Olen isossa duunipaikassa ja täällä on ainakin 2 nuorta, noin 20-25 vuotiasta homomiestä. En tiedä tarkemmin kun pidän kylmää välimatkaa molempiin, vaikka olen ymmärtänyt että kumpikin tykkäis olla hiukan "sillee".
Olen itse 39-vuotias mutta ilmeisesti hyvin säilynyt, niin mulle on sanottu, vaikka en tiedä miltä 39-vuotiaan sitten kuuluisi näyttää.Näille kahdelle tyypille olen kylmä ja eleetön, en anna mitään vastakaikua whatsoever.
Syy? Mielestäni on vitun typerää pokata työpaikaltaan, enkä käsitä miks niin monet sitä tekevät. Kumpikaan ei myöskään puhuttele lainkaan, ovat semmosia nuoria, nynnyn oloisia ja molemmilla vielä ylipainoa. Saan toiminnastani myös sisäistä tyydytystä kun muistan miten joskus sain jonain 29-vuotiaana kuulla nuoremmilta -toki vanhemmiltakin- olevani ikäloppu ja nyt kosto elää(!)
Olen itse 39-vuotias mutta ilmeisesti hyvin säilynyt, niin mulle on sanottu, vaikka en tiedä miltä 39-vuotiaan sitten kuuluisi näyttää.Näille kahdelle tyypille olen kylmä ja eleetön, en anna mitään vastakaikua whatsoever.
Syy? Mielestäni on vitun typerää pokata työpaikaltaan, enkä käsitä miks niin monet sitä tekevät. Kumpikaan ei myöskään puhuttele lainkaan, ovat semmosia nuoria, nynnyn oloisia ja molemmilla vielä ylipainoa. Saan toiminnastani myös sisäistä tyydytystä kun muistan miten joskus sain jonain 29-vuotiaana kuulla nuoremmilta -toki vanhemmiltakin- olevani ikäloppu ja nyt kosto elää(!)
Vastaukset 8
Vanhimmat
En tiedä mikä, on näkemyksesi asiasta sisäinen tyydytys. Abstraktien tuntemusten selittämättömänä olemattominen ajaa ne valitettavasti sellaiselle partaalle, jossa näiden käsittäminen voi viedä aikansa vaikka hautaan asti.
Esim. Häpeän tai sisäisen tyydytyksen tunnustaminen on kuin halpaa makkaraa ja muotia parhaillaan. Kaikki nämä ovat muka helpollla tunnistettavissa omakseen koska kaveripiiri...
Vihaa kollektiivisuutta! Kollektiivisuus on typerysten ja moukkien kerho ja monesti metsään ammuttu mielipiteineen. Tunnista itsesi sieltä ja äläkä toki pelkästään kyseenalaista moukkien, kuten kaverisi, vanhemmat tai SETA:n mielipiteet, vaan vaikeuta asiaa ja hae tunnistus itsellesi, missä milloin ja miksi olet kokenut sen kaltaista lihanhimoa.
Kannattaa aina huomata että suurimpia vihollisia ovat he, jotka puhuttelevat sinua "ystävinä". Minäkin olen julma, mutta naisille eikä mielestä homopuoleinen fiktiivinen totuus olisi mikään avauksen tai huolen arvoinen asia.
Suomen kielesi rakoilee monissa paikoin, mistä minun on sinua huomauttaminen, veliseni. Esimerkiksi "selittämättömänä olemattominen" jää monelle täysin käsittämättömäksi, ja osoittaakin vain kirjoittajansa huonoa kielen tajua, kun samalla selkeistä kielen rakenteista (kuten "selitettävissä oleminen") yritetään tehdä hieman vaikeatajuisempia, että ne hämäisivät lukijaansa ja saisivat tässä aikaan jonkinlaista suuremman kunnioitusta. Ehkei kuitenkaan suurin asia ole sittenkään huono kielen käyttösi vaan filosofiasi ylipäätään - mikä sivumennen mainiten ei ansaitse tulla nimetyksi filosofiaksi ensinkään -, sillä siinä ei toden totta ole päätä eikä häntää. Kuka tahansa lukion filosofian ensimmäisen kurssinkin käynyt voisi peitota tuon pseudo-oppineen tyhjänpuhunnan. Huomaan kuitenkin että etsit vilpittömästi Merkitystä ja perimmäistä totuutta, vakkei kielesi saata taipuakaan sinne minne aikomuksesi jo hapuilee.
Se vähän riippuu tilanteesta, oletko näille kahdelle kylmä sen takia että kostat jotenkin menneitä, vai siksi että et halua riskeerata sitä että heille saattaisi jotain tunteita alkaa kehittyä sinua kohtaan? Koska jos olet kylmä jälkimmäisen takia, voi se olla parempi kuin se että on näennäisesti mukava ja antaa ymmärtää väärin. Tietysti neuvoisin kuitenkin perus käytöstavat muistamaan, se kuuluu kaikille työelämässä. Mistä tiedät tai olet ymmärtänyt että tykkäisivät olla "silleen" jos olet pitänyt kylmiä välejä? Oletko jutellut heidän kanssaan?
