Hengittävä vai hengittämätön talo? Pikipaperilla hengittävä seinä ja muovilla hengittämätön?
Hengittävään taloon tarvitaan lämmöneriste, joka imee ja kestää kosteutta, mutta myös kuivuu, kuten sellu. Mineraalivilloista lasivilla, imee hyvin kosteutta, siis kastuu hyvin, mutta kuivuu huonosti, jolloin muovi on tarpeen, ettei kosteutta lasivillaan pääse. Kivivillan kanssa kai sama tilanne - molemmat ovat mineraalivilloja.
Tästä aiheesta ollaan montaa mieltä, mutta kunnon perusteluja ei aina saa. Miksi talo ei saisi olla hengittävä? Miksi sen pitäisi olla hengittämätön pullotalo?
Toki on hyvä ajatus, ettei eristeet turhaa kostuisi, mutta kun kosteus kuitenkin liikkuu sisältä ulospäin ja ulkoa sisäänpäin ja se siirtymissuunta ja voima riippuu vuodenajasta ja säätiloista ja kuinka paljon sisällä esim. kuivataan pyykkiä, suihkutellaan ym., ja onko millainen ilmanvaihto, esim. koneellinen poisto jne.
Minulle on kerrottu, että jos on muovit seinissä, niin pitäisi olla ehdottomasti koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, jotta päästäisiin parhaaseen ilmanlaatuun. On myös kerrottu, että jos on muovit seinissä ja ehkä joka puolella vaipassa ja painovoimainen ilmanvaihto, niin se on huonoin tilanne asukkaiden ja myös talon kannalta.
Kun alamme tehdä seinäremonttia, eli vaihdamme lastulevyjen tilalle gyprocit, niin siihen olemme saaneet kahdenlaisia neuvoja:
1. Muistakaa tarkistaa, että muovit ovat ehjät
JA
2. Jos seinissä on muovit, niin poistakaa ne ja tilalle pikipaperi.
Kunnon perusteluja vielä kaipaisin, kiitos.
Hengittävään taloon tarvitaan lämmöneriste, joka imee ja kestää kosteutta, mutta myös kuivuu, kuten sellu. Mineraalivilloista lasivilla, imee hyvin kosteutta, siis kastuu hyvin, mutta kuivuu huonosti, jolloin muovi on tarpeen, ettei kosteutta lasivillaan pääse. Kivivillan kanssa kai sama tilanne - molemmat ovat mineraalivilloja.
Tästä aiheesta ollaan montaa mieltä, mutta kunnon perusteluja ei aina saa. Miksi talo ei saisi olla hengittävä? Miksi sen pitäisi olla hengittämätön pullotalo?
Toki on hyvä ajatus, ettei eristeet turhaa kostuisi, mutta kun kosteus kuitenkin liikkuu sisältä ulospäin ja ulkoa sisäänpäin ja se siirtymissuunta ja voima riippuu vuodenajasta ja säätiloista ja kuinka paljon sisällä esim. kuivataan pyykkiä, suihkutellaan ym., ja onko millainen ilmanvaihto, esim. koneellinen poisto jne.
Minulle on kerrottu, että jos on muovit seinissä, niin pitäisi olla ehdottomasti koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, jotta päästäisiin parhaaseen ilmanlaatuun. On myös kerrottu, että jos on muovit seinissä ja ehkä joka puolella vaipassa ja painovoimainen ilmanvaihto, niin se on huonoin tilanne asukkaiden ja myös talon kannalta.
Kun alamme tehdä seinäremonttia, eli vaihdamme lastulevyjen tilalle gyprocit, niin siihen olemme saaneet kahdenlaisia neuvoja:
1. Muistakaa tarkistaa, että muovit ovat ehjät
JA
2. Jos seinissä on muovit, niin poistakaa ne ja tilalle pikipaperi.
Kunnon perusteluja vielä kaipaisin, kiitos.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Eikös ole jo 70-luvulta alkaen talojen seiniin laitettu muovit?
Eikö rakennusmääräykset nykyään vaadi, että muovit on laitettava, kuten myös koneellinen ilmanvaihto? Pitääkö muovit laittaa myös alapohjaan?
Ilmanvaihto ja tarkemmin lämmöntalteenotto prosenttia en muista. Niillä se ilma nykyään vaihtuu Näin minä olen käsittänyt tän asian siis ei painovoimaa uuteentaloon..On niitä ILMANSULKUpaperillakin tehtyjä taloja nykyään täytyy olla tosiaan oikeat eristeet, tosiaan muovit on sitten HÖYRYNSULKUja.
Sitä en tiedä vaikuttaako ilmansulku huoneiston kosteusprosenttiin?
Vanhaa (-83) taloa olisi tarkoitus rempata ja vaihtaa ne seinät ja mietimme, otettaisko muovit pois seinien välistä ja vaihdettaisko samalla myös eristeet puhallusvillaan (sellu).
