Tammikuun aikana Heinolan väki väheni 28:lla. Väestörekisterikeskuksen mukaan Heinolan väkiluku oli 31.12.2014 yhteensä 19.712. Vähennystä viime vuonna oli yhteensä 272 henkeä.
Tammikuun lopussa 2015 väkiluku oli enää 19.684, eli väheni tammikuun aikana 28:lla.
Kuoliko 28 heinolalaista eikä yhtään syntynyt - vai mistä väestökato? Muuttavatko Heinolasta pois lapsiperheet, työttömät, kuntapolitiikkaan tyytymättömät - vai ketkä. Uusille muuttajille tarjottiin kahvien kera tietoa Heinolan palveluista. Keitä ovat uudet muuttajat? Ovatko työttömiä, lapsiperheitä vai eläkeläisiä? Minkälaisia palveluja uudet tulokkaat tarvitsevat? Heinolaan on muuttanut jokunen "uudisasukaskin", joten kuinka paljon lienee poismuuttaneita, jos saldo on miinusmerkkinen ja tammikuulta lähes 30 muuttajaa.
Vuoden 2013 lopussa väkiluku oli vielä yli 20.000 (tarkka luku 20.030). Kun parissa vuodessa on vähennystä 346 eli kolme ja puolisataa asukasta - jotain tarttis tehdä.
Pitäisikö työllisyydestä huolehtia paremmin ja tehdä järkeviä investointeja, eikä istua energialaitosrahaston päällä katsomassa miten väki vähenee, verotulot vähenevät ja palvelut siirtyvät Lahteen. Katsomassa miten Heinola kuihtuu.
Kaupungin sote-työntekijöiden viiden vuoden irtisanomissuoja tulee ehdotuksen mukaan poistumaan, mikä merkitsisi Heinolassa korkean työttömyysprosentin nousua 20 %:sta vielä suuremmaksi ja samalla väen entistäkin nopeampaa vähenemistä.
Tammikuun lopussa 2015 väkiluku oli enää 19.684, eli väheni tammikuun aikana 28:lla.
Kuoliko 28 heinolalaista eikä yhtään syntynyt - vai mistä väestökato? Muuttavatko Heinolasta pois lapsiperheet, työttömät, kuntapolitiikkaan tyytymättömät - vai ketkä. Uusille muuttajille tarjottiin kahvien kera tietoa Heinolan palveluista. Keitä ovat uudet muuttajat? Ovatko työttömiä, lapsiperheitä vai eläkeläisiä? Minkälaisia palveluja uudet tulokkaat tarvitsevat? Heinolaan on muuttanut jokunen "uudisasukaskin", joten kuinka paljon lienee poismuuttaneita, jos saldo on miinusmerkkinen ja tammikuulta lähes 30 muuttajaa.
Vuoden 2013 lopussa väkiluku oli vielä yli 20.000 (tarkka luku 20.030). Kun parissa vuodessa on vähennystä 346 eli kolme ja puolisataa asukasta - jotain tarttis tehdä.
Pitäisikö työllisyydestä huolehtia paremmin ja tehdä järkeviä investointeja, eikä istua energialaitosrahaston päällä katsomassa miten väki vähenee, verotulot vähenevät ja palvelut siirtyvät Lahteen. Katsomassa miten Heinola kuihtuu.
Kaupungin sote-työntekijöiden viiden vuoden irtisanomissuoja tulee ehdotuksen mukaan poistumaan, mikä merkitsisi Heinolassa korkean työttömyysprosentin nousua 20 %:sta vielä suuremmaksi ja samalla väen entistäkin nopeampaa vähenemistä.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Viiden vuoden irtisanomissuojan puuttuminen on erinomaisen hyvä asia. Kaupungilla on liikaa työntekijöitä ja ensisijassa sote-uudistuksen aiheuttamat vähennyspaineet kohdistuvat kaupungin sote-hallintoon, josta varmasti riittääkin vähennettävää. Mikä mahtaa olla sote-hallinnon kustannus vuositasolla? Miljoonista puhutaan joka tapauksessa.
Mitä Heinola tarjoaa kauniin ympäristön lisäksi? Mielestäni ei juuri mitään. Suomessa on kauniita seutuja muuallakin.
Pois muuttamiseen on varmasti useita syitä, mutta Heinolalla ei ole kertakaikkiaan kilpailukykyä haalia uusia asukkaita. Täältä puuttuvat työpaikat ja palvelutkin ovat vähän niin ja näin.
