Olen ihmetellyt miksi kerrostalojen julkisivut rapautuvat tai ovat likaisen mustia.
Asukkaat valittavat jatkuvasti vetoisista ja huonosti ilmastoiduista asunnoista.
Onko kyseessä todella ainoastaan asukkaiden saituudesta tai isännöitsijän ja hallituksen tahtotilasta suorittaa huoltotoimia.
Asukkaat valittavat jatkuvasti vetoisista ja huonosti ilmastoiduista asunnoista.
Onko kyseessä todella ainoastaan asukkaiden saituudesta tai isännöitsijän ja hallituksen tahtotilasta suorittaa huoltotoimia.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Betonista valmistettu julkisivu rapautuu väistämättä, halpaa ja hyvää ei saa samassa paketissa. Esim -70- -80- lukujen betonilaatu kestää 30 vuotta jonka jälkeen alkaa "rapautuminen". Nykyään käytetään betonilaatua, jonka laskennallinen ikä on 50 vuotta.
Ei -70-luvun lähiöitten ajateltu silloin rakennettaessa olevan käytössäkään kuin sen 30 vuotta. Tarkoitus oli, että ne puretaan ja rakennetaan uutta tilalle. Nyt niitä kuitenkin linjasaneerataan, tehdään julkisivu-, katto-, parveke-,porraskäytävä-, hissi- ja muita remontteja joiden kokonaishinta ylittää uuden vastaavan hinnan eikä ne sittenkään ole uutta vastaavia kun tilajaot ja perusrakenteet eivät vastaa tämän päivän vaatimuksia.
Rakmestari kirjoittelee 12 vuotiaan tietämyksellä, kuten aina ennenkin.
70-luvun taloja ei ole suunniteltu kestämään 30 vuotta. Niiden rakentamisaikaan ei nimittäin vielä paljoa ajateltu mitään sellaisia juttuja, kuin käyttöikä tai ylläpitokorjaukset. Betonin kuviteltiin olevan ~ikuista -> pakkasrapautuminen liian pintaan jääneiden ulkokuoren raudoitteiden korroosio tuli yllätyksenä. 80-luvun taloissa *pitäisi* tämän olla jo paremmin kunnossa ts. julkisivun pitäisi kestää 40 vuotta ennen remonttitarvetta. Pitäisi, koska on näissäkin kämmejä tehty ja parvekkeita on jouduttu remppaamaan jo 25 vuoden ikäisissä taloissa.
Ja leivottiinhan noissa vesijohdot yms. betonin sisään monin paikoin. Tähän on tullut tolkkua vasta ihan viime vuosina.
Silloin kun Järvenpäähän rakennettiin Saunakallion ( nyk. Jamppa) aluetta niin oli ainakin tiedossa betonirakentamisen ongelmat ja ajatuksena oli juuri tuo kolmenkymmenen vuoden elinkaari. Tosin niitä alettiin korjailemaan jo -90 luvulla joten 20 vuotta olisi ollut lähempänä totuutta.
Yleensä kiinteistöjen huono kunto johtuu osakkaiden saituudesta.
Jos hallitus tuo yhtiökokoukseen korjaussuunnitelman, niin osakkaat torppaavat sen, koska vastikkeet mahdollisesti nousevat.
Sitten korjataan vasta pakon edessä, ja se sitten maksaakin.
Kiinteän omaisuuden ylläpito, vaatii jatkuvasti pienempiä tai suurempia huoltotöitä.
Miksi pienten vaurioiden tai puutteiden kanssa voidaan jahkailla jopa vuosikausia.
Miksi huolto ja korjaustoimiin ryhdytään yleensä aivan liian myöhäisessä vaiheessa?
Onko kyseessä sittenkin isännöitsijöiden, hallitusten ja kiinteistön omistajien tietämättömyys.
Osakkaiden mielestä?
Kiinteän omaisuuden huolto on kannattamatonta.
Käyttämätön raha on paras raha
Kiinteistön haltijoiden, hallituksen ja isännöitsijän taitamattomuus ja tietämättömyys rapauttaa eniten maamme kiinteistöjä. Kiinteistön yksittäiset huolto- ja ylläpitotarpeet eivät kuulu kenenkään päättäjän osaamistaitoihin.
Huoltotarpeiden laiminlyönnit, aikaistavat kiinteistön eri osa-alueiden uusimistarpeita.
Laiminlyönnit aiheuttavat vuosittain ylisuuria ja täysin turhia ylläpitokustannuksia.
Merkittävimmät laiminlyönnit nostavat kiinteistön lämmitys / viilennys kustannuksia.
Lisäksi kiinteistöhuollon taitamattomuus aiheuttaa kosteusongelmia sekä pilaa sisäilman laatua ja altistaa ihmiset sisäilman aiheuttamille hengityselinten sairauksille.
Ei asunnot ole kylmiä ja vetoisia, vaan kiinteistöhuolto on taitamatonta ratkaisemaan sisätilojen oleskeluviihtyvyyden keskeiset asiat.
Kiinteistöhuollon taitamattomuus nostaa kiinteistöjen lämmitys- ylläpitokustannuksia, jotka peritään vastikkeiden ja vuokrien muodossa.