Niin, kuinka te muut äitipuolet/isäpuolet jaksatte puolison murrosikään tullutta lasta, kun kaikki päivät ovat v******ua, huutoa ja tavaroiden paiskomista, ja teistä on tullut kusipää-huora-runkkari-idiootteja? Itse en nimittäin meinaa jaksaa.
Kuinka jaksaa murkkua?
Kuinkavoi
1989
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Taas samaa mantraa voimakkaammin sana kääntein... ...jospa kuitenkin olet juurikin sellainen kuin em.tekstissä sanottiin Lissu
No ei nyt kyllä ollut Lissu, kuka hän sitten onkaan, ja kaipaisin jotain ihan asiallisia neuvoja. Aikuisen pitäisi aina jaksaa, vaan jos oikeasti ei meinaa jaksaa.
Olipa Lissuakin Lissumpi kommentti ja asiattomaan aloitukseen yhtä asiaton vastaus
Jahas. Nyt kun lueskelin tätä palstaa, selkeni. Lissu on jokin täällä elävä myyttinen taruolento. Aina jos joku sanoo jotain muuta, kuin että hellantuutelis kun meidän perheessä menee ihanasti, niin Lissupa Lissu. Uskotteko te ihan tosissanne, että joku Lissu trollaa täällä 24/7? No, uskovathan ihmiset kummituksiin ja ufoihinkin.
Mielestäni aloitukseni ei oikeaastaan ole asiaton. Se on vain äärimmäisen tiivistetty. Ei ole varmaan salaisuus, että murkut käyttäytyvät noin. Osa varmaan paremmin, osa huonommin.
Näyttäisi vähän siltä, että kenelläkään isä/äitipuolella ei ole aikomustakaan vastata, vaan aihe kiinnostaa vain joitain katkeria, häiriintyneitä yksilöitä, jotka haluavat päästä mesoamaan perheen rikkomisesta ja siitä, kuinka muu kuin biologinen vanhempi tekee lapselle pahaa.
Niin tämä Lissu on esintynyt jätettynä,uusperheellisenä,mummina... ...yms. ja sanoma on aina sama kauttarantain että miehen uusi on perheen rikkoja tai uusikkona miehen lapset ovat tyhmiä laiskoja ylimääräisiä häiriköitä jotka vie hänen lapsilta leivän suusta yms.
Murosikä menee ohi, se on kestettävä, olet itsekin ollut murrosiässä. Lapselle lienee kovempi paikka jos vanhemmat eronneet, kun vieraat uudet tulokkaat rähjäävät. Mieti olisiko osaa itselläsi perheen hajoamiseen aikanaan tai ainakin isän tai äidin varastamiseen lapselta.
Murrosikä kuuluu kasvamiseen, joskin vanhempien erot ja uudet kumppanit tekevät siitä erittäin vaikean lapselle, tuossa vaiheessa lapset alkavat ymmärtää asioiden juonen ja sanovat sen ääneen ja hyvä niin, on aika tietää vanhempienkin ja näiden tulokkaiden, että mitä ovat aikaan saaneet lapsen elämässä, pelkkää pahaa.
Ei lapsi minua poikkeuksellisen huonosti kohtele, en minä sitä valita, vielä pahempaa saavat niskaansa biologiset vanhemmat. En ole rikkonut mitään tai varastanut ketään, eikä ole automaatio, että vanhempipuoli aikaansaa pelkkää pahaa. Haluaisin vain tietää miten toiset isä/äitipuolet pitävät päänsä kylmänä murrosiän ajan (ja tähän ei nyt ole tainnut vastata yhtään kohderyhmään osuvaa, katkeruudesta päätelen), koska on helpomi jaksaa oman biologisen lapsen törttöilyä kuin puolison lapsen. Kuulostaa karulta, mutta niin se minusta on. Vaikka onnistuisi olemaan käytännössä tasapuolinen, omassa mielessään ei aina ole.
Kyllä noin huonosti käyttäytyvä teini olisi ihan perheneuvolan/ammattiauttajien/lastensuojelun heiniä. Siis ongelmat käytöksessä johtuvat jostakin, mitä ei yksi äitipuoli voi korjata. "Joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee" mutta nyt olisi häiriintyneelle käytökselle vielä tehtävissä jotakin muutakin kuin oma poismuutto (mainio tilapäisratkaisu sekin).
Eli teinin vanhemmalle voisit kertoa etsiväsi oman kämpän siksi aikaa kun tuo paskanhaistattaja/huorittelija viettää vielä isänsä hoivissa.
Sehän olisi vaan pakenemista. Mistäs tietää miten paha olla sillä murkulla on.