Harva lapsiperhe valitsee Heinolaa asuinpaikakseen pidentääkseen työmatkaansa vaan asuminen järjestetään sinne, missä on töitäkin. Lapsiperheillä on usein haasteellista ajankäytön suhteen, eikä lasten hoitopäiviä haluta varta vasten pidentää, jotta saataisiin asua Heinolassa. Mitä tulee päivähoitoon, niin taaperoikäisten lasten vanhemmat eivät taatusti anna pisteitä Heinolan tavalle sulkea kaikki pienet päiväkodit ja korvata ne ns. kaupunginosataloilla (Niemelä, Tommola), joissa kummassakin on yli 100 päiväkotilasta.
Eli Heinolalla ei ole kilpailukykyä myöskään päivähoitopalvelujen tarjoajana vaan lapsimäärät vähenevät tasaisen varmasti tässä laitospäiväkotien kaupungissa.
Kuka muuttaisi Heinolaan? Todennäköisesti eläköitynyt paluumuuttaja tai mökkiasukas, joka saa pääkaupunkiseudulta myymänsä asunnon hinnalla haluamansa keskusta-asunnon Heinolasta ja rahaa jää vielä sukanvarteenkin.
Eivätkä nämä asukkaat ole huonoja veronmaksajia. Ongelma on se, että Heinolassa ei arvosteta heitä, joita kaupunki kiinnostaa asuinpaikkana vaan täällä huudetaan lapsiperheiden perään ja tarjotaan tontteja sieltä sun täältä, vaikkeivat ne ketään kiinnostakaan. Lapsiperheet muuttavat työn perässä, eivät Heinolan tai sen tarjoamien mahdollisuuksien, sillä niitä ei ole.
Heinola kadottaa ajansaatossa kaikki valtion virastot, joista ei taida itseasiassa olla jäljellä kuin te-toimisto ja poliisin sivukanslia. Viimeisimpänä lähti käräjäoikeus kanslioineen.
Heinola menettää määräysvallan sote-palveluissa. Heinolalle jää siis opetuspalveluiden järjestäminen ja tekninen toimi sekä ylimitoitettu ja paisutettu kaupungin hallinto, joka sekin jää tarpeettomaksi määräysvaltansa kaventuessa.
Heinola ei halua liitosta Lahden kanssa, joten liitoksilla kasvava Lahti kilpailee jatkossakin Heinolan kanssa asukkaista ja yrityksistä. Vaikeaa ei ole arvata, kumpi voittaa.
Lahti on alueen palveluiden keskittymä ja sellaisena se tulee säilymäänkin, siihen ei voida Heinolassa vaikuttaa.
Heinolassa on itketty ison pahan Lahden vievän rahat ja lähestulkoon hengenkin. Heinolallahan on energiarahasto, jota heinolalaisten päättäjien mielestä havitellaan joka suunnalta. Tosiasia on, että rahasto on kyllä liitoksia ajatellen houkutin, sillä ilman sitä kukaan ei edes liittyisi yhteen Heinolan kanssa. Heinola ei voi tuhlata rahastoaan, sillä sen arvon heikentyminen vaikuttaa kaupungin tunnuslukuihin. Katsoa saa mutta ei koskea.
Mikäli rahasto olisi autuaaksi tekevä asia, ei kaupungissa olisi ainuttakaan homekoulua, homepäiväkotia, homeista terveyskeskusta, romua uimahallia tai jäähallia, eikä muitakaan kiinteistöongelmia.
Vaan kun rahastosta ei voida kotiuttaa rahaa mielinmäärin, sillä Heinola olisi kriisikunta isolla K:lla ilman rahastoaan.
Heinolan itsenäisenä pysyminen on ilmeisesti tärkeää lähinnä sen takia, että luottamushenkilöt voivat politikoida jatkossakin ja virkoja riittää palkkioiksi.
Heinolan luontoahan kj. T. Rinnevaarakin ylisti yhdessä haastattelussa. Mihin se kauneus on nyt hävinnyt? Vaaai muistanko väärin. Oli kerran toritapahtuma ja siellä loihe lasumaan rannoista miljööstä. Miksei nämä arvot ei muille kelpaa. Täällä edelleen väestönlaskija väsää tilastojaan - ovatko edes oikeita? Ja haukkuu kaupunkia vaikka omakin lusikka pelissä?
Kun lukisi ja tutkisi, kaikkialta pk-seudun ulkopuolelta katoaa kansaa ei ole Heinolan tärkeimpiä ongelmia lainkaan. Kyttääkö virkaa, vai mitä? Olisko väestöasiamies vai tievahti! Palkan maksaisi esim. vanha kunnon TVH ( = tee vielä hitaammmin). Pääasia on, että keskisteatteri säilyy! Vapaa lippua odotellen.
