Morkkis

joo sama juttu,....tulee tosi masikset...sillee et ajattelee et on jotenki huono arvosempi ja et ei oo mitää järkee missää..mut nykyää ku tulee niin ajattelee vaa et no parin päivän päästä on taas iha mukava olo---sama juttu en oo mikää alkoholisti..

olette ilmeisesti aika nuoria, kun ettet tiedä faktoja tästä kuningas-alkoholista?
alkoholi on solumyrkky (katsokaa googlella)
masennus johtuu mm. serotoniini tasojen laskusta aivoissa, kestää henkilöstä riippuen useamman päivän kunnes tasot ovat entisensä.
eikä pidä unohtaa aivosolujen tuhoutumista.
hyvänä esimerkkinä viinan vaaroista on matti nykänen!
humalajuominen ei siis kannata, alkoholia pitäisi käyttää eurooppalaisittain ruoka- ja terveysjuomana (sydän- ja verisuonitaudit esim. punaviini).
humalajuomista vain pari kertaa vuodessa nämä pakolliset uudet vuodet ja juhannukset.
itse en ole humalaa alkoholista juonut vuosiin, on paljon terveellisempiäkin keinoja humaltua ;)

Minulla oli ennen niin, että näin maailman humalajuomisen jälkeen ikäänkuin uusin silmin, eli olin taas vaihteeksi kiinnostunut muistakin asioista, ja fiilikset olivat yleensä positiiviset. Nykyisin useimmiten käy niin, että vähintään seuraavana päivänä ja usein pidempäänkin hävettää. En koe itseäni muita huonommaksi tai alhaisemmaksi, mutta kovasti tunnen sanoneeni tai tehneeni jotain typerää, vaikka mistään varsinaisista mokailuista ei olisikaan kyse. Mietin, miksei voi olla vain chillisti ja coolisti, vaan tapahtuu jotain töhötystä aina kuitenkin. Jotain typerää sanoo jollekin tms.

Juuri näin! Mullakin on pari päivää ainakin sellainen masennustila että kiesus sentään...Täytyy ilmeisesti rajottaa tuoppien määrää...

kuulostaa tutulta! nuorempana toki mokailinkin kaikkea ja rellestin, riitelin, alotin "henkeviä" keskusteluja yms. muuta noloa, että oli siis jotain syytä mitä hävetä. mutta nykyään juon harvoin itseni tosihumalaan, lähinnä pikkuhiprakkaa tavaoittelen, ja sen teen kahdesta syystä; ensiksi juuri siksi, etten kävis nolaamaan itteeni (haluan muistaa edellisen illan sellasena, että oon ollut ihan cool, etten ois nolannut itteeni, tai tehnyt/sanonut mitään sellasta mitä en tekis/sanois selvinpäin), ja toiseks sen takia, että mulle tulee kovan kännin jälkeen niin hirveä henkinen krapula, masennustila(serotoniinit yms. laskee), että tuntuu että kuolema tulee, saan paniikkikohtauksia, ja tuntuu kuin näkisin jotain painajaista koko ajan, mistä en herää. sillon oisin valmis vetää ranteet auki. mikään ei auta, ja vaikka fyysisesti olo helpottas, niin henkinen paha olo/masennus on hirvittävä. Olen muutenkin mielenterveysongelmiin taipuvainen, mulla on lääkitys päällä, ja tajuan, että mun pitää välttää liiallisia humalatiloja.

Minulla on ollut samanlaisia masennuskrapuloita useasti, vaikkei fyysistä krapulaa olisikaan.
Pahin tälläinen on juuri nyt, jo toista päivää. Olin pe-la laivalla, ja join alkoholia kyllä enemmän kuin mitä aikaisemmin olen juonut (yleensä juon vain silleen että tulee hyvä pikkuhiprakka), ja ilmeisesti viinapääni on sellainen, että muisti menee helposti. En muista perjantai-illan parista viimeisestä tunnista mitään. Kaverin mukaan en tehnyt mitään kovin tyhmää, en oksentanut, tai sammaltanut, meno oli vain aika kovaa kunnes rupes väsyttää ja mentiin nukkuun. Muisti vaan meni, ja juuri se on mun mielestäni ehkä kaikkein kauheinta, kun ei muista pystyneensä kontrolloimaan itseään.
Ikävää tässä tilanteessa on vielä se, että olen ns. kiltti ja kunnollinen poika, ja kavereiden tavoitteena onkin ollut monesti oikein juottaa minut känniin. Nytkin oon jo saanu kuulla eräältäkin tyypiltä, että kuulemma olin "aivan perseet" laivalla. Meinas poru tulla suunnilleen siinä tilanteessa. Hävettää, vaikka monelle tällainen tilanne ei ole mitenkään outo. Kaveritkin on kuulemma vaan ylpeitä.

Itse ajattelen vaan, että olihan tämäkin koettava ja että nyt tiedän taas enemmän rajoistani, enkä aio enää koskaan juoda niin paljon että muisti menee. Onkohan tämäkin vain säälittävää itselleen vakuuttelua...?