En kosta menneitä, se on vain laimeasti huvittava sivujuonne. Jos olisin aktiivisesti "kostamassa" niin silloinhan välittäisin, enkä oikeasti välitä.
En ole jutellut koskaan, työpaikka sen verran iso että aika harvat jos ketkään puhuvat kaikkien kanssa. Sen kiinnostuksen olen vain havainnut katseista ja elekielestä jne. Esim. toisen kanssa osuin kerran vahingossa kahvihuoneen tiskialtaalle (käytetään firman aterimia ja jokaisen edellytetään puhdistavan omansa käytön jälkeen, tiskikonekin on mutta kukaan ei sitä tyhjennä) ja huomasi miten se oli salaa? "täpinöissään" tällaisestakin läheisyydestä. Ei minua huoleta noiden kahden nulkin, eikä muutaman täkäläisen naisenkaan, tunteet.
Tuon ikäloppuasian voi kyllä unohtaa sillä ikä ei merkitse niin paljoa ja vielä vähemmän mitä pidemmälle mennään, sitä enemmän elämän sisällöllä ja elämäntavoilla on merkitystä. Nuo "ei pappoja" -tyypit ovat usein teini-ikäisiä ja niille reilu parikymppisetkin ovat vanhoja, ja tuossa iässä sen nyt ymmärtää kun nuorena pienempi ikäero tuntuu isommalta kuin miltä se aikuisena tuntuisi. Niin ja varmasti ärsyttää nuo ns. daddy chaserit kun ovat usein todella nuoria ja sellainen asetelma ei toimi kuin korkeintaan panona (jos jotain ipanaa edes lähtisi pistämään), vähän vanhemman kanssa nyt voikin tulla hyvinkin toimeen vaikka nuorempi on aina nuorempi, vaikka olisi kypsä muuten.
Mua kiinnostaa kun en ihan vieläkään ymmärrä, mistä eleistä olet noin tulkinnut, ottaako yleisesti samanlaista katsekontaktia muillekin ja käyttääkö samaa elekieltä? Miten tuo täpinöissään oleminen ilmeni? Tunteista ei huolta ole, jos et ole antanut ymmärtää mitään.
Tiedän kyllä tapauksia, jotka katkeran suloisella ilkeydellä ovat saavuttaneet jotain. Silti. Valitettavan usein paha olo tarttuu eikä tee kenenkään elämästä keveää. Tuskin sinä unelmoit siitä, että nuoret miehet pitävät sinua friikkinä. He eivät ymmärrä käytöstäsi, koska eivät voi tietää taustaasi. Kylmä ja eleetön on myös hajuton ja mauton. Haet ehkä huomiota, mutta oikeasti jätät leikin kesken. Ensimmäiset vanhuuden oireet ovat huumorintajuttomuus ja jäykkyys. 29 vuotias ON ikäloppu. Olemalla kylmä ja eleetön käyttäydyt kuin vanhukset. Tiedän, miten ikävää on huomata tulevansa vanhaksi. Parasta, mitä voit saavuttaa, on olla nuorten arvostama aikuinen. Se kovin nieltävä on aikuiseksi kasvamisen tuska, mutta ei sinun tarvitse olla huumorintajuton eikä jäykkis.
Hm, yrität kovasti vääntää asiat niin että kaikki juontuu jostain omasta ikäkriisistäni, jollaista ei ole.
Oikeasti mua ei ole koskaan suuremmin haitannut että mua on aina, paikoin jo "gayelämän" alussa, 25-vuotiaana pidetty ikäloppuna. Eihän sellaisen kuulemisesta kukaan nauti, mutta sivuutin asian. Mua ei myöskään yhtään häiritse olla huumoriton ja jäykkä vanhus, ajattelen esim. jo nyt itseäni nelikymppisenä vaikka päivämäärä on vasta joulukuussa. Mieluummin kylmä jäykkä vanhus kuin joku myötähäpeää herättävä hihkuva ikiteini.
Musta on myös ihan sama mitä nuo kaksi, tai useammatkin kun omaan hyvin huonon ellei olemattoman homotutkan, ajattelevat. Jos pitävät friikkinä niin siinähän pitävät. Vaikka ei olisikaan sama työpaikka rasitteena niin kumpaakaan ei voisi kuvitella edes miksikään irtopanoksi, ei kiinnosta olla mikään "daddy" kenellekään.
Jos et ole kiinnnostunut, et ole kiinnostunut. Jos pidät selvästi muista erottuvaa, kylmempää, välimatkaa, näihin henkilöihin, herättää se kuitenkin enemmän epäilyksiä, kuin se, että käyttäytyisit normaalisti / samoin kuin muitakin henkilöitä kohtaan. Kiinnostumisen vastakohta ei ole kylmyys, vaan se, että asiaa ei todellakaan ajattele. Käyttäytyessäsi henkilöitä kohtaan etäisesti / kylmästi, herätät todennäköisesti enemmän epäilyksiä, ja pidät yllä näiden henkilöiden kiinnostusta, kuin jos ottaisit mutkattoman, normaalin "kaverilinjan". Kaveruus on yleisestikin suurin eroottisten tunteiden murskaaja.