Ilmanvaihto on painovoimainen, korvausilma tulee seinäventtiileistä ja poistoa hoitaa tarvittaessa huippuimuri kosteista tiloista ja liesituulettimella keittiöstä.
Eli kannattaisiko vaihtaa vain seinät ja jättää muovit ja mineraalivillat entiselleen, vai kannattaisiko tehdä hengittävä talo ilman muoveja ja selluhan ottaa vastaan kosteutta, mutta myös luovuttaa sen pois, eli talvella saa sopivasti lisää kosteutta kuivaan huoneilmaan ja kesällä poistuu sisältä ilma ulospäin ja myös siitä sellusta poistuu, toisin kuin esim. lasivillasta ei kovin hyvin poistu.
Taas yksi panukailottaja vauhdissa.
Edistääkö seinärakenteen toimivuutta se, että huoneilman kosteutta päästetään eristeisiin? Vaikka olisi ns. kosteutta kestävät eristeet...? Mitä sitä turhaa varmutta tarvii, riskillä vaan!
Kuvitteletko, että egovilla on ominaisuuksiltaan lähempänä sahanpurua kuin mineraalivillaa? Ja mikä siinä sahanpurussa viehättää? Sehän on taas pula-ajan korvikeratkaisu hirsiseinälle. Hirsi on kosteusteknisesti täysin toimiva rakenne, puruseinä taas ei - sen toimivuus perustuu
- tuuriin
- siihen, että puru pystyy jonkin verran sitomaan kosteutta ilman vaurioita
- ohut seinä kerkiää kuivumaan kesän aikana
Eli puru jäljittelee kehnolla menestyksellä umpipuuta (joka on varsin höyrytiivistä eli siinä on tarpeeksi hyvä kosteussulku "sisäänrakennettuna") ja egovillaa taas myydään purun korvikkeena, vaikka materiaaliominaisuudet ovat paljon lähempänä mineraalivillaa.
Auttaako huoneilman kosteuden ylläpidossa se, että huoneilmasta pääsee kosteutta karkuun seinien läpi? Et kai kuvitellut, että seinät sitoisivat kosteutta niin paljon, että ne jaksaisivat toimia kostuttimena koko talven yli? Paksun hirsiseinän kanssa voisi jotain pientä toivoa olla eli taas ollaan tässä, että kuvitellaan egovillan olevan melkein hirttä...
Muovipussitalo, jota sinä ilmeisesti kannatat, toimii teoriassakin hyvin vain siinä tapauksessa, että eristeisiin ei mistään pääse kosteutta. Käytännössä vähäinenkin muovin ja villan väliin joutunut kosteus muodostaa homeelle hyvän kuivumattoman kasvualustan.
Puurakenne ja ekovilla päästävät kosteutta lävitseen ja myös näin kuivuvat rakenteissa.
Mineraalivilla ei ole kosteushengittävää, eikä kuivu muuten, kuin ulkoilmassa tuulessa.
Näin mineraalivillarakenne on aina helpommin homehtuvaa.
Olet kai kuullut rakennusten homeongelmista?
Talot alkoivat homehtua nimenomaan mineraalivillojen ja muovien käytön myötä.
Mikä on hengittävä talo? Mitä pahaa on muovipussitalossa? Onko harva sama kuin hengittävä? Onko hengittävä sama kuin höyrynsuluton? Miten purut sun muut hirret ja ekokilkkeet kuivuvat nykyaikaisessa asumisessa, missä suihkut ja saunat hönkivät vettä sisäilmaan ja samalla em. höyrynsuluttoman seinän sisälle 24/7, etenkin talvella, ja talolle yritetään saada vielä joku energialuokka ja muuta E-lukuhömppää? Miksei mineraalivilla kuivu seinässä, jos ekovilla tms. kutteripuru kuivuu? 4" rintamamiesmökin seinä pysyy suht hyväkuntoisena pelkillä tervapapereilla ja kunnon lateksipinnalla ulkoverhoilussa, pysyyko 300mm ekoseinä? Mikä on kosteushengittävä... Pitääkö kosteushengittävässä talossa jättää vesieristeet kylppäreistä pois, että hengittäis? Vai olisko parempi tehdä erillinen pihasaunamökki? Kuka pitää oppikursseja hengittävistä taloista, ja missä oppilaitoksessa, ja mistä oppikirjoista? Onko insinöörit erityisen tyhmiä tai harhaan johdettuja, kun höpöttävät tiiveydestä, höyrynsuluista, radonkaistoista, sun muista epätilkkeistä? Pahimmat tapaukset pistivät teippaamaan tahattomat reiät hörynsuluissa ja paasaavat jostain iv-kanavien ja muitten tate- läpivientien tiiveyksistä? Ilmeisesti eivät ymmärrä fysiikasta sitten yhtään mitään ja ovat vain muovipussin tekijöitten talutusnuorassa.