Toivottavasti et ole päättäjiämme, vaikka taidat olla, kun noin katkeraan sävyyn kirjoitat ja vieläpä puutaheinää.
Lainaus "kaikkialta pk-seudun ulkopuolelta katoaa kansaa ei ole Heinolan tärkeimpiä ongelmia lainkaan."
Ei hyvää päivää! Eivätkö Päijät-Hämeen korkeimmat muuttotappioluvut nimenomaan ole, tai ainakin pitäisi olla, Heinolan tärkeimpiä ongelmia?
Luvut puhuvat puolestaan, Heinolasta lähdetään sankoin joukoin.
Edellinen ei ole ymmärtänyt, että kunta tarvitsee veronmaksajia kunnallisveroa maksamaan, joten kunnan tärkeä tehtävä olisi pitää asukkaat tyytyväisinä, jotta nämä eivät lähde maksamaan kunnallisveroa muualle :)
Noilla näkemyksillä ei tietysti tarvitse veronmaksajien kaikkoamista ihmetellä.
Kommentti "Lehdynaiselle". Heinolan muuttoluvut ovat hälyttävät. Luvut on helppo tarkistaa Väestörekisterikekuksen sivulta "asukasluvut". Heinolan kanssa asukasluvultaan lähes samasuuruisia kaupunkeja olivat vuonna 2009 seuraavat viisi: Siilinjärvi, Valkeakoski, HEINOLA, Äänekoski ja Mäntsälä. Keskisuuria kaupunkeja kaikki ja Heinola oli näistä kolmanneksi suurin.
Heinola jäi viime vuonna häntäpäähän, eli asukasluvun mukaisessa järjestyksessä seuraavista keskisuurista kaupungeista viimeiseksi: Siilinjärvi, Valkeakoski, Mäntsälä, Äänekoski ja viimeisena HEINOLA. Heinolan väki väheni samaan aikaan -664, Äänekosken -326 ja Mäntsälän kasvoi 881 (2009-2014).
Edellä mainituista (Heinolan kokoisista kaupungeista) muut ovat selvinneet Heinolaa paremmin rakennemuutoksista ja globaalista lamasta. Heinolan väkiluku on vähentynyt kaikkein eniten. Kannattaisiko miettiä mistä johtuu Heinolan huono tilanne...
Kaupunginhallituksen kokouksissa on usein selvitys ikäihmisten hoitopaikkajonosta. Kun hoitopaikkajonossa ei ole tapahtunut vuosien varrella suuria muutoksia ja yksityisten järjestämiä asukaspaikkoja on sekä Valolinnassa että Attendossa riittävästi, hoitopaikkajonon tarkastelun sijaan pitäisi valtuuston ja hallituksen kokouksiin valmistella tärkeämpiä tietoja. Kaupunginhallitukselle pitäisi kerran kuukaudessa kertoa Heinolan uusi väkiluku ja miten se on muuttunut. Paljonko Heinolasta on poistunut ja montako uutta on Heinolaan muuttanut. Tärkeää olisi myös tietää miksi Heinolasta lähdetään. Työttömyyslukujen seurantaa ja Kelalle maksettavien sakkojen määrää olisi myös hyvä tarkastella säännöllisesti. Riittääkö tänä vuonna Kelalle palautettava, noin 1,5 miljoonaa euroa, pitkäaikaistyöttömyyden huonosta hoidosta?
Eläkeläiset tarvitsevat palvelut lähelle asuinpaikkaa, etenkin hyvät terveyspalvelut, kun oman auton käyttömahdollisuutta ei enää ole. Eläkeläisten vapaa-ajanvietto on muuttunut , joten myös kulttuuripalvelujen tarjonta on tärkeä kuten näyttelyt, teatteri, konsertit, ravintola- ja kylpyläpalveluita lääkärintarkastuksineen ja hoitoineen. Eläkeläisten suuri joukko jakaantuu eri-ikäisiin, erikuntoisiin ja erilaisia palveluita haluaviin ja tarvitseviin. Suuri osa tulee asumaan kotonaan ja myös palvelutaloilta vaaditaan kodinomaisuutta ja varakkaa eläkeläiset maksavat vain hyvistä palveluista, eivät muuta kaupunkiin, jossa niitä ei ole saatavilla. Köyhiähän ei Heinolaan kaivata? Heinolassa on keskitetty nykytrendin vastaisesti vanhanaikaisten laitosmaisten ja virikkeettömien palvelutalojen rakentamiseen. Myös kotonaan asuvien eläkeläisten palvelut ovat onnettomat, samoin kuin omaishoitajien tarvitsema tuki.
