujen mukaan ollut kelloggsin ja pgb -tyontekijoiden elaketuloja, siis omia enimmakseen(?), ja oisi siirtymassa e-on energiayrityksen elakeputkiksi.

fantasiatalous, jota jotkut taiteen ja kulttuurin ryhmat yrittavat vieda lapi, on myos havaittu, ja asioita selkenee varmaan jatkossa lisaa. NHL -kirjailija tai ASF -kirjailija, esim. voiko olla sama henkilo?

NHL-kuvataiteet tai NHL -valokuvaus? voiko NHL -valokuvaaja olla myos net pension, NP -valokuvaaja, niin etta oma henkilokohtainen elakelisa kasvaa, ja on toiminnan (eka osa- tai kokoelake lisaelake tai nettielake) perustana.

elakkeiden keraaminen on mita ilmeisemmin joillekin tyo, ks. ipe.com ja sielta nousee esille ELO ja Veritas, ainakin, ja muitakin ehdotuksia on, amsterdamilainen rakennusalan elakelaitos (e-on werker) ja myos Intra ja/tai nordicproperty, Lemminkainen.

Tipeee sosiaalinen media toimii ehka tapiolan kirjailijoiden elakekassana, mutta samalla taysin hamarasti keiden tahansa kaantajan elakekassana, fake profiilien kautta jne. TP -kirjailija voi tulevaisuudessa olla myos taso, josta tiedetaan lisaa, supermarkettien kirjailijat olisivat ehka TP -tason kirjoittajia, S- ja K- markettien kautta, jos oltaisiin suomalaisessa kontekstissa.

Tele-alan elakkeita voi katsoa lisaa erityisalojen liitto, sivuilta saattaa kuulema loytaa jotain tele-alaa koskevaa vihjetta. jotta oikeasti selviaa, missa kassassa eri alojen tyontekijat kasvattavat lisaelakkeita, pitaa henkilokohtaisesti tutustua kyseisen alan edustajiin.

suomen taiteilijaseuran tyoelake tulee, ainakin mulle, varman kautta. varma saattaa olla Veritas -toimintaa hollannissa. hollantilaiset visuaalisten alojen edustajat on joko muita ulossavustettuja tai sitten "ik vet niet" -ryhmia, jotka eivat tieda, eivat viela tieda tms.