Kieliteknologian opiskelu
Hei,
Onko täällä kieliteknologiaa opiskelevia/opiskelleita? Olen harkinnut, että pyrkisin opiskelemaan kieliteknologiaa ja kaipailisin kokemuksia alasta.
Minkälaista opiskelu on (onko ryhmätöitä vai itsenäistä työskentelyä), onko opiskelu liian vaativaa ei-tietotekniikka/matikkanerolle ym. Entä kannattaako haaveilla työllistyvänsä kieliteknologian opiskelun jälkeen? Eli minkälainen työllisyys alalla on? Lähinnä olen ajatellut siis pyrkiä Helsingin yliopistoon opiskelemaan, käsittääkseni alaa ei voi muissa yliopistoissa opiskella pääaineena?
Kiitos mahdollisista vastauksista.
Onko täällä kieliteknologiaa opiskelevia/opiskelleita? Olen harkinnut, että pyrkisin opiskelemaan kieliteknologiaa ja kaipailisin kokemuksia alasta.
Minkälaista opiskelu on (onko ryhmätöitä vai itsenäistä työskentelyä), onko opiskelu liian vaativaa ei-tietotekniikka/matikkanerolle ym. Entä kannattaako haaveilla työllistyvänsä kieliteknologian opiskelun jälkeen? Eli minkälainen työllisyys alalla on? Lähinnä olen ajatellut siis pyrkiä Helsingin yliopistoon opiskelemaan, käsittääkseni alaa ei voi muissa yliopistoissa opiskella pääaineena?
Kiitos mahdollisista vastauksista.
Kieliteknologiaa en ole opiskellut, mutta ihan yleisesti voin sanoa yliopistosta, että opiskelu on enemmän itsenäistä työskentelyä kuin ryhmässä askartelua.
Kieliteknologia tuskin kauaa kiinnostaa sellaista, jonka matemaattinen ajattelu on hyvin suppeaa. Toisaalta tarvitaan myönteistä suhtautumista ja kiinnostusta kieliin. No, enempää en sano, koska tosiaan en itse ole kieliteknologiaa opiskellut, vaikka sitä joskus ajattelin.
Luulisin, että kieliteknologia on kehittyvä ala. Kehitystarpeita varmaan on erityisesti kääntämisen alalla, puheentunnistamisessa jne.
Kieliteknologia tuskin kauaa kiinnostaa sellaista, jonka matemaattinen ajattelu on hyvin suppeaa. Toisaalta tarvitaan myönteistä suhtautumista ja kiinnostusta kieliin. No, enempää en sano, koska tosiaan en itse ole kieliteknologiaa opiskellut, vaikka sitä joskus ajattelin.
Luulisin, että kieliteknologia on kehittyvä ala. Kehitystarpeita varmaan on erityisesti kääntämisen alalla, puheentunnistamisessa jne.
Opiskelen kielitieteitä, mutta itselläni ei ole pääaineena kieliteknologia vaan kognitiotiede/psykolingvistiikka. Voinen kuitenkin vastata omien kokemusteni perusteella:
En suosittele alan opiskelua mikäli tilastotiede ja kvantitatiiviset menetelmät pelottavat. Ainakaan täällä meillä (opiskelen ulkomailla) ei vielä kanditasolla voi erikoistua niin paljon juuri kieliteknologiaan vaan perusopinnot koostuvat lähinnä psykologian ja kielen opinnoista tai vaihtoehtoisesti tietotekniikan opinnoista.
Itse kielen opintoja (tavoitteena tulla paremmaksi jossakin kielessä) ei opintoihin kuulu vaan kielen opinnot suuntautuvat lähinnä aivoissa tapahtuviin prosesseihin ja niiden mallintamiseen sekä kielen rakenteeseen. Tämän lisäksi opintoihin kuulunee yliopistosta riippuen myös paljon puheen akustisten ominaisuuksien mallintamista.
