Muna vihdoin pois pannasta?

Jo kauan aikaa on tiedetty tämä kolestrolivouhotus vääräksi. Syytetty suotta niin munia kuin voitakin.
Mutta, kun totuus ei sopinut virallisiin suosituksiin, sitä on yritetty kaikin keinoin vaientaa.
Mutta tuleehan se tosi aina julki enemmin tai myöhemmin.
Minä syön niin voita kuin muniakin.

Terveyttä kananmunasta!


Kananmunan proteiininlaatu on huippuluokkaa ja lisäksi siinä on vitamiineja lähes koko kattaus. Ei ole olemassa tieteellistä todisteita kananmunien ja lisääntyneen kolesterolin välillä. Itse asiassa kananmunassa oleva koliini, jota on kananmunan keltuaisessa on välttämätön aivojen hyvinvoinnille, se myös auttaa maksaa puhdistautumaan ja toimimaan sille kuuluvalla tavalla. Koliinilla on myös verenpainetta alentava ominaisuus ja sen ainesosia esiintyy hermoissa ja aivokudoksessa.



Kokonaisena kananmuna on ravintoarvoltaan yksi luontoäidin parhaita saavutuksia, se sisältää kaiken paitsi C-vitamiinin. Sen proteiinit ovat hyvänlaatuisia ja rasvahappokoostumus käytännössä erinomainen.

Yhdestä n. 55 g munasta saadaan 79 kCal energiaa, rasvaa n. 5,7 grammaa, proteiinia n. 6,9 g ja kaikkia välttämättömiä aminohappoja

Keltuainen sisältää A-, D-, E- ja K- vitamiineja sekä vesiliukoisia B-ryhmän vitamiineja: tiamiinia, riboflaviinia, niasiinia, pyridoksiinia, koliinia, B12- vitamiinia, foolihappoa, pantoteenihappoa ja biotiinia. Kivennäisaineista keltuainen sisältää natriumia, kaliumia, kalsiumia, magnesiumia, fosforia, rikkiä, rautaa, mangaania, sinkkiä, kuparia, kobolttia, nikkeliä, kromia, fluoria, jodia ja seleeniä.

Valkuainen sisältää proteiinia (suurin osa), biotiinia, foolihappoa, niasiinia, pantoteenihappoa, pyridoksiinia ja riboflaviinia. Erityisesti riboflaviinin lähteenä valkuaisella on merkitystä ihmisen ravitsemuksessa. Kivennäisaineista valkuainen sisältää natriumia, kaliumia, kalsiumia, magnesiumia, fosforia, rikkiä, rautaa, sinkkiä, kuparia ja jodia. Määrät ovat kuitenkin pieniä, joten valkuaista ei voida pitää merkittävänä kivennäisaineiden lähteenä.

Kanan ruokinta vaikuttaa jonkinverran ravintoarvoon.



Laadukasta kananmunaa terveellisempää ruokaa saa etsimällä etsiä, joten miksi niiden syömistä pitäisi välttää?

Monet ihmiset ovat karttaneet kananmunaa ruokavaliossaan, sillä sen on luultu vaikuttavan haitallisesti veren kolesterolipitoisuuteen. Viime vuosina saatujen tutkimustulosten perusteella kananmunaa on kuitenkin syyllistetty turhaan. Perusterveen ihmisen ei tarvitse vältellä kananmunia.

Kananmuna on yksi maailman täydellisimmistä ruuista.

Keltuaisessa on antioksidantteja erityisesti luteiinia ja kseaksantiinia, jotka ehkäisevät merkittävällä tavalla silmänpohjan rappeumaa. Munassa on koliinia, joka osallistuu aivojen, hermoston sekä verenkiertoelimistön toimintojen säätelyyn, sekä valkuaisaineosia, jotka laskevat verenpainetta ja suojelevat virustaudeilta. Suojaravinteet imeytyvät kananmunasta erittäin hyvin.

Kananmunissa on myös kolesterolia, jota kananpoikasen aivot tarvitsee kehittyäkseen. Se ei kuitenkaan päädy sellaisenaan ihmisen elimistöön, sillä maksa säätelee veren kolesterolipitoisuutta. Jos ruoka sisältää vähän kolesterolia, maksa tuottaa sitä elimistön tarpeiksi. Vastaavasti, jos kolesterolia on paljon, maksa vähentää omaa tuotantoaan.

Tiedetään, että kananmuna saa elimistön tuottamaan runsaasti hormonia, joka ylläpitää kylläisyyttä, hillitsee ruokahalua ja syömistä.

Kananmunat ovat hyvällä syyllä todellista superruokaa esimerkiksi sydänterveyttä ajatellen.

