kahdesta kovaa kokeneesta ihmisestä ja heidän rakkaudestaan.... Suosittelen.
Kaiken teoria kertoo yhdestä maailman merkittävimmistä elossa olevista ajattelijoista, astrofyysikko Stephen Hawkingista. Se on myös tarina kahdesta ihmisestä, joiden rakkaus oli kyllin väkevää uhmaamaan kovintakin kohtaloa.
Vuonna 1963 maineikkaan Cambridgen yliopiston lahjakas kosmologian opiskelija Stephen (Eddie Redmayne, Les Misérables, My Week with Marilyn) etenee tiedemaailmassa pitkin harppauksin. Stephenin oma maailma mullistuu kun hän rakastuu humanistiin, kirjallisuustieteitä opiskelevaan Jane Wildeen (Felicity Jones, The Invisible Woman – Kielletty rakkaus).
Järkytyksekseen Stephen saa kuitenkin vain 21-vuotiaana kuulla kärsivänsä harvinaisesta motoneuronisairaudesta. Edetessään se tulee lamauttamaan hänen raajansa, rappeuttamaan hänen lihaksensa ja viemään puhekyvyn. Elinaikaa hänellä ennustetaan olevan jäljellä korkeintaan kaksi vuotta.
Janen rakkaus ja määrätietoisuus eivät järky vaan pari menee vihille ja perustaa perheen. Tuoreen vaimonsa tukemana Stephen ei suostu alistumaan kohtaloonsa. Jane kannustaa häntä tekemään loppuun väitöskirjansa, jossa on mukana hänen teoriansa universumin synnystä. Stephen käynnistää kunnianhimoisimman tutkimushankkeensa, jossa keskitytään juuri siihen, mitä hänellä on kovin vähän jäljellä – aikaan.
Miehensä tavoitellessa läpimurtoa tutkimuksessa perheen arkea kannatteleva Jane joutuu kohtaamaan oman jaksamisensa rajat. Vastoinkäymisten kautta he tulevat yhdessä saavuttaneeksi enemmän kuin mistä olisivat koskaan uskaltaneet edes uneksia.
Elokuva perustuu Jane Hawkingin kirjoittamiin muistelmiin Travelling to Infinity: My Life with Stephen. Sen on ohjannut Oscar-voittaja James Marsh (Man on Wire).
Kaiken teoria kertoo yhdestä maailman merkittävimmistä elossa olevista ajattelijoista, astrofyysikko Stephen Hawkingista. Se on myös tarina kahdesta ihmisestä, joiden rakkaus oli kyllin väkevää uhmaamaan kovintakin kohtaloa.
Vuonna 1963 maineikkaan Cambridgen yliopiston lahjakas kosmologian opiskelija Stephen (Eddie Redmayne, Les Misérables, My Week with Marilyn) etenee tiedemaailmassa pitkin harppauksin. Stephenin oma maailma mullistuu kun hän rakastuu humanistiin, kirjallisuustieteitä opiskelevaan Jane Wildeen (Felicity Jones, The Invisible Woman – Kielletty rakkaus).
Järkytyksekseen Stephen saa kuitenkin vain 21-vuotiaana kuulla kärsivänsä harvinaisesta motoneuronisairaudesta. Edetessään se tulee lamauttamaan hänen raajansa, rappeuttamaan hänen lihaksensa ja viemään puhekyvyn. Elinaikaa hänellä ennustetaan olevan jäljellä korkeintaan kaksi vuotta.
Janen rakkaus ja määrätietoisuus eivät järky vaan pari menee vihille ja perustaa perheen. Tuoreen vaimonsa tukemana Stephen ei suostu alistumaan kohtaloonsa. Jane kannustaa häntä tekemään loppuun väitöskirjansa, jossa on mukana hänen teoriansa universumin synnystä. Stephen käynnistää kunnianhimoisimman tutkimushankkeensa, jossa keskitytään juuri siihen, mitä hänellä on kovin vähän jäljellä – aikaan.
Miehensä tavoitellessa läpimurtoa tutkimuksessa perheen arkea kannatteleva Jane joutuu kohtaamaan oman jaksamisensa rajat. Vastoinkäymisten kautta he tulevat yhdessä saavuttaneeksi enemmän kuin mistä olisivat koskaan uskaltaneet edes uneksia.
Elokuva perustuu Jane Hawkingin kirjoittamiin muistelmiin Travelling to Infinity: My Life with Stephen. Sen on ohjannut Oscar-voittaja James Marsh (Man on Wire).
Vastaukset 7
Vanhimmat
En ole katsonut mutta teoriassa tietenkin mahdollista jos Stephenillä alaosasta kykenee saamaan siemeniä irti ja jatkamaan älyn voittokulkua. Tosin olemassa oleva maailmamme perustuu brutaaliin selviytymiseen ei älyyn se on minun teoriani. Väitöskirjan teko on kuitenkin aika turhaa loppupeleissä koska teorialla universumin synnystä ei kukaan tee mitään se on kuitenkin vain teoria ei totuus.
Kun tutustumme omaan biologiaamme voimme ehkä saavuttaa jotain hyödyllistä keskittymällä siihen kuinka kaikki toimii ja mitä aineksia siihen tarvitaan voimme ehkä toimia hyödyllisesti meidän kaikkien tulevaisuuden kannalta ehkäpä jopa sokeakin saa näön kun tutkitaan mitkä tekijät näköön yleensäkään vaikuttavat. En tiedä olen vain ATM...
Lisäyksenä vielä että ajalla sinällään ei ole mitään merkitystä voi kulua tuhatkin vuotta ihmisten ajanlaskun mukaan eikä eräs henkilö vieläkään kykene kysymään kuulumisia eräältä henkilöltä joka niin kovin aina on kiinnostanut.
Ajan mukana tapahtunut sisältö elämässä saattaa kuitenkin rajoittaa yksilön ajattelutapaa eikä yksilö enää ymmärrä sitä tärkeintä mikä pitäisi saavuttaa tietyn ajan sisällä ja mikä pitäisi pystyä tekemään. Tapahtuneet asiat kuitenkin muuttavat aina sen hetkisiä ajattelumalleja yhtenään vakiintuneissa ajattelumalleissa reagointiaika voi olla stabiilimpi. H.H:ta olen kuitenkin aina rakastanut eikä sille oikeastaan voi mitään.
S T:n vapaapäivätkään utopiassa eivät mene yleisen käsityksen mukaan ehkä?
Lopuksi ST kuityenkin ymmärtää olevansa vain raajarikko ja kaikki unelmat särkyvät...: (
usko, toivo, rakkaus, josta rakkaus on suurin. niin se vaan menee. mieluummin kaksi vuotta rakkautta kuin 100 vuotta toivottomuutta
Niin. Se heidän välinen vilpitön rakkaus olikin leffan ja kertomuksen kantava voima. Sairaudesta huolimatta.
näitä rakkaustarinoita oikeassa elämässä on aivan liian vähän. äitini ja isäni rakkaus kestänyt jo 58-vuotta. tässä ajassa ehtinyt muistikin mennä, mutta rakkaus kukoistaa. mun mielestä on tosi ihanaa kuulla, kun ei muista mistään mitään paitsi, että "minulla on maailman ihanin vaimo ja hyvät lapset". kun ihminen riisutaan, jää vain se olellinen jäljelle