Suomen Natojäsenyyden tietoja ilman valheita!
Tää on myrkkyä natovastustajille, mutta ajatelkaa hyvät Etelä-Karjalaiset kaimat millä muuten varmistaisimme oman itsenäisyytemme jatkossa!
Tätä ei pidä sekoittaa kauppapolitiikkaan rahat pois rryssiltä ja kauppias hoitaa homman myös lappeen alueella ITSENÄISESTI! (vaaleissa siis sellainen puolue joka hyväksyy natohakemuksen heti)
poiminta iltiksestä
Nato ja Suomi: Keskeisiä poimintoja kirjasta
-Suomi hakee jossain vaiheessa Naton jäsenyyttä.
-Jäsenyysneuvotteluihin kuluisi vähintään kolme vuotta.
-Kansanäänestystä ei vaadita, mutta jäsenyyden kannatuksen tulee olla ”merkittävää”, kirjassa todetaan.
-Jäsenmaat vastaavat ensisijaisesti oman alueensa puolustuksesta. Suomen asevelvollisuusjärjestelmä ei olisi Natossa kirjan mukaan ongelma.
-Vaikka Naton ovi onkin periaatteessa auki uusille jäsenille, jäsenyyttä harkitseva maa ei voi lähteä siitä, että se voisi liittyä mukaan juuri sillä hetkellä kun itse haluaa.
-Nato ei ota uusia jäseniä kriisitilanteessa. Siten on mahdollista, että se ei toistaiseksi ota uusia jäseniä Ukrainan kriisin ja muiden kansainvälistä jännitystä lisänneiden konfliktien vuoksi.
-Jäsenyys velvoittaa Suomen lähettämään joukkoja ulkomaille Naton kaikkiin tehtäviin. Suomi voi neuvotella lähetettävien joukkojen koosta.
-Yhteispuolustukseen osoitettavien joukkojen määrää ja laatua koskevat neuvottelut käytäisiin erikseen, jos Suomi hakisi jäsenyyttä ja tulisi jäseneksi kutsutuksi.
-Mahdollisena joukkojen määränä pidetään prikaatia (noin 5 000 sotilasta). Naton valmiusjoukkoihin voisi kuulua kaksi jalkaväkipataljoonaa eli noin 2 000 sotilasta.
-Jos Suomeen tulisi Naton tukikohta, sen sotilaat eivät saisi tehdä mitään sellaista, mitä Suomen hallitus ei sallisi.
-Suomalaiset upseerit komentaisivat edelleen suomalaisia joukkoja. Mikäli Nato-maat lähettäisivät Suomeen omia joukkoja, näitä sotilaita johtaisivat joukkojen omat kansalliset komentajat.
-Puolustusmenojen taso on Suomen kansallinen päätös. Tavoite on kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Siihen yltää vain harva Nato-maa. Tällä hetkellä Suomi käyttää puolustukseen 1,29 prosenttia bruttokansantuotteesta.
-Nato-jäsenyys maksaisi Suomelle noin 40 miljoonaa euroa vuodessa. Tästä osallistuminen Naton komentorakenteisiin vie puolet.
-Suomi lähettäisi Naton sotilaallisiin esikuntiin 75-100 upseeria.
-Suomi maksaisi Nato-operaatioidensa ja Nato-harjoitustensa kustannukset itse.
-Puolustusmateriaalihankintoihin Suomi voi saada ”liittolaisalennusta”. Suomen puolustusteollisuus saisi aiempaa paremman aseman Nato-maiden markkinoilla.
Tää on myrkkyä natovastustajille, mutta ajatelkaa hyvät Etelä-Karjalaiset kaimat millä muuten varmistaisimme oman itsenäisyytemme jatkossa!
Tätä ei pidä sekoittaa kauppapolitiikkaan rahat pois rryssiltä ja kauppias hoitaa homman myös lappeen alueella ITSENÄISESTI! (vaaleissa siis sellainen puolue joka hyväksyy natohakemuksen heti)
poiminta iltiksestä
Nato ja Suomi: Keskeisiä poimintoja kirjasta
-Suomi hakee jossain vaiheessa Naton jäsenyyttä.
-Jäsenyysneuvotteluihin kuluisi vähintään kolme vuotta.
-Kansanäänestystä ei vaadita, mutta jäsenyyden kannatuksen tulee olla ”merkittävää”, kirjassa todetaan.
-Jäsenmaat vastaavat ensisijaisesti oman alueensa puolustuksesta. Suomen asevelvollisuusjärjestelmä ei olisi Natossa kirjan mukaan ongelma.
-Vaikka Naton ovi onkin periaatteessa auki uusille jäsenille, jäsenyyttä harkitseva maa ei voi lähteä siitä, että se voisi liittyä mukaan juuri sillä hetkellä kun itse haluaa.
-Nato ei ota uusia jäseniä kriisitilanteessa. Siten on mahdollista, että se ei toistaiseksi ota uusia jäseniä Ukrainan kriisin ja muiden kansainvälistä jännitystä lisänneiden konfliktien vuoksi.
-Jäsenyys velvoittaa Suomen lähettämään joukkoja ulkomaille Naton kaikkiin tehtäviin. Suomi voi neuvotella lähetettävien joukkojen koosta.
-Yhteispuolustukseen osoitettavien joukkojen määrää ja laatua koskevat neuvottelut käytäisiin erikseen, jos Suomi hakisi jäsenyyttä ja tulisi jäseneksi kutsutuksi.
-Mahdollisena joukkojen määränä pidetään prikaatia (noin 5 000 sotilasta). Naton valmiusjoukkoihin voisi kuulua kaksi jalkaväkipataljoonaa eli noin 2 000 sotilasta.
-Jos Suomeen tulisi Naton tukikohta, sen sotilaat eivät saisi tehdä mitään sellaista, mitä Suomen hallitus ei sallisi.
-Suomalaiset upseerit komentaisivat edelleen suomalaisia joukkoja. Mikäli Nato-maat lähettäisivät Suomeen omia joukkoja, näitä sotilaita johtaisivat joukkojen omat kansalliset komentajat.
-Puolustusmenojen taso on Suomen kansallinen päätös. Tavoite on kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Siihen yltää vain harva Nato-maa. Tällä hetkellä Suomi käyttää puolustukseen 1,29 prosenttia bruttokansantuotteesta.
-Nato-jäsenyys maksaisi Suomelle noin 40 miljoonaa euroa vuodessa. Tästä osallistuminen Naton komentorakenteisiin vie puolet.
-Suomi lähettäisi Naton sotilaallisiin esikuntiin 75-100 upseeria.
-Suomi maksaisi Nato-operaatioidensa ja Nato-harjoitustensa kustannukset itse.
-Puolustusmateriaalihankintoihin Suomi voi saada ”liittolaisalennusta”. Suomen puolustusteollisuus saisi aiempaa paremman aseman Nato-maiden markkinoilla.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.