Lapsiperheet tarvitsevat hoitopaikkoja, leikkikoulu- ja koulupaikkoja turvallisessa ja terveellisessä ympäristössä. Ei homekouluissa tai väistötiloissa. Lapsiperheet tarvitsevat terveyspalveluja, lähikauppoja, isälle ja äidille työpaikan, lapsille harrastusmahdollisuuksia jne. Toisin sanoen asukkaistaan huolehtivan ja asukkaitaan herkällä korvalla kuuntelevan hallintokoneiston. Valtuutettujen tekemät aloitteet pitäisi ottaa todesta ja ensisijaisesti yrittää toteuttaa ne, toissijaisesti haudata ne vuosiksi käsittelemättä arkistoon.
Tilastokeskuksen väestöennuste ei Heinolalle hyvää tulevaisuutta ennusta. Väestökehitys tulee ennusteen mukaan muuttumaan siten, että ns. passiiviväestöä (eläkeläiset ja lapset) tulee olemaan enemmän verrattuna aktiiviväestöön (työssäkäyvät) . Myös tätä kehitystä olisi hyvä seurata, jotta osattaisiin järjestää "täsmäpalveluita" oikein hinnoiteltuina eläköityvälle ja koko ajan vähenevälle Heinolalle. Eläkeläiset eivät rantatonteille rakenna, joten kun suunnitellaan rantojen kaavoitusta, pitäisi kohderyhmä miettiä. Kauniita rantoja voidaan käyttää elinkeinojen kehittämisessä ei pelkästään mökkeilyyn tai ympärivuotiseen asumiseen. Heinolan elinvoimaisuuden ja vetovoimaisuuden kannalta tärkeintä on uusien työpaikkojen saaminen. Toivottavasti Heinolaan tulee datakeskus ja monia muita yrityksiä poislähteneiden tilalle tyhjiin kiinteistöihin ja tyhjille tonteille, jotka toivottavasti osataan kaavoittaa oikein ja oikeille kohderyhmille.
Jotta saataisiin jotain positiivista tähän ketjuun, saisiko kukaan selville, miten kaupunkien työntekijämäärät ovat muuttuneet samana aikana? Siinä tilastossa varmaankaan Heinola ei ole viimeisenä, sillä siitä on varmasti pitänyt huolen Raili perustamalla kahden viimeisen vuoden aikana useita palkkiovirkoja.
Heinolan kaunis luonto ei ole estänyt muuttovirtaa, kun kauneus ei elätä eikä tuo palveluja. Kämmenen ruokajono sen sijaan on kasvanut. Monet Heinolaan muuttaneet ovat pettyneet ja muuttaneet nopeasti muualle. Kahden viime vuoden aikana kaupungin palkollisten määrä on pysynyt samana, eli 1357, väen vähenemisestä huolimatta. Lakimiestä ei Heinolaan ole saatu tai haluttu. Niinpä lakipalvelut on ulkoistettu, lieneekö valtuuston päätös?
Muita uusia virkoja on perustettu ja entisiä muutettu päällikkötason viroiksi, samalla kun päällikköiden hankintamäärärahoja on korotettu tuntuvasti, muistaakseni 30.000 euroon vuodessa. Kaupugin kotisivulta "päätöksenteko" löytyy muutetut ohjeet ja korotetut määrärahat. Sen sijaan pienhankintaohje virkamiehille lienee hautautunut hallintokoneistoon eikä tarkastuslautakunnan entisen puheenjohtajan Juuso Seppälän, joka on valtuuston puheenjohtaja, aloiteesta "hankintojen avoimesta datasta netissä" ole kuulunut mitään. "Koneisto on rasvattu" ja "pöytä putsattu", joten viime vuonna Heinolan väki väheni 272:lla. Onkohan viime vuoden vähennys uusi ennätys, vai rikotaanko se tänä vuonna - jää nähtäväksi.
Pikkukaupunki jonka asuntojen hintakehitys ja väestökehitys ovat negatiivisia, pitäisi olla jollakin tavoin erityisen houkutteleva, jotta se vetäisi aktiiviväestöä puoleensa. Työpaikkoja pitäisi tulla jatkuvasti lisää, ja aloille joilla on tulevaisuutta. Niin viehättävä paikka kuin Heinola ulkoisesti onkin, se ei yksin riitä houkuttelemaan ulkopaikkakuntalaisia muuttamaan paikkakunnalle.