"Mikä on hengittävä talo?"
Jos tarkoitat kosteushengittävää, on se sellainen, jossa eristeet pystyvät kuivumaan seinässä.
" Mitä pahaa on muovipussitalossa? "
Niissä eivät kostuneet eristeet pysty kuivumaan, vaan muodostavat homehtumisvaaran.
Pelkkä muovi ei ole riski, vaan se, mitä on muovin sisä- ja ulkopuolella.
"Onko harva sama kuin hengittävä?"
Kosteushengittävyys ei tarkoita harvaa, jos vetoisaa tarkoitat, vaan kuivumaan pystyvää rakennetta.
"Onko hengittävä sama kuin höyrynsuluton?"
Höyrysulullinen talo ei hengitä tuon sulun läpi. Höyrysulku voi olla, mutta on pidettävä huoli, että koko seinässä voi olla yhteensä vain yksi höyryä läpäisemätön kerros. Muovitapetti, melkein kaikki maalit sekä mineraalivillat muodostavat jo omat hengittämättömät kerroksensa.
"Miten purut sun muut hirret ja ekokilkkeet kuivuvat nykyaikaisessa asumisessa, missä suihkut ja saunat hönkivät vettä sisäilmaan ja samalla em. höyrynsuluttoman seinän sisälle 24/7, etenkin talvella"
Samalla tavalla, kuin ennen hometaloja. Jos puu tai puru kastui välillä, se myös kuivui välillä. Jos näin ei olisi, ei olisi saunojakaan.
", ja talolle yritetään saada vielä joku energialuokka ja muuta E-lukuhömppää?"
Olet varmaan huomannut, että valtiovaltaa ei kiinnosta homehtumattomuus vaan energian kulutus.
"Miksei mineraalivilla kuivu seinässä, jos ekovilla tms. kutteripuru kuivuu?"
Siksi, koska mineraalivilla ei välitä vettä. Mineraalivillan ja muovin välistä ei vesi kulkeudu minnekään, vaan muodostaa kasvualustan homeelle.
Jälleen kerran muistuttaisin, että hometalot yleistyivät mineraalivillan ja lateksimaalien myötä.
" 4" rintamamiesmökin seinä pysyy suht hyväkuntoisena pelkillä tervapapereilla ja kunnon lateksipinnalla ulkoverhoilussa, pysyyko 300mm ekoseinä? Mikä on kosteushengittävä..."
Tuo lateksipinta on riskitekijä, koska ei ole kosteushengittävä. Ekotaloja tehdään paksummallakin seinällä.
Kosteushengittävä on sama, kuin kuivuva. Tuo "hengittävä" on tässä vähän huonosti valittu sana, koska se herättää asiantuntemattomissa mielikuvan vetoisuudesta, joka on eri asia.
"Pitääkö kosteushengittävässä talossa jättää vesieristeet kylppäreistä pois, että hengittäis?"
Jos laittaa vesieristeen, niin sen ulkopuoli täytyisi olla kosteushengittävistä materiaaleista.
" Vai olisko parempi tehdä erillinen pihasaunamökki?"
Sekin pitää tehdä oikein.
Kuka pitää oppikursseja hengittävistä taloista, ja missä oppilaitoksessa, ja mistä oppikirjoista?
Luepa vaikka Panu Kailan teos Talotohtori.
"Onko insinöörit erityisen tyhmiä tai harhaan johdettuja, kun höpöttävät tiiveydestä, höyrynsuluista, radonkaistoista, sun muista epätilkkeistä? Pahimmat tapaukset pistivät teippaamaan tahattomat reiät hörynsuluissa ja paasaavat jostain iv-kanavien ja muitten tate- läpivientien tiiveyksistä? Ilmeisesti eivät ymmärrä fysiikasta sitten yhtään mitään ja ovat vain muovipussin tekijöitten talutusnuorassa."
Taloja eivät suunnittele insinöörit vaan arkkitehdit. insinöörit suunnittelevat yksittäisiä rakenneosia, kuten esim. eristeitä. Kummatkin lumoutuivat muutama kymmenen vuotta sitten markkinoille tulleista mineraalieristeistä. Olivathan ne "moderneja" ja helppoja asentaa. Kumpikaan osapuoli ei ole hallinnut kosteusasioita.
Kun tuon muovi-mineraalivilla-rakenteen riskitekijät ovat alkaneet paljastua, ei vallitsevaa suuntausta niin vain muuteta. Vaan esim. homekoulut korjataan samoiksi ja taas remontoidaan parin vuoden kuluttua. Oletko huomannut?
Vielä summa summarum: Jos rakenne ei pääse kuivamaan, se voi homehtua.