Samalla tavalla on miehen murkkua jaksettava, kuin sitä omaakin murkkua.. tyttöjä molemmat, joten omakohtaista kokemusta noista myrskyistä on. Eikä nuo raivarit ole pahojakaan verrattuna omiini aikoinaan, itseasiassa tuntuu että pärjään aika hyvin :)
Itse teen pitkiä työpäiviä (yrittäjä) ja pysyn pois mahdollisimman paljon kotoa. Kun kaikki miehen lapset (4 kpl 12-18 v.) ovat paikalla ja tunnelma on yleensä ettei mikään kelpaa, kaikki on pelkkää peetä, mitään ei muka olla koskaan saatu niin siirryn takavasemmalle. Viimeksi toissa päivänä toinen liki aikuisista lapsista ulvoi, ettei ole saanut isältään ja minulta moniin vuosiin yhtään uusia vaatteita. Hän asuu siis kanssamme ja äitinsä muualla kahden nuorimmaisen kanssa. Noh, mainitsin hänelle että viime talvena sait 300 euron takin ja jalassasi näkyy olevanne ne vajaan vuoden vanhat 200 euron kengät. Jo naama venähti ja meni suu kiinni. Itselleni hankin samaan aikaan alle sadan euron takin. Viime vuonna ulkomaan matkallamme, jolla hänkin oli mukana sai niin paljon vaatteita, että piti ostaa hänelle uusi isompi matkalaukku uusia vaatteita varten....että mitään ei koskaan eikä milloinkaan olla saatu. Matka maksoi noin kolmetonnia per nenu eli mieheni lapsiin upposi 12 tonnia...mitään ei koskaan saada. Sen verran selvennystä, että lasten äiti petti isää ja lähti muutama vuosi sitten perheen yrityksestä kavalletut rahat kainalossaan uusien miesten perää. Lasten vuoksi ei isä nosta syytettä kavalluksesta.Tulisi äidille vuosien vankilakeikka. Äidillä jo neljäs mies vajaan viidenvuoden sisällä ja lapsilla kolmas isäpuoli menossa (kaikkia miehiä ei onneksi ole esitelty lapsille). Itse olen tullut kuvioihin mukaan sen jälkeen kun äidin vuosikausien pettämiset paljastuivat ja naikkonen oli muuttanut muualle.
Herran jestas sentään!! Miten kestät neljää murrosikäistä?? Mitali sinulle pitäisi antaa. MInä en meinannut kestää edes yhtä, jonka kanssa elin viisi vuotta saman katon alla. Kyllä oli todella vaikea tapaus.. teki kaikkensa tuhotakseen meidän parisuhteen, mikään ei ollut koskaan hyvin, ei ollut ikinä kiitollinen vaikka sai kaiken, ei ollut yhteistyökykyinen, jatkuvasti vihamielinen, ei suostunut kertomaan mikä vaivaa.. teki kaikkia typeriä tempauksia. Hän halusi ärsyttää tahallaan kaikin mahdollisin keinon. Kyllä siinä sellaisessa kasvukoulussa olin hänen kanssaan, että kyllä riitti ne vuodet.. onneksi muutti muualle opiskelemaan!!
En jaksanut, siski käskin lapsille painua äitinsä luo ennen kun oppivat käyttäytymän.
Muutos on kyllä valtava. Ennen seesteinen, hyväkäytösksinen, empaattinen, kaunis, harrastava 13-vuotias. On nyt täysi teininoita 15 v. Kestämistä on, mutta kaikkea ei tarvitse hyväksyä. Huorittelu yms. torpataan tasapuolisesti kaikilta.
Nii, meille ei miehen kakarat tule laiskottelemaan ja syömään ihan tosta noin vaan. Töitä jos tullaan tekemään se on vähän ok, mutta valvotusti kuitenkin ja sillon kun minä haluan ei sillon kun muille sopii. Minä kuitenkin määrään ja päätän heidän asioista meillä, ja kotonaan voi olla miten lystää laiskotellen ja porsastellen. Meillä ei, olen tiukka äiti ja vaadin käytöstapoja ja ahkereaa olotilaa, ja sitä ei todellakaan miehen lapset ole, verrattuna minun lapsiin, jotka jo pienestä pitäen ymmärsivät että kodin tapahtumiin osallistutaan mahdollisuuksien puitteissa. Aina jotain osataan kuitenkin, mutta eivät nämä tenavat.. säälittää.- Meillä on rajat koska tullaan yleensä ilmoitan että ma 12-15 voi olla, harmi että ovat koulussa, mutta mulloin ei sovi. Ymmärsivät sen että eivät edes ehdota muuta päivää.
Ei sulla lissu ole miestä saatikka miehen lapsia, sun ukkos läx toisen matkaan ja sinä jäit yksin katkerana ja alkoholisoituna.
Nyt on syytä miettiä, että millaisia murkkuja olitte itse, mitä sieditte ja mitä ette. Ja uusperheisillä vielä suuremmalla syyllä, eiköhän ne erotkin jonkin sortin mielen myllerlyksiä ole, aika moni kun ilmoittaa etsivänsä elämätöntä elämäänsä. Eli murrosikä on jäänyt ehkä elämättä ja sillä nyt murjotaan kaikki.
Minä olin ihana lapsi aikanani samoin oli mun omat lapsetkin, ei mitään ongelmaa ikinä, mutta nämä miehen kakarat! Ei voi kun ihmetellä, millanen äiti ksavattaa moisin lapsia, ei voi kun ihmetellä. Laiskoja, lihavia ja huonokäytökisiä kaikki, verranttuna mun lapsiin, pienestä pitäen olleet esimerkillisiä ja hyväkäytöksisiä, koulussa menestyneitä ja uhreilijoita. Onneksi mies ei kehtaa tuoda lapsiaan kovin usein meille, ettei mun lapset saa esimerkiiä, no ei varmasti ottaisikaan. Onneksi ei tarvi kasvattaa heitä, vaikka kuinka ohjeistaa ja neuvoo, ei mene perille, mutta ei oo mun vika, äitnsä ei välitä, ja työtnää ne isän luokse, kun ei mami nyt jaksa. Itse minäkin lapseni kasvatan, luulisi mieheni ex vaimokin tekevän niin, mutta ei. Raha kelpaa mutta shoppaieleen menee.
Laiskoja, lihavia ja huonokäytökisiä kaikki, kirjotat itsestäsi ! Meillä mun lapsills on avaimet meille niin kuin vaimoni lapsilla ja saavat syödä ja olla niin kuin vaimon lapsetkin ja MIKÄLI SE EI SOVI VAIMOLLE NIIN EIPÄ HÄNENKÄÄN LAPSET KULJE /OLEILE MEILLÄ YHTÄÄN ENEMPÄÄ KUIN MUNKA LAPSET !