Analyyttisesti asioita ajattelevat huomioivat myös paikkakunnalla vallitsevan poliittisen päätöksenteon tilan, johon viimeisimpänä seikkana lisättiin uuden kaupunginvaltuuston pj:n yritys saada arvokkuuden ilmapiiriä lisättyä valtuustokokouksiin niinkin pienellä seikalla kuin siistillä pukeutumisella. Tämäntasoisesta asiasta noussut kohu kertoo antaa päättäjistä aika oudon kuvan.
Suosittelen päättäjiä vetämään yhtä köyttä kaikin voimin useiden työllistävien hankkeiden toteutumiseksi paikkakunnalla yhden ison sijaan; isojen yritysten työllistämisvaikutukset ovat isoja, mutta riskit myös - satojen työpaikkojen yllättävä lähtö on aina katastrofi. Google tms. isot toimijat vaihtavat paikkakuntaa hetkessä, jos yrityksen johto taloudellisesti viisaaksi niin näkee.
Ei ne luontoarvot kuitenkaan paljon paina kaupungilaistuneella ihmisellä. Kymenvirta näkymäänkin kyllästyy sitä muutaman vuoden tuijoteltuaan.
Niinpä noin ja muutto kohta edessä. Heinola on tapahtumaköyhää seutua. Luulot erinomaisuudesta suuria ja teot pieniä.
Surullista luettavaa, mutta jos kuntalaiset tyytymättömia, niin miksi kuntavaaleissa ei päättäjiä vaihdeta ja asioita korjata.
Heinolan asukasluku on laskenut lokakuun loppuun mennessä v. 2015 edellisvuoteen yli 130 henkilöllä. Mikä mahtaa olla lopputulos vuoden lopussa.
Edellisen vuonna vähennystä oli yli 270 henkilöä.
Näyttää siltä, että Heinolassa ei ole onnistututtu toteuttamaan toimenpiteitä, joilla väkikatoa estettäisiin. Lahdessa asukasluku kasvaa, samaa ennustetaan mm. Hollolaan ja Orimattilaan.
Heinola on Päijät-Hämeen syrjäytyjä, jolle ei kelpaa yhteistyö muiden kanssa. Se yrittää järjestää kaiken itse ja lopputuloksena tyytymättömien asukkaiden määrä kasvaa ja verotulot kaikkoavat poismuuttajien tahdissa.
Ei kasva Lahdessakaan kuten odotettu ja ennustettu. Takapakkia menty ja mennään. Ilman Nastolan yhdyntää Lahdessa mentäisiin pakkaselle. Mutta koska Nastolan Kokoomus ja demarit päättivät yhdynnästä, se tapahtuu. Nyt demarit ja kokoomus valtakunnan politiikassa kuin kissa ja koira. Voi kun olisvat tapelleet aikaisemmin, että olisi Nastolan vikaliike jäänyt tekemättä. Hki vetää väkeä kaikilta. Siin on se vitsi ja juju.
väärin,
Lahden osalta ennusteetkin keikkuvat ihan eri tasolla kuin hölmölandiassa - Heinolassa.
Heinolastahan valuu väkeä Lahteen ja esim. Orimattila taas tulee kasvamaan Hennan alueen ansiosta. Kasvu suuntautuu maakunnan eteläosiin, Heinola ei kasva vaan näivettyy. Heinolan maine ei ainakaan edesauta tilannetta.
Hönölä on ihan ok kun siellä vaan pistäytyy mutta jatkuvaan asumiseen ahdistava pikku kylä.
Asuntoja on myynnissä ja paljon, keskustaan pankkien naapuriin tehty kerrostalo kolisee tyhjyyttään mm.
Palvelutaso siellä on käsittämättömän huono!
Hönölä polkee paikallaan. Uusi sote vie varmasti alakuloisen arvauskeskuksenkin palvelut Lahteen. Eipä houkuttele kuin käymään sinne.
Myös laituripaikat ovat vähentyneet - Sulkavankosken laituri poistui oltuaan 0 päivää aktiivikäytössä.
Sulkavankosken laituri löylyy galleriasta. Kukaan ei vaan löydä galleriaa.
Niin, tulisi järjestää valokuvauskilpailu aiheesta Paras Kuva Sulkavankosken Laiturista. Kuinkahan monta valokuvaa saataisiin kasaan, varmaan valtavat määrät?
