Käytin mittauksissa kyseistä Agilentin generaattoria. Tietäiskö joku onko generaattorin sakara-aallon harmonisten taajuus ja taso eri taajuuksilla Fourier'in sarjateorian mukainen? Ja millä taajuusalueella, jos on?
Fourier-sarjan kertoimethan vastaavat jännitteitä..
Fourier-sarjan kertoimethan vastaavat jännitteitä..
Vastaukset 7
Vanhimmat
mittaa oskilloskoopilla signaalin
nousuaika tr.
3 db:n raja tulee vastaan taajuudella
f = 0.3/tr,
eli tämän taajuuden yläpuolella olevien
harmoonisten amplitudi poikkeaa jo
selvästi muunnoksesta lasketusta.
En tarkemmin tunne Agilentiäsi, mutta
oma halpisgeneraattorini antaa
TTL-pulssilähdöstä kanttia, jonka nousuaika
on suunnilleen 10 ns ja funktiolähdöstä
kantin nousuaika on n. 150 ns.
Näistä voi laskea, että TTL-lähdöstä
tulee likimain oikeantasoisia harmonisia
suunnilleen 300 MHz asti ja funktiolähdöstä
20 MHz asti.
No miten sä ton laskit ?
Elon laskuopin mukaan:
300MHz.n jakson aika on 1/300E6 = 3ns.
20MHz.n vastaavasti 50ns.
Esimerkkigeniksessä siis nousuajat ovat pidemmät
kuin jakson ajat,siis 10ns & 150ns.
Mä ihmettelen vallan kauhiast ??
Taitaa olla pallo hukassa.
Esimerkkigeniksestä tulee TTL-lähdöstä siis about
siniaaltoa yli 30MHz.n ja funktiolähdöstä
siniä yli 7MHz.n taajuudella.
Tämä johtuu siitä että kantissa esiintyvä ensimmäinen pariton harmoninen on 3*perusaalto
eli ko. tapauksessa n. 100MHz ja 21MHz.
Ylempiäkin harmonisia tarvitaan jotta signaali alkaisi edes näyttämään kantilta.
Suosittelen opintoja.
Agilent(ent. HP) on laatukamaa,manualista löytyy
tarvitut tiedot.
Se, että kantin nousuaika on 10 ns,
ei suinkaan tarkoita sitä, että 100 MHz
olisi ehdoton yläraja spektrissä esiintyville
harmonisille. Itse asiassa spektri ulottuu
äärettömyyteen. Se, että nousuaika ei ole
nolla, vaan 10 ns, tarkoittaa yksinkertaisesti
sitä, että harmonisten amplitudi pienenee
nopeammin kuin Fourierin sarjasta saatavat
arvot.
Aikaisemmin esitetty kaava on nyrkkisääntö
tilanteelle, jossa ideaalinen kanttiaalto
suodatetaan alipäästösuodattimella. Tällöin
signaalille saadaan nollasta poikkeava
nousuaika ja spektrille ylärajataajuus.
Agilent tai ei, siinä esiintyy aivan
sama ominaisuus.
TTL signaalin kai pitäisi kai ehtiä saavuttaa
speksatut jännitteet vai ?
Jos nousuaika on 10nS kai laskuaikakin lienee samaa luokkaan ?
Tästä jo tulisi 1/20e-6 eli 50MHz.n jonkimmoista pyöristynyttä kolmioaaltoa TTL-lähdöstä ilman mitään alipäästöjäkään.
Funktiolähtöön pätenee vastaava päättely.
Ja mitä tuo sun spektrin ylärajataajuus tarkoittaa,yleensä käytetään 3dB. arvoa tähän,
mikä tarkoittaa että amplitudi on pudonnut puoleen varsinaseen kaistaan verrattuna.
Ideaalinen kanttiaalto sisältää perusaallon ja parittomat harmoniset hamaan äärettömyyteen.
Signaalilähde ei pysty tämmöistä luomaan eikä skooppi näyttämään.
Eli mittalaitteen kaistanleveys pitää olla kymmeniä
kertoja mitattavaa signaalia suurempi.
Muuten skoopissa näkyvä signaali näyttää sitä enemmän sini-aallolta mitä enemmän edellä mainitut asiat vaikuttavat.
Netistä löytyy java appletteja tuohon jos haluaa tarkastella asiaa graafisesti.
Katso esim: martindale's reference book ym.