http://yle.fi/uutiset/hiihtolomalla_anna_teinin_relata_vaikka_koko_viikko_pelata/7809226
Haluaisin tietää, mitä te vanhemmat ja viisaammat, vähintäänkin elämänkokemusta enemmän omaavat, ajattelette tuon artikkelin ajatuksista.
Itse olen vanhojen vanhempien lapsi ja varhaislapsuutta vietin heidän vuosisadan alussa syntyneiden vanhempiensa tiiviissä vaikutuspiirissä. Koko ajan piti tehdä jotain hyödyllistä. Kai ne joskus - ainakin myöhemmin- jotain lomaakin viettivät ja näin. Mutta olen saanut heiltä siis paljon syvää vaikutusta itseeni jo nuorena. Piiskannut itseäni eteenpäin. Ei puhettakaan että olisin "relannut" viikkoa tuosta noin. Olen kyllä pitänyt vähän väliä hengähdystaukoja, mutta tuntenut niistä hirvittävää syyllisyyttä. Toisin sanoen en ole osannut nauttia vapaa-ajastakaan.
Sitten tuossa on tuo pelaamis-asia itsessään. Vaikka kuinka yritän, en pysty katsomaan hyvällä sitä, että nykyään oltaisiin lapsesta asti vain nenä kiinni kännykässä tai muussa päätelaitteessa (tabletit, tietokoneet, tv) ja pelattaisiin. Itselläni on 11-vuotias poika. Toistaiseksi olen pystynyt rajoittamaan hyvin hänen digiaikaansa. Mutta hän on selkeästi vähemmistössä ikätoveriensa - ja pienempienkin - joukossa.
Haluaisin tietää, mitä te vanhemmat ja viisaammat, vähintäänkin elämänkokemusta enemmän omaavat, ajattelette tuon artikkelin ajatuksista.
Itse olen vanhojen vanhempien lapsi ja varhaislapsuutta vietin heidän vuosisadan alussa syntyneiden vanhempiensa tiiviissä vaikutuspiirissä. Koko ajan piti tehdä jotain hyödyllistä. Kai ne joskus - ainakin myöhemmin- jotain lomaakin viettivät ja näin. Mutta olen saanut heiltä siis paljon syvää vaikutusta itseeni jo nuorena. Piiskannut itseäni eteenpäin. Ei puhettakaan että olisin "relannut" viikkoa tuosta noin. Olen kyllä pitänyt vähän väliä hengähdystaukoja, mutta tuntenut niistä hirvittävää syyllisyyttä. Toisin sanoen en ole osannut nauttia vapaa-ajastakaan.
Sitten tuossa on tuo pelaamis-asia itsessään. Vaikka kuinka yritän, en pysty katsomaan hyvällä sitä, että nykyään oltaisiin lapsesta asti vain nenä kiinni kännykässä tai muussa päätelaitteessa (tabletit, tietokoneet, tv) ja pelattaisiin. Itselläni on 11-vuotias poika. Toistaiseksi olen pystynyt rajoittamaan hyvin hänen digiaikaansa. Mutta hän on selkeästi vähemmistössä ikätoveriensa - ja pienempienkin - joukossa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Voi sentään, nuo menneen ajan ihmiset, oli kasvatettu "ahkeruus on ilomme" peräti lutherilaisella otteella, mikäpä siinä,... työt tuli tehtyä. mutta jonkinmoista aivopesua se jälkikasvulle silti oli!
Onhan tuo lastenlasten valmius viestintävälineiden käytössä kovin tuttua täälläkin, niin hiihtolomilla kuin viikonloppuina yömyöhään:D Silti olen pitänyt kriteerinä klo 23.00 jälkeen ei mummolassa sipistä kännyyn, unirytmit siinä muuten sekaantuu ja aamupäivät maattaisi sitten vaikka 12.00.
Ei, jotkin rajat olen pitänyt, kotonaan on vanhemmat säätäneet minun puuttumatta , nythän ovatkin jo opiskelun ohella työelämässä.
Jos ei menoa ole itselläni räntä-säällä, voin hyvinkin olla ilman omantunnontuskia oloasussa koko päivän, ja tehdä juuri mikä huvittaa:D