Odottakaahan kun saadaan kimolan kanava , rautatie savonradalle ja s-kauppan laajennus savontielle,niin johan alkaa hönölä kukoistamaan,kasvun rajana on vain taivas.
Heinolan väki vähenee tasaiseen tahtiin. Vähenevätkö hallintomenot samaan tahtiin?
Viisi vuotta sitten heinolalaisia oli vuoden lopussa (2010) yli 20.000, eli 20.264. Seuraavan vuonna (31.12.2011) heinolalaisia oli 20.175, vähennystä vuoden aikana 89.
Vuonna 2012 marraskuussa pidettiin kuntavaali ja vaalivuoden aikana väki väheni 20.056 heinolalaiseen, vähennystä 119. Eikö vaalitulos kaikkia miellyttänyt - vai mistä väkipako johtui? Kaupunginjohtajan erottamispuuhastelu alkoi kohta valtuuston yksimielisen valinnan jälkeen.
Vuonna 2013 heinolaisia oli jo alle 20.000 eli 19.84, vähennystä 72.
Vuoden 2014 lopussa heinolalaisia oli enää 19.712, väestökato peräti 272 henkeä.
Heinolan väkiluku on pienentynyt tuntuvasti myös tänä vuonna eli 19.712 - 19.579 lokakuun loppuun mennessä, tämän vuotinen väkiluvun vähennys on ollut jo yli 133.
Vähennykset vuodesta 2010 vuoteen 2015 (lokakuun loppuun) ovat toisin sanoen:
89, 119, 72, 272, 133 eli yhteensä 685 asukasta. Huippuvuosi oli 2014, jolloin väki väheni 272 asukkaalla.
Jotta väkiluku ei vähenisi alle 20.000 (jota pienemmät kunnat suunniteltiin yhdistettävän suurempiin työssäkäyntikeskuksiin), Heinolaan perustettiin asukastoimikunta, joka ei kyennyt vaikuttamaan väen vähenemiseen, joten se lopetettiin. Opiskelijat muuttivat kirjojaan Heinolaan saadakseen Heinola-tuen, mutta siirsivät kirjansa pian takaisin.
Muuttotappion syitä ei lyhyen aikaa toiminut asukastoimikunta tutkinut, onkohan nykyinen kaupungin johto selvittänyt, että miksi esimerkiksi lapsiperheet muuttavat ja miksi väestökehitys ei normalisoidu muun maan tasolle? Miten kaupunkistrategiassa on huomioitu Heinolan suuri muuttotappio?
Heinolan väki vähenee tasaiseen tahtiin. Vähenevätkö hallintomenot samaan tahtiin?
Viisi vuotta sitten heinolalaisia oli vuoden lopussa (2010) yli 20.000, eli 20.264. Seuraavan vuonna (31.12.2011) heinolalaisia oli 20.175, vähennystä vuoden aikana 89.
Vuonna 2012 marraskuussa pidettiin kuntavaali ja vaalivuoden aikana väki väheni 20.056 heinolalaiseen, vähennystä 119. Eikö vaalitulos kaikkia miellyttänyt - vai mistä väkipako johtui? Kaupunginjohtajan erottamispuuhastelu alkoi kohta valtuuston yksimielisen valinnan jälkeen.
Vuonna 2013 heinolaisia oli jo alle 20.000 eli 19.84, vähennystä 72.
Vuoden 2014 lopussa heinolalaisia oli enää 19.712, väestökato peräti 272 henkeä.
Heinolan väkiluku on pienentynyt tuntuvasti myös tänä vuonna eli 19.712 - 19.579 lokakuun loppuun mennessä, tämän vuotinen väkiluvun vähennys on ollut jo yli 133.
Vähennykset vuodesta 2010 vuoteen 2015 (lokakuun loppuun) ovat toisin sanoen:
89, 119, 72, 272, 133 eli yhteensä 685 asukasta. Huippuvuosi oli 2014, jolloin väki väheni 272 asukkaalla.
Jotta väkiluku ei vähenisi alle 20.000 (jota pienemmät kunnat suunniteltiin yhdistettävän suurempiin työssäkäyntikeskuksiin), Heinolaan perustettiin asukastoimikunta, joka ei kyennyt vaikuttamaan väen vähenemiseen, joten se lopetettiin. Opiskelijat muuttivat kirjojaan Heinolaan saadakseen Heinola-tuen, mutta siirsivät kirjansa pian takaisin.
