Heippa.
14- ja 15- vuotiaat siskoni muuttavat minun luokseni asumaan, koska kotona tilanne on kärjistynyt ja siihen on lastensuojelu puuttunut. Itse en ollut murkkuna mikään harminkappale ja siskot ovat fiksuja ja rauhallisia - se mitä heitä tunnen.
Mutta mitä jos jotain tulee vastaan? Miten minä 24-vuotiaana voin asettaa heille rajoja? Pitääkö minun niitä asettaa? Entäs avomieheni? Miten minä jaksan hoitaa oman opiskeluni loppuun? Olinko hullu kun suostuin tähän?
Miten me opetamme alkoholin käyttöä kun emme itse ota edes viinilasillista pastan kanssa emmekä osaa sanoa miltä alkoholin käyttäminen tuntuu?
Mitä minä sanon poikaystävästä ja siihen liittyvästä vai pidänkö vain turpani kiinni? Mikä minä olen sanomaan?
Kellään muulla samaa tilannetta?
14- ja 15- vuotiaat siskoni muuttavat minun luokseni asumaan, koska kotona tilanne on kärjistynyt ja siihen on lastensuojelu puuttunut. Itse en ollut murkkuna mikään harminkappale ja siskot ovat fiksuja ja rauhallisia - se mitä heitä tunnen.
Mutta mitä jos jotain tulee vastaan? Miten minä 24-vuotiaana voin asettaa heille rajoja? Pitääkö minun niitä asettaa? Entäs avomieheni? Miten minä jaksan hoitaa oman opiskeluni loppuun? Olinko hullu kun suostuin tähän?
Miten me opetamme alkoholin käyttöä kun emme itse ota edes viinilasillista pastan kanssa emmekä osaa sanoa miltä alkoholin käyttäminen tuntuu?
Mitä minä sanon poikaystävästä ja siihen liittyvästä vai pidänkö vain turpani kiinni? Mikä minä olen sanomaan?
Kellään muulla samaa tilannetta?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Olet jo aikuinen. Kyllä sinä voit vastuuta ottaa. Jos sisaresi tulevat sinun ja puolisosi luokse, elävät he sinun (ja puolisosi)säännöilläsi sinun kodissasi, josta siis tulee heidänkin koti. Teidän täytyy yhdessä(!)sopia elämisen säännöt, mitä saa ja mitä ei saa tehdä ja mitkä ovat seuraamukset, myös alkoholinkäytöstä, seurustelusta ja kaikesta mieleentulevista asioista. Yhteisistä sopimuksista kaikki lähtee, aloita siitä ja ole varma itsestäsi. kyllä sinä onnistut.
Ei mahtunut pieneen mieleenikään se, että voisin ajatella heidän tulevan minun kotiini. Sehän se ratkaisu niihin sääntöihin voisikin olla. "Me emme tee niin, joten tekään ette voi tehdä, jotta meillä olisi kivaa keskenämme."
Kiitos.
Asuin itse vanhempien siskojeni luona tuon ikäisenä. Ja luonani asui sinun ikäisenä "sijoituksessa 2 lasta, silloin tuli kyllä selväksi, että n. 10 vuoden ikäero on liian lyhyt että voisi alkaa vanhemmaksi toiselle. Säännöillä ja yhteisillä sopimuksilla voi yhteiselo onnistua silti hyvin.
Onne matkaan.
Sitä varmasti tarvitaan.
Sinulla on vastuu, joten sinulla on myös oikeus.
Ei sinun murkuille mitään hotellia tarvitse rakentaa. Istutte pöydän ääreen ja sovitte, kuinka teillä eletään, kuuntelemalla myös heitä.
Jaat kodinhoitotehtävät, älä rupea piiaksi. Selvät kotiintuloajat ja läksyjen tekeminen pitää vaatia. Alkoholista voisit sanoa, että täällä ei käytetä ja te teette oman ratkaisun sitten, kun laillisesti sitä voitte ostaa.
Käytä kaikki tukiverkot hyväksi, koulu, perheneuvolat, sukulaiset, toivon, että pärjäät.