Monet ei-metsästäjät ja metsästyksen vastustajat ovat sitä mieltä, että metsästys on väärin ja metsästäjät muka rääkkäävät ja pakottavat koiran riistan perään (en tajua, miten joku voi olla niin tyhmä ja luulee, ettei koiralla oikeasti olisi metsästysviettiä) eivätkä koirat ole metsästäjille kuin työvälineitä.
No välittävätköhän nämä henkilöt itsekään metsästyskoirista?
Toisaalta, parempi kun eivät, niin metsästysviettinen koira ei päädy kerrostalokoiraksi taajaman ei-metsästäviin käsiin. Sääli sellaista koiraa, jolle on käynyt niin...
No, eipä metsästyskoirien arvostus ole muutenkaan kovin korkealla muiden kuin metsästäjien silmissä. Eihän esim. missään lemmikkilehdissä ole juuri lainkaan juttua metsästyksestä ja metsästyskoirista!! Koirat, jotka ovat juuri niitä oikeita koiria! Ja ne ovat lemmikkejä niin kuin seurakoiratkin. Yhtä lailla perheenjäseniä. Yhtä lailla näyttelykoiria. Koiranrotuja siinä missä muutkin.
No välittävätköhän nämä henkilöt itsekään metsästyskoirista?
Toisaalta, parempi kun eivät, niin metsästysviettinen koira ei päädy kerrostalokoiraksi taajaman ei-metsästäviin käsiin. Sääli sellaista koiraa, jolle on käynyt niin...
No, eipä metsästyskoirien arvostus ole muutenkaan kovin korkealla muiden kuin metsästäjien silmissä. Eihän esim. missään lemmikkilehdissä ole juuri lainkaan juttua metsästyksestä ja metsästyskoirista!! Koirat, jotka ovat juuri niitä oikeita koiria! Ja ne ovat lemmikkejä niin kuin seurakoiratkin. Yhtä lailla perheenjäseniä. Yhtä lailla näyttelykoiria. Koiranrotuja siinä missä muutkin.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Niin.
Minä metsästän,ja ostan piakkoin metsästyskoiran.
Pidän sitä myös perheen lemmikkinä,ja hoidan hyvin.Koira saa toteuttaa vaistojaan,tehdä sitä mihin se on jalostettu.Tiedän useita,jotka tekevät samoin :)
Moi. Koiramme- lehdessä ainakin on myös metsästyskoirista juttua, mutta tottakai itsekin ymmärrät, että niille (metsästykselle&metsästyskoirille) on myös omat lehtensä. Esimerkiksi agilityä, tokoa ja näyttelyitä harrastetaan aina koiran kanssa, mutta metsästettäessä koira ei ole pakollinen.
Itseltä muuten löytyy metsästyskoira kaupungista kerrostalossa, enkä metsästä. Tyytyväiseltä tuo vaikuttaa. Kuten itsekin totesit (aloittaja), metsästyskoiratkin ovat koiria siinä missä muutkin rodut; lemmikkejä ja perheenjäseniä.
No mutta kyllä metsästyskoira on silti paljon onnellisempi kun se saa juosta vapaana metsässä riistaa haukkumassa, ajamassa jne. Silloin se saa tehdä sitä mihin se on tarkoitettu ja mihin sen mieli sitä vetää.
Minä tiedän kokemuksesta myös sen, että vaikka olen käytännössä veljeni koiran omistaja (vähän niin kuin ylläpidossa, asuu luonani tietyistä syistä), silti se tottelee parhaiten sitä, joka sen vie metsälle ja joka metsästää sen kanssa ja joka antaa koiran käyttää sen viettejä, eli veljeni.
Vaikka metsästyskoira saisikin olla vapaana metsässä, se on silti ihan eri asia, kun koira on isäntänsä kanssa metillä! Metsästäjän ja koiran läheinen suhde perustuukin juuri siihen, että ne tekevät yhteistyötä, ne miellyttävät toisiaan. Koira on todella onnellinen kun se saa auttaa isäntänsä riistan haussa ja kun sitä saalista tulee.
En sano, etteikö metsästyskoiraa voisi pitää ei-metsästäjät, jos vain YMMÄRTÄÄ, että se todella on metsästysviettinen ja osaa toimia koiran kanssa oikein. Ei se vietti mihinkään katoa ikinä koskaan. Luonne on myös ihan erilainen, ja sitä pitää tietyllä tavalla kunnioittaa.