Muuttotappion syitä ei lyhyen aikaa toiminut asukastoimikunta tutkinut, onkohan nykyinen kaupungin johto selvittänyt, että miksi esimerkiksi lapsiperheet muuttavat ja miksi väestökehitys ei normalisoidu muun maan tasolle? Miten kaupunkistrategiassa on huomioitu Heinolan suuri muuttotappio?
- Sulkavankosken laituri löylyy galleriasta. Kukaan ei vaan löydä galleriaa. -
- Niin, tulisi järjestää valokuvauskilpailu aiheesta Paras Kuva Sulkavankosken Laiturista. Kuinkahan monta valokuvaa saataisiin kasaan, varmaan valtavat määrät?-
Ja sama jatkuu, sillä eilen oli ennuste vuoteen 2040. Heinolan väki vähenee sen mukaan edelleen ja on 17300. Eli vielä putoaa noin 2500 ihmisen verran.
Heinola tarvitsee pikaisesti maahanmuuttajia, jotta väkiluku pysyy nykyisenä. Sillä eihän kukaan itseään kunnioittava suomalainen suostu muuttamaan Heinolaan. Heinola on täsmälleen sellainen paikka, mistä korrekktisti sanotaan, että sinne ei päivä paista. Eikä kuu kumota.
Siirsimme kirjamme Asikkalaan loma-asuntoon ja muutamme sinne myös asumaan remontin jälkeen. Koemme turvattomuutta maahanmuuttajien johdosta. En voi antaa nuorin tyttäremme kokea pelkoa tullamraiskatuksi. Se tuhoaa koko elämän naiselta.
Etkö ole huomannut, että Asikkalassakin on maahanmuuttajia hotellin täydeltä. Voi käydä niin, että kun menee karhua pakoon, tulee susi vastaan.
Jokohan Jarpe Laitinen on muuttanut myös takaisin Asikkalaan?
Heinolan väkiluvun vähenemisen syy on työ- ja koulutuspaikkojen vähyys. Sitä kannattaisi pohtia. Heinolan päättäjätaso on kuitenkin pihalla kuin lumiukko tämän asian hoitamisessa. Näperrellään kaikenlaisten pikkuasioiden parissa ja uhrataan siihen voimavarat. Asiantuntijoita tarvitaan eikä puuhastelijoita kaupungin palkkalistoille. Heinolan luottamuselimetkin on miehitetty aikaansaamattomalla porukalla, jolta ei tuloksia ole nähty. Hukka meidät perii.
Kannattaisiko välillä keskittyä ongelmien ratkaisuun eikä jauhamaan ongelmia. Monet pienet kunnat ovat samoissa ongelmissa. Heinolaan muutti viime vuonna yli 800 uutta asukasta. Poiskin on lähtenyt, suhdetta en tiedä. Mitä jokainen voi meistä tehdä? Käyttää itse niin paljon kuin mahdollista kaikkia paikallisia palveluita ja kauppiaita. Auttaa vaikeuksissa olevaa kaveria omien mahdollisuuksien mukaan. Jos/kun kaupungin päätöksenteko ei toimi, aloitteita peliin ja äänestäminen tulevissa vaaleissa sen mukaan mitä näkee parhaaksi. Suomalaisista sanotaan että olisimme sisukkaita, josko sitä nyt enempi peliin? Jos ei näe mitään hyvää enää Heinolassa voi muuttaa pois, siinä vaiheessa alkaa nähdä sen hyvän mitä ei nyt halua ja on
Ongelmien ratkaisut ovat kaupungin luottamusmiesten ja virkailijoiden käsissä. Kaupunkilaiset varmaan mielellään auttaisivat heitä, jos tilaisuuksia järjestettäisiin. Aika mahdotonta on yksittäisen kaupunkilaisen mennä esittämään vaikka kaupunginhallituksen puheenjohtajalle omia kehittämisehdotuksiaan. Niillä varmaan pyyhittäisiin pöytää. Eiköhän siellä kaupungin palkkalistoilla ole monenlaista kehitys- ym johtajaa, jotka voisivat järjestää asukkaille tilaisuuksia, joissa voitaisiin kuulla asukkaiden ehdotuksia. Näistä sitten kehitettäisiin parempaa Heinolaa.
Heinolan asukasluku on laskenut pelkästään tammikuussa yli 40 henkilöllä. Valitettavasti kehitys tulee ennusteiden valossa olemaan Heinolalle hyvin huono. Pari vuotta ja asukkaita on alle 19 tuhatta.