Maisteritasolla kieliteknologiaan erikoistuvilla opiskelijoiden taustoina on yleensä joko pääaineena olleet tietotekniikka, kognitiotiede, psykologia tai yleinen kielitiede.
Suomessa tutkintorakenne on yleensä kai yhtenäisempi, mutta olttaisin ohjelmaan kuuluvien opintojen olevan aika vastaavia.
Työllisyystilanteesta en Suomessa tiedä, mutta maailmalla koodaustaitoiset (ja erityisesti fonetiikkaan suuntautuneet) kieliteknologian osaajat viedään käsistä. Omista opiskelukavereista moni päätyi isoille kansainvälisille yrityksille (Nuance, Google, Apple, Microsoft etc.) jo kandin jälkeen. Avainsanana _koodaustaitoiset_. Palkka on suoraan verrainnollinen koodaustaitoihin.
Muualla Euroopassa suosittelen katsomaan Saarlandin, Göteborgin ja Lancasterin kielitieteen laitoksia joissa sovelletaan siinä määrin että työllistymisen kanssa ei pitäisi olla suuria ongelmia.
Ota laitokselle rohkeasti yhteyttä kysymystesi kanssa!
En suosittele alan opiskelua mikäli tilastotiede ja kvantitatiiviset menetelmät pelottavat. Ainakaan täällä meillä (opiskelen ulkomailla) ei vielä kanditasolla voi erikoistua niin paljon juuri kieliteknologiaan vaan perusopinnot koostuvat lähinnä psykologian ja kielen opinnoista tai vaihtoehtoisesti tietotekniikan opinnoista.
Itse kielen opintoja (tavoitteena tulla paremmaksi jossakin kielessä) ei opintoihin kuulu vaan kielen opinnot suuntautuvat lähinnä aivoissa tapahtuviin prosesseihin ja niiden mallintamiseen sekä kielen rakenteeseen. Tämän lisäksi opintoihin kuulunee yliopistosta riippuen myös paljon puheen akustisten ominaisuuksien mallintamista.
Maisteritasolla kieliteknologiaan erikoistuvilla opiskelijoiden taustoina on yleensä joko pääaineena olleet tietotekniikka, kognitiotiede, psykologia tai yleinen kielitiede.
Suomessa tutkintorakenne on yleensä kai yhtenäisempi, mutta olttaisin ohjelmaan kuuluvien opintojen olevan aika vastaavia.
Työllisyystilanteesta en Suomessa tiedä, mutta maailmalla koodaustaitoiset (ja erityisesti fonetiikkaan suuntautuneet) kieliteknologian osaajat viedään käsistä. Omista opiskelukavereista moni päätyi isoille kansainvälisille yrityksille (Nuance, Google, Apple, Microsoft etc.) jo kandin jälkeen. Avainsanana _koodaustaitoiset_. Palkka on suoraan verrainnollinen koodaustaitoihin.
Muualla Euroopassa suosittelen katsomaan Saarlandin, Göteborgin ja Lancasterin kielitieteen laitoksia joissa sovelletaan siinä määrin että työllistymisen kanssa ei pitäisi olla suuria ongelmia.
Ota laitokselle rohkeasti yhteyttä kysymystesi kanssa!
Suosittelen harkitsemaan myös teknistä viestintää, ja kenties sitten kieliteknologia sivuaineeksi.
Suosittelen kokeilemaan koodaamista kunnolla ennen kuin haet opiskelemaan. (Ja muutenkin kuin netin alkeiskursseja.) Tälle alalle on turha hakeutua, mikäli ohjelmointi ei maistu. Kieliteknologiaa markkinoidaan humanistisen ja teknisen alan risteymänä, mutta kokemukseni mukaan se on lähellä tietojenkäsittelytiedettä.
Alalta työllistytään lähinnä tutkijoiksi tai it-alalle koodia paukuttamaan.
Alalta työllistytään lähinnä tutkijoiksi tai it-alalle koodia paukuttamaan.
Parannamme palvelua