Koiran hyvinvoinnin avain on nimenomaan koiratyypille ominainen käyttö, oli kyseessä sitten työ- tai harrastuskoira (harrastushan tuo metsästyskin tuppaa nykyään olemaan). Pienetkin seurakoirat, jotka polveutuvat pihaa vartioineista vartiokoirista, ilmoittavat vielä nykyäänkin omistajilleen jokaisesta epäilyttävästä äänestä (mm. saksanpystykorvat). Sheltit ja bordercolliet ovat parhaimmillaan agilitykentillä, missä ne saavat totella omistajansa hiuksenhienoja vihjeitä kuten ne ammoin ovat tehneet lampaita paimennettaessa. Vinttikoira, joka ei saa juosta - edes omin nokkineen - ei elä vinttikoiran elämää ensinkään.
Koira kunnioittaa eniten ihmistä, joka ymmärtää koiran luonnon niin arjessa kuin yhteisten tekemisten - oli se sitten tokoa tai erämaavaelluksia tai metsästystä - parissa. Ja mikäpä koira ei nauttisi tuntikausien kävelyistä luonnon helmassa, oli taustalla metsästysvietti tahi ei :)
Onhan se niinkin. Tämä yksilö on kyllä erityisen onnellinen saadessaan olla sisäkoirana (lue ihmisten parissa) ja hyvä yhteys meillä on ollut aina. Saa 'metsästää' omatoimisesti maanomistajan luvalla silloin tällöin. Ihanne olisi asua maalla ja koira saisi kulkea sisään ja ulos kuten tahtoo.. Tosin lenkkeilisimmeköhän silloin yhtä paljon?
Entinen naapurimme piti suomenpystykorvaa kerrostalossa. Ei ollut räksyttäjä. Kävi metsällä.
Täällä nykyisessä asuinpaikassa on ajokoira kerrostalossa, ei kuulemma pärjännyt metsällä niin myytiin lemmikiksi. Iloinen ja sosiaalinen koira.
AINUT OIKEA KOIRA ON METSÄSTYSKOIRA.
KOIRAT POIS KERROSTALOISTA JA MAASEUDULLE NAUTTIMAAN ELÄMÄSTÄÄN.
nauttimaan maaseudulle 3x3 mertin häkistä takapihalle unohdettuna ja pari kertaa syksyssä metsälle vietynä. Muu elämä vain kehän kiertoa ja nappulakupin odotusta, pahimmillaan ilman sääsuojaakin ja vesi sadelätäköistä. Näkeehän noita kun maanteita ajelee ja talojen suuntaan vilkaisee. siellä se vahti istuu koppinsa katolla, jos sellainen on, tai makaa portin edessä päivän ateriaa odotellen. lenkillä maaseudun koiria harvemmin näkee, ja silloinkin on akka asialla ja usein noutaja tai sakemanni hihnan päässä, ellei sitten ole pieni seurakoira.. TGyömatkani on 50 km suuntaan ja vain yksi ajokoira ja kaksi pystykorvaa näkyy soilloin tällöin kävelyllä, tietyissä kohdin matkaa. Niitä talon takapihan häkkejä on huomattavasti runsaammiin, kymmniä....
Ompa sulla aikaa,kun kerkeät kattomaan ettei koira paikaltaan koskaan poistu .Onko tuo sitten tervettä.....mulla ei koira makoile yksin vaan omistajan kanssa,mutta voi ohiajajasta ties miltä näyttää.Suosittelen jäämään päiväksi passiin,niin se selviääXD
"Toisaalta, parempi kun eivät, niin metsästysviettinen koira ei päädy kerrostalokoiraksi taajaman ei-metsästäviin käsiin. Sääli sellaista koiraa, jolle on käynyt niin"
Eiköhän se kerrostalossakin elävä metsästyviettinen koira voi elää oikein hyvää elämää kenen tahansa käsissä, kun sen tarpeet vain ymmärretään, ja niistä pidetään huolta. Se että on metsästäjä, ei tee automaattisesti ihmisestä koiransa tarpeet ymmärtävää, koirastaan välittävää, ja sen eteen myös töitä tekevää ihmistä.
Oma koirani on suht riistaviettinen tapaus, mutta tuon vietin ruokkiminen ei ole kummoinenkaan juttu, koska metsää, ketoa, nurmea, tietä, risukkoa, hiekkakuoppaa, yksityisiä pihoja - kaikkea mahdollista löytyy tallustettavaksi ja tutkittavaksi mielin määrin. Koirien, kissojen, jänöjen, myyrien, oravien, ymv. hajuja tutkitaan koko ajan nenä maassa, ja kun päivän haistelut on haisteltu, ja muutkin aktivoinnit ja reissut on suoritettu, ehkäpä leikkikamujakin tavattu, nukkuu kuonolainen varsin sikeästi taas seuraavaan aamuun. Väsynyt koira on onnellinen koira.
