Miten sujuu tai onnistuu sanotaan nyt about parikymppisten miesten tapailu ja deittailu, jos on vaikeasti tai vakavasti sairas (ei mitään tarttuvaa) tai vaikka jossain onnettomuudessa vammautunut, jolloin fyysinen jaksaminen ja toimintakyky on rajoittunut? Kyllähän silti kaipaa läheisyyttä, erotiikkaa, romantiikkaa, seksuaalisuudesta nauttimista, miehen kosketusta. Tai mitä ajattelette tällaisesta henkilöstä - totta kai heillä on yhtä lailla toiveita, tarpeita ja unelmia kuin ennen sairastumista tai loukaantumista, mutta myös pelkoa ja häpeää, epävarmuutta/vaikeutta miten käsitellä asioita, asenteet, suhtautuminen, miten tulee kohdelluksi
Juttelin yhden parikybäsen kundin kaa, joka käytti liikkumiseen paljon pyörätuolia. Hän kertoi että pelkkä pyörätuoli oli monelle nuorelle kundille turn off, mutta sitäkin isompi ongelma jätkille oli aina kun paljastui, että pissan takia kundilla oli vaipat. Monesti seksuaalinen kanssakäyminen lopahti tähän, vaikka hän piti hygieniastaan hyvää huolta ja oli muuten ihan normaali täysipäinen mies työelämässä ja normi hyvännäköinen. Hänellä oli siis aikamoinen kehtaamisongelma. Hän ja mietti, miten miehet olivat (tai muuttuivat kun hän kertoi) niin no ilkeitä, ymmärtämättömiä, ahdasmielisiä, suvaitsemattomia, jopa julman kylmiä, halveksuvia ja pilkallisia.
Tai miten itse tämmöisiin terveyden rajoittamiin henkilöihin suhtaudutte?
Juttelin yhden parikybäsen kundin kaa, joka käytti liikkumiseen paljon pyörätuolia. Hän kertoi että pelkkä pyörätuoli oli monelle nuorelle kundille turn off, mutta sitäkin isompi ongelma jätkille oli aina kun paljastui, että pissan takia kundilla oli vaipat. Monesti seksuaalinen kanssakäyminen lopahti tähän, vaikka hän piti hygieniastaan hyvää huolta ja oli muuten ihan normaali täysipäinen mies työelämässä ja normi hyvännäköinen. Hänellä oli siis aikamoinen kehtaamisongelma. Hän ja mietti, miten miehet olivat (tai muuttuivat kun hän kertoi) niin no ilkeitä, ymmärtämättömiä, ahdasmielisiä, suvaitsemattomia, jopa julman kylmiä, halveksuvia ja pilkallisia.
Tai miten itse tämmöisiin terveyden rajoittamiin henkilöihin suhtaudutte?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Jos se lohduttaa, monella "normijätkälläkin" on kohtaamisongelma. Suomessa on aivan liian pienet homopiirit, josta seuraa se, että aika harvoin "oikeat" ihmiset kohtaavat. Aina on jotain vikaa, vaikket olisi pyörätuolissa. Pelkkä ammattitausta voi olla monille parikympisille ehdoton turn-off. Toiset taas väittävät, että parikymppisen ei pitäisikään asettautua aloilleen ja jotkut valkkaavat pitkälle kolmekymppisiksi, etsien edelleen sitä "oikeaa" täydellisyyttä. Jossain se on, pitää löytää, ja jos ei ole täydellinen mätsi, niin sitten saa olla. Uutta vaan peliin, kun on somea jos jonkinlaista. Joillakin tutuilla varmaan 10 eri seuranhakupalvelussa profiilit ja kännyä kytätään jopa treffeillä.
Ei näitä Suomen homopiirejä jaksa kukaan.