http://www.talouselama.fi/
Miksi nämä luvut salattiin? – ”Eläkeikää ei olisi ollut pakko nostaa”
"Haluttiin antaa arvio, joka näyttää huonommalta"
Eläkeuudistuksen tekijät tiesivät Lehdon mukaan, että eläkkeellelähtöikä oli myöhenemässä ripeästi, mutta asiasta ei puhuttu julkisuudessa.
Tilastoja tarkkaan työnsä vuoksi seurannut Lehto kertoo ihmetelleensä, miksi eläkeiän nostosta selvitystä tehneen ylijohtaja Jukka Pekkarisen työryhmän vuonna 2013 käyttämät eläkkeellesiirtymisiän odotetta kuvaavat arviot muuttuivat äkisti huonommiksi.
”Siihen asti eläkkeellesiirtymisiän odote oli näyttänyt hyvää kehitystä, noussut jatkuvasti, mikä lupasi hyvää kehitystä jatkossa. Yhtäkkiä työryhmä piirisikin ennustekuvion, jossa eläkkeellesiirtymisiän odote oli vuonna 2013 pudonnut alaspäin ja kehittyisi sen jälkeen vain niin vähän nousten, että tavoitetta ei saavutettaisi”, Lehto kertoo.
Hän ihmetteli asiaa jo tuolloin ääneen, mutta ei saanut siihen vastausta.
”Se oli täysin tietoista, haluttiin antaa arvio, joka näyttää huonommilta”, Lehto sanoo. Hänen mukaansa arviossa ei oltu huomioitu muun muassa työkyvyttömyyseläkkeiden vähenemistä.
Perusteena käytettiin myös sitä, että ikääntyneiden työllisyys on Suomessa muita Pohjoismaita jäljessä. Se on totta, mutta vertailua vääristää se, että Ruotsissa ikääntyneiden työllisyys on useammin osa-aikaista kuin Suomessa.
”Ruotsissa ikääntyneillä on myös parempi irtisanomissuoja kuin Suomessa”, Lehto sanoo.
Suomessa irtisanominen on helppoa, ja Lehto pelkääkin ikääntyneiden työttömyyden pahenevan jatkossa.
"Faktoihin perehtymättömiä on helppo manipuloida"
Miksi eläkeikää haluttiin väkisin nostaa, jos työurat olisivat pidentyneet riittävästi ilman sitäkin?
”Se on poliittinen kysymys. Työurien pidentämisellä sitä ei voi perustella, kun samaan lopputulokseen olisi päästy ilman eläkeiän nostoakin”, Lehto sanoo.
Jossain vaiheessa eläkeiän nostoa ruvettiinkin perustelemaan kestävyysvajeen paikkaamisella. Se hämärtää Lehdon mukaan tarvetta ja tavoitetta, kun edes kestävyysvajeen suuruudesta ei ole yksimielisyyttä.
”Eläkeratkaisuihin liittyy käsitteitä, joilla on erittäin helppo manipuloida ihmisiä, jotka eivät ole itse perehtyneet faktoihin”, Lehto toteaa
Miksi nämä luvut salattiin? – ”Eläkeikää ei olisi ollut pakko nostaa”
"Haluttiin antaa arvio, joka näyttää huonommalta"
Eläkeuudistuksen tekijät tiesivät Lehdon mukaan, että eläkkeellelähtöikä oli myöhenemässä ripeästi, mutta asiasta ei puhuttu julkisuudessa.
Tilastoja tarkkaan työnsä vuoksi seurannut Lehto kertoo ihmetelleensä, miksi eläkeiän nostosta selvitystä tehneen ylijohtaja Jukka Pekkarisen työryhmän vuonna 2013 käyttämät eläkkeellesiirtymisiän odotetta kuvaavat arviot muuttuivat äkisti huonommiksi.
”Siihen asti eläkkeellesiirtymisiän odote oli näyttänyt hyvää kehitystä, noussut jatkuvasti, mikä lupasi hyvää kehitystä jatkossa. Yhtäkkiä työryhmä piirisikin ennustekuvion, jossa eläkkeellesiirtymisiän odote oli vuonna 2013 pudonnut alaspäin ja kehittyisi sen jälkeen vain niin vähän nousten, että tavoