Kaivoin perjantaina vaatekaapista esille yhden puseron jota en ole kertaakaan käyttänyt. Luulin että siinä on tehty joku virhe joko jo suunnittelussa tai sitten valmistusvaiheessa. Eräänlainen kietaisumalli, ohuesta, valmiiksi 'ryppyisestä' kankaasta. Vaikka kuinka päin yritin sen liepeitä sommitella, niin aina repsotti edestä eli oli liikaa auki. Yhdelle pikkuruiselle napillekaan en koskaan löytänyt reikää.
Vielä kerran yritin tuloksetta ja sitten jätin sen tuohon framille, ajattelin että yritän itse tehdä jotain korjausompelua sen kanssa.
Sovittelin, keksin miten ratkaisen ongelman, ompeluvälineet esille ja menin ikkunan edessä olevaan nojatuoliin puseroa korjailemaan. Siinä auringonpaisteessa näin melkein heti pienet piiloon ommellut napit ja pienenpienet lenkit toisella puolella, vaikka en enää edes etsinyt mitään. Mustia molemmat, ja juuri mustalle kohdalle kaikki osuneet, vaikka pusero on fiftyfifty kaksivärinen. Vain se yksi aiemmin jo näkemäni nappi oli oranssilla alueella, eikä muutenkaan niin piilotettu. Tälle varanapiksi luulemalleni ryhtinapillekin löytyi yhdestä saumasta pieni lenkki, se oli hyvinkin 15 senttiä ylempänä kuin mistä olin osannut etsiä.
Säästyin ompelutyöltä, pusero istuu kuin valettu ja on kivan näköinen. Yhdessä neulassa on tulevaisuutta varten valmiina mustaa lankaa ja toisessa tiilenpunaista.
Auringonvaloa minä tästä kiitän, ja vähän itseänikin. Eihän tässä asiaa ollut nimeksikään, mutta haitanneeko tuo mitään.
Vielä kerran yritin tuloksetta ja sitten jätin sen tuohon framille, ajattelin että yritän itse tehdä jotain korjausompelua sen kanssa.
Sovittelin, keksin miten ratkaisen ongelman, ompeluvälineet esille ja menin ikkunan edessä olevaan nojatuoliin puseroa korjailemaan. Siinä auringonpaisteessa näin melkein heti pienet piiloon ommellut napit ja pienenpienet lenkit toisella puolella, vaikka en enää edes etsinyt mitään. Mustia molemmat, ja juuri mustalle kohdalle kaikki osuneet, vaikka pusero on fiftyfifty kaksivärinen. Vain se yksi aiemmin jo näkemäni nappi oli oranssilla alueella, eikä muutenkaan niin piilotettu. Tälle varanapiksi luulemalleni ryhtinapillekin löytyi yhdestä saumasta pieni lenkki, se oli hyvinkin 15 senttiä ylempänä kuin mistä olin osannut etsiä.
Säästyin ompelutyöltä, pusero istuu kuin valettu ja on kivan näköinen. Yhdessä neulassa on tulevaisuutta varten valmiina mustaa lankaa ja toisessa tiilenpunaista.
Auringonvaloa minä tästä kiitän, ja vähän itseänikin. Eihän tässä asiaa ollut nimeksikään, mutta haitanneeko tuo mitään.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kyllä se aurinko kaikkea paljastaa. Syksyllä tässä talossa vaihdettiin ikkunat ja lasinpesijää niillä ei ole ollut.
Kun aurinko paistoi keittiön ikkunaan, kyllä on kamalat.
Valon lisääntyminenhän se linnut ja kasvitkin herättelee.
Kyllä on täälläkin ikkunoiden pesu paineet ihan tapissa.
Aivan järkyttävät, sillä jätin yhden vuoden väliin ammattilaisten käyttämisessä. Ikkunoita olen itse lääpinyt, tai oikeastaan ihan kunnollakin pessyt sisäpuolelta. Se vain ei riitä, kun en ole kaikkia ulkopuolelta saanut hyvin, en liioin avannut ja välejä pessyt. Parvekelasituksia en ole pessyt ollenkaan.
Suht siedettäviltä näyttivät päivänpaisteessakin silloin kun ne joskus syksyllä pesin, mutta tämä alkutalven aurinko osuu eri tavalla ja on todella armoton.
Siitä huolimatta, antaa paistaa vaan, valo tulee todelliseen tarpeeseen, minulla taitaa olla vähän valonpuutosta.