Heinolaa on hoidettu hyvin huonosti eikä esimerkiksi aitoa yritysystävällisyyttä ole ollut. Ilmeisesti on myös niin, etteivät päättäjät ymmärrä, kuinka suuri merkitys paikallispolitiikan maineella on. Jos joku suunnittelee liiketoimintaa Heinolaan, ottaa hän selvää poliittisesta ilmapiiristä ja toimintakyvystä. Heinolan maine on sillä saralla surkea. On turvallisempaa investoida muualle.
Heinolassa ei ole töitä ja ilman töitä tänne ei muuta lapsiperheitä, sillä koulut on jätetty korjaamatta ja ne ovat sisäilmaongelmaisia, samoin päiväkodit. Remontteja tai uudisrakennuksia ei myöskään toteuteta ajallaan. Heinola ei tarjoa lapsiperheelle syytä muuttaa tänne, naapurimme eivät ole sillä saralla ainakaan huonompia.
Asuntomarkkinat ovat Heinolassa surkealla tolalla, fiksu ihminen pohtii, kannattaako rahat sijoittaa asuntoon Heinolassa. Jos harkitsee muuttoa Lahden seudulle, kannattaa rahat sijoittaa alueen eteläosiin, joihin povataan kasvua. Heinolasta tulee häviämään niin paljon asukkaita, että asunnosta voi olla hyvin haastavaa päästä eroon.
Kaiken kaikkiaan Heinola kärsii sijainnistaan alueen pohjois reunalla. Juna ei kulje, joten matka pääkaupunkiseudulle on työssäkäyntiä ajatellen kohtuuton tavalliselle ihmiselle.
Heinolassa tehdään suunnitelmia, on konsultteja ja ties mitä ohjausryhmiä. Yhteistä niille on, ettei mikään käytännössä muutu. Kuluvalla valtuustokaudellakin olisi ollut mahdollista saada jotakin aikaan, mutta tulokset ovat laihoja.
Heinolassa ei ole mitään, mikä houkuttelisi, no, ketään.
Nuorisolle on koulutusvaihtoehdot, mutta sen jälkeen kaupungin huono työllisyystilanne ajaa nuoretkin pois.
Lapsiperheet viihtyvät jos viihtyvät, mutta jossain vaiheessa vanhempien toisella paikkakunnalla sijaitsevat työt, tai vaikkapa lasten harrastukset pakottavat muuttamaan. Puhumattakaan pakolaisten mukanaan tuomasta vaarattomuuden tunteesta, asiaan sen enempää kantaa ottamatta.
Vanhuksia riittää, mutta ikävä kyllä siinä on sellainen tiuhaan tahtiin harveneva ihmisryhmä.
Suunta on huono, kun tämä kehä lähtee pyörimään. Kuka Heinolaan haluaisi enää jäädä, kun kaupungilla ei ole mitään tarjottavaa?
Meidän nelihenkinen perhe lähti vuodenvaihteen jälkeen. Syynä päättäjien välinpitämättömyys ja huono tiedottaminen homekoulu asioissa. Lasten ja henkilökunnan terveydellä tulisi olla merkitystä. Täällä tuntuu moni väliaikainen ratkaisu muuttuvan pysyväksi.
Lisäksi turvattomuuden lisääntyminen, kaupungin päätöksenteko näköalatonta ja tuhlailevaa sekä liian sisäpiirivetoista. Heinola on kaunis kaupunki mutta asukkaiden yhteisiä etuja ja hyvinvointia täytyy pitää yllä ja edistää. Maksamme kunnallisveroa mieluummin toimivista peruspalveluista kuin teatterista.
Heinolassa esimerkiksi kulttuuritoimisto siirrettiin vinhaa vauhtia pois sisäilmaongelmaisista tiloista. Lapset sen sijaan istuvat sisäilmaongelmaisissa kouluissa tai päiväkodeissa, kun päättäjät keskittyvät olemaan saamatta mitään aikaiseksi. Tätä on jatkunut koko valtuustokauden!
Viimeksi tehtiin taas kouluverkkoselvitystä, moneskohan oli muutaman vuoden sisällä? Oli oikein työryhmä ja nyt sitten taas vanhaan tapaan odotamme muutaman vuoden tekemättä mitään ja sitten tehdään uusi selvitys. Odotellessa saatanee muutama rakennus purkukuntoon. Heinolassa ollaan kyvykkäitä tekemään suunnitelmia (konsulttien avustuksella), mutta toteutukseen ei sitten enää kapasiteetti riitäkään.
Omasta tuttavapiiristä löytyy ainakin neljä lapsiperhettä jotka ovat aikeissa suunnata Lahteen. Ongelma vaan taitaa olla se, ettei kukaan osta taloa Heinolasta.