Sarja Doc Martin,...ihastukseni

Yleensä englantilaiset sarjat ovat mieleeni, niissä on jotain mikä kiehtoo. Maisemat ja miljööt joissa omantyyppiset asukkaat. Jotenkin lämminhenkisiä sarjoja. Näyttelijät ovat tavallisen näköisiä eikä mitään tusinatyyppejä.
Muutaman otoksen olen Doc Martinista katsonut mutta vähiin on jostain syystä jäänyt. Hienoja olivat nuo illansuussa esitetyt Sydämen asialla, Kaikenkarvaiset ystäväni ja Kyläsairaala tulevat aina uusintoinakin vuorollaan.

Minä olen aina pitänyt saksalaisista poliisisarjoista. Ruotsalaiset tekevät myös niitä ansiokkaasti. Nyt on ajankohtainen kaksiosaiset Arne Dahl - trillerit, joista neljännen ykkösosa tuli eilen illalla. Nämä ovat olleet hyvin monimutkaisia rikostarinoita verrattuna saksalaisten tekemiin.
Ruotsalais - tanskalainen yhteistyö Silta oli korkeatasoinen rikossarja sekin.

Kaikkiahan ei millään ehdi katsella, nuo Kyläsair. Ja Sydämen asialla on kuuluneet myös minulla katsottaviin, joskaan en uusintoja useinkaan katso.
Tanskalaisista vain tansk.-maajussi on ajoittain viihdyttänyt, päähenkilön hienon yrittelijäisyyden ansiosta, jotka tämänpäivän esim. valtavien pilvenpiirtäjien Dubain kaupungin silhuetteja/elämänmenoa vertaamalla, tuntuvat niin hyväätekevän maanläheisiltä.

Saksalaiset dekkarit nostan minäkin TV:ssä parhaimmistoon, Henning Mankel'in kirjojen parissa olen sadeiltoina viihtynyt kesämökillä. Nyt vaatii omat askareet osallitsumistani kauniissa Portwellissä viipymiseni sijaan.

Olen katsonut muutaman jakson nyt, ja sarjaahan on näytetty aiemminkin meillä. En ole erityisemmin ihastunut, jonkinasteinen epäuskottavuus vaivaa. Miksi tämä huippukirurgi päätyi lapsuuskesiensä kylään , miten hän on voinut urallaan edes edetä, jos on noin sosiaalirajoitteinen . Sievän ja fiksun opettajattaren raskaaksisaattaminen ei istu Docin kuvaan...enhän tosin ole seurannutkaan sitä vaihetta. Näyttelijä on kyllä hellyttävän näköinen hörökorvineen ja pehmeine pusuhuulineen, vetoaa ehkä äidillisiin naisiin.

Katson perjantaisin ykköseltä englantilaista sarjaa "Hakekaa kätilö!", joka kuvaa 1950-luvun Lontoon köyhän kaupunginosan äitien raskauksia ja synnytyksiä, vaikeita kotioloja ja monenlaisia ongelmia. Nonnatus-yhteisön kätilöt tekevät arvokasta työtä ammattitaidollaan ja koko sydämellään. Yllättävän vanhanaikaiselta kaikki vaikuttaa ollakseen niinkin lähellä kuin 50-luku. Mutta olihan Suomessakin silloin vielä kotisynnytyksiä, meillä vaan oli kehittynyt kunnallinen kätilötoiminta ja neuvolat jo silloin. Sarjassa nuoret kätilöt kasvavat vaativien tehtäviensä ohella, sukkuloivat polkupyörillään liikenteessä, mukana on rakkaussuhteitakin, yhteisön keskinäisia asioita, elämää elämän synnyn vaiheilla.