Oheisen linkin perästä löytyy pitkä pätkä kaikenlaisia seiniä. Taitaa olla varsinainen antiTalotohtori kirja. Tässäkö sitä insinöörihuuhaata parhaimmillaan.
http://dspace.cc.tut.fi/dpub/bitstream/handle/123456789/21403/matalaenergia-_ja_passiivitalojen_rakenteiden_ja_liitosten_suunnittelu-_ja_toteutusohjeita.pdf?sequence=3&isAllowed=y
Tuolla ollaan jo sikäli oikeilla jäljillä, että home ja kosteus mainitaan ainakin sanoina useammankin kerran.
Seuraavassa puhutaan jo täyttä asiaa:
......................................
"4. Rakennusten käyttövaiheessa kuivumiskyvyn heikkeneminen alentaa rakenteiden
vikasietoisuutta. Rakenteiden kuivumispotentiaalin vähentyminen aiheuttaa sen, että
erityyppiset nykyisin normaalina pidetyt toimivuuspuutteet alkavat yhä helpommin
muodostaa haittaa aiheuttavia vaurioita. Esimerkiksi vähäiset sisäilman vuodot
vaipparakenteiden läpi tai pienet vesivuodot (vesikatevuodot, julkisivusaumojen vuodot,
putkistokondenssi yms.) rakenteisiin saattavat alhaisen lämmönläpäisevyyden omaavissa rakenteissa johtaakin vaurioiden syntymiseen, koska kuivuminen tapahtuu aiempaa hitaammin.
Rakenteiden kuivumiskyvyn heikkeneminen lisää riskiä myös haitallisen homekasvuston
muodostumiseen rakenteisiin. Tämä saattaa olla tulevaisuudessa ongelmakenttänä vielä
nykyistäkin merkittävämpi, koska rakennusten käyttäjien vaatimukset rakenteissa tapahtuvan homekasvun ehkäisemisestä tiukentuvat todennäköisesti edelleen"
.......................................
Miten tuo kuivuminen käytännössä toteutetaan, jääkin sitten jo mysteeriksi.
Puutteena on, että runkomateriaalien ja hirsirakenteen lisäksi eristysmateriaaleista käsitellään vain mineraalivilla sekä muovipohjaiset eristeet. Ja näin jää kosteuden kulkeutuminen eristeissä ja sen edut kuivumista ajatellen käsittelemättä. Siellä puhutaan myös "homehtumisherkistä" materiaaleista mainitsematta sitä asiaa, että mikä tahansa pinta, joka ei kuivu välillä, voi alkaa homehtua.
Koko rakennusalan koulutus arkkitehdista asentajaan tarvitsisi päivityksen koskien kosteushengittävää rakennetta. Jota alan ammattilaisetkaan eivät näytä tuntevan.
Suosittelen selluvillaa. Sitä saa myös levynä. Olemme tehneet useamman talon ja mökin puurunkoisena eristeenä selluvilla. Ei olla käytetty muovia yhtään edes ikkunoiden tilkitsemiseen.
Tässä on sellainen keskustelu mistä varmaan tulee puolesta ja vastaan:) Itselläni on vain kokemusta rintamamiestalosta ja huomannut tässäkin on ajan saatossa tehty höyrynsulkuja tai varmaan vastaavia tietyillä materiaaleilla ( tapetit,maalit, laminaatit yms.
Tässäkin joku kirjoitti kun uudessa talossa missä on ilmansulku niin sitä kosteutta menee seinään, tästä minäkin haluaisin kuulla lisää millaisia vaikutuksia on siis testattuja mm.rakenteen toimivuudesta, huoneistokosteudesta yms
Kosteutta kulkeutuu seinän läpi ilman mukana lämpimästä kylmempään päin. Toisin sanoen talvella sisältä ulos ja kesällä ulkoa sisälle. Ilman- ja höyrynsulun tarkoitus on ehkäistä kosteuden kulkeutuminen rakenteisiin ilman mukana. Höyrynsulun höyrynläpäisykyky on parempi kuin ilmansulun. Tämän vuoksi puhutaan siitä, että ilmansulku päästää kosteutta rakenteisiin. Rakenteessa joka pääsee kuivumaan, ei ole niin suurta merkitystä vesihöyryn läpi menemisen estämisessä. Mineraalivilla (lasi- ja kivivilla) ei pääse kuivumaan kostuessaan, joten sen vuoksi on ensiarvoisen tärkeää höyrynsulun käyttämisellä ko. rakenteessa. Höyrynsulkua käytettäessä on konvektiokosteuden ehkäisemisen vuoksi tärkeää tehdä vaippa tiiviiksi.
Huonekosteuteen vaikuttaa enemmän toimiva ilmanvaihto ja käyttäjän käyttäytyminen (peseytyminen, pyykinkuivaus, yms.).