Ja mitä häkkielämään tulee, kyllähän siinä meinaa sydän särkyä, kun näet vaikka suomenajokoiran häkissään yksin vinkumassa meille kun siitä ohi mennään. Talossa on valot päällä, ja ihmisiä kotona, mutta koira on ulkona häkissä. Sitä vain toivoo, että koira saa kunnon lenkityksen (vielä kun tietää sen mielettömän energian määrän mikä suokilta metsällä löytyy), ja saisi olla myös siellä missä muukin "lauma".
Ehkäpä ihmisten ylipäätään pitäisi kritisoida enemmän itseään ja vähemmän toisiaan. Monet jotka eivät metsästystä ymmärrä kritisoivat sitä juuri siksi, mutta eipä ne metsästäjätkään aina siihen ihan syyttömiä ole. Kun koiralla on riistavietti, on osa metsästäjistä niitä "äijiä" joilla on järjen tilalla tyhjää. Niitä ei silti potkita seurasta pellolle kovinkaan helpolla. Jos äijä jahtaa muijaa ja lapsia haulikolla, ampuu lähitienoon kissat koska nehän eivät olleet kenenkään lemmikkejä ja kännäilee kiväärin vieressä, niin oikeat ystävät veisi aseet pois, äijän hoitoon ja antaisi kenkää seurasta.
Niin, koiraa pitää arvostaa mutta ahmoja voi jahdata moottorikelkalla, kun ne on villieläimiä ja poikaa ei tarvitse vetää eläinrääkkäyksestä korville? Edes sen vertaa ei tarvitse hävetä edes väkivaltaista käytöstä? Koira on paras ystävä, mutta vanhuksista osaa käytetään suden syöttinä. Se siitä parhaasta ystävästä ja on se kummaa itkeä susien metsästämien koirien perään ja itse käyttää koiria syöttinä.
Kyllä se on niin että jos haluaa hyvän maineen, pitäisi myös itse kantaa siitä vastuuta ja metsästäjien alkaa itsekin miettimään ketkä heitä uutisissa edustaa. Myös ruveta ottamaan aktiivisesti kantaa ja hieman älykkäämmällä edustuksella kun tähän mennessä. se saattaa tarkoittaa myös joustoa. Kaikki kettutytöt on leimanneet itsensä äärivihreiksi idiooteiksi, jotka eivät metsässä ole käyneetkään, ja metsästäjät ovat leimaantuneet vain sen asian toiseksi puoleksi: yhtä hölmöiksi ja mustavalkoisiksi.
Kunnioitus on mennyt, kaikilta osapuolilta. On vain mustavalkoisia mielipiteitä, mutta kukaan ei mieti. Toisia haukutaan milloin metsästyksestä milloin kerrostalosta, ratkaisujen pohtimisen sijaan ja aina nähdään vikaa vain toisessa. Nämä keskustelut ovat melkolailla yksipuolisia monologeja, missä ei kuunnella muita.
Metsästyskoira ja koira ylipäätään, on siitä hieno, ettei sillä ole egoa. Se on harrastusjäljestämisessä yhtä onnellinen ja aktiivinen koti on aktiivinen koti. Tosin tietty jos toinen on täysin metsästystarkoitukseen jalostettu, ihmettelen miksi sitä muuhun käyttöön otettaisiin... Mutta aktiivisuutta ja harrastuksia on monenlaisia. Ihmisistä joku voi olla lahjakas monessakin lajissa, ja meilläkin on taipumuksia, emmekä me aina kaikkia niitä tarvitse käyttöön että voisimme olla onnellisia. On monta tapaa tehdä asioita. Koira ei pullistele. Se kaipaa laumaa, tekemistä ja ruokaa. Sitten se on hyvä ystävä. Ihminen on mustavalkoinen, aina itse oikeassa, yhden näkemyksen apina. Ihmisellä on ego, tarve todistella ja olla oikeassa.
Koiraa ei siis tarvitse sääliä. Se pärjää kyllä.
Niin, se on harmittavan totta, että on näitä vanhoja metsästäjäukkoja, joille mikään ei merkitse mitään, kunhan saat ammuttua maksimimäärän hirviä joka vuosi jne. Yleensä nämä ukot ovat myös katkeria, raivostuttavia naapureita... Meidän yksi naapuri on tällainen, joka pitää hirvikoiraansa häkissä eikä käytä lenkillä, tuo ruuan kerran päivässä koiralle ja se on sitte siinä. Sitte ihmetellään metsästysaikana että miksi koira ei jaksa juosta hirven perässä montaa kilometriä. Mutta ilmeisesti tämäkin koira on kuollut ja kuopattu kun ei enää kuulu haukkua kun lenkille menee.
MUTTA kyllä suurin osa metsästäjistä on kuitenkin kunnon kansalaisia, vastuullisia, pitävät koiristaan huolta ja metsästävät vastuullisesti, oikeamielisesti.