Kananmunat sisältävät runsaasti antioksidantteja, joista voi olla apua monenlaisten sairauksien ehkäisyssä. Tutkijat ovat havainneet, että kaksi kananmunan keltuaista sisältää yhtä paljon antioksidantteja kuin 25 grammaa karpaloita. Tutkijoiden mukaan ihmisiä tulisikin rohkaista syömään enemmän kananmunia, koska ne ovat niin terveellisiä. Suomalaiset syövät keskimäärin vain 3 kananmunaa viikossa, joka on kananmunien terveellisyyttä ajatellen todella vähän.

Kananmunien suhteen on erityisen tärkeää huomioida laatutekijät etenkin jos kananmunia syö runsaasti. Voi olla mahdollista, että tehotuotettujen munien runsas syöminen ei ole pitkässä juoksussa hyvä juttu terveyttämme ajatellen. Tämä johtuu siitä, että tehotuotetut kananmunat ovat esimerkiksi rasvahappokoostumukseltaan huomattavasti huonompia, kuin luomukananmunat. Lisäksi on hyvä muistaa sekin, että luomukananmunat sisältävät enemmän ravintoaineita kuin tehotuotetut kananmunat.

Munat kannattaa säilyttää omassa pakkauksessaan.

Kananmunan terveysvaikutukset saa hyödynnettyä parhaiten jos sen syö mahdollisimman vähän kypsennettynä. Esimerkiksi keltuaisen antioksidanttipitoisuus vähenee puoleen jos sen kypsentää liian kypsäksi.

Keitto-ohje: keitä 3 minuuttia ja nosta kattila liedeltä. Anna hautua 7 minuuttia. Jäähdytä.

Kananmunaa ei kannata syödä raakana avidiinin (estää biotiinin eli B7-vitamiinin imeytymistä) ja pienen salmonellariskin takia.



Yhdysvaltalaisen meta-analyysin mukaan kananmunien syönti ei lisää sepelvaltimotautia eikä aivoverenkierron häiriöitä. Meta-analyysiin oli sisällytetty kahdeksan artikkelia ja yhteensä yli 250 000 osallistujaa.
(Rong Y ym. BMJ 2013:346:e8539 doi: 10.1136/bmj.e8539)

"Voit syödä niin monta kananmunaa kuin haluat. Kananmunat ovat maksan jälkeen ravinteikkain ruoka mitä voit maan päällä nauttia. On valtava häpeä, että lähdimme demonisoimaan näitä ruokavalion kulmakiviä."
Tim Noakes (professori)
http://talkfeed.co.za/eggs-and-cholesterol/

Yleinen käsitys on, että tyydyttyneet eli ns. kovat rasvat aiheuttaisivat sydän- ja verisuonitauteja. Vuonna 2014 tehty laaja meta-analyysi ei tue tätä olettamusta. Kyseistä tutkimusta edeltävät systemaattiset selvitykset ovat myös osoittaneet, että tyydyttyneen rasvan ja sydäntautien välillä ei ole syy-seuraussuhdetta.

Rasvat on välttämättömiä ravintoaineita. Sokerit eivät. Rasvoja tarvitaan mm. solukalvojen rakennusaineiksi ja hormonien lähtöaineiksi. Aivot muodostuvat 60 prosenttisesti rasvasta ja niiden toimivuus on sidoksissa rasvojen saantiin. Elimistön kolesterolista 25 % on aivoissa, sillä aivot käyttävät näitä lipoproteiineja signaalinvälityksessä. Alhaiset kolesterolitasot johtavat dementiaan ja Alzheimeriin.

Luonnolliset ja eläinperäiset rasvat soveltuvat ihmisille hyvin, koska evoluution aikana elimistö on kehittynyt hyväksikäyttämään niitä. Teollisten rasvojen molekyylirakenne on sellainen, että solukalvot jäävät heikoiksi ja verenkierron patogeenit läpäisevät solukalvon aiheuttaen tulehdusreaktion. Tämä kaikki löytyy kymmenistä laajoista tutkimuksista, joita kansainvälinen tiedeyhteisö on julkaissut.

Tyydyttynyttä rasvaa ja erityisesti voissa esiintyviä rasvahappoja tarvitaan elimistössä muun muassa solukalvojen ja sydämen normaaliin toimintaan, kalsiumin kuljettamiseen luihin ja hormonituotantoon.

Rasvasodassa Suomi alkaa olemaan viimeinen vastarannan kiiski. Tyydyttyneet, siis kovat eläinrasvat eivät aiheuta sydän- ja verisuonitauteja, vaan pikemminkin ehkäisevät niitä. Tätä tukevaa aineistoa on nykyisin kirjastollinen.

Suomalaiset viranomaiset vetoavat edelleen 1970-luvulta peräisin olevaan Ancel Keysin 7 maan tutkimukseen, joka on kumottu useissa yhteyksissä aikapäiviä sitten. Se on virheellinen ja valheellinen tutkimus, joka lobattiin elintarviketeollisuuden avustuksella ravintosuosituksiin USAssa ja sittemmin muissa länsimaissa. Menneet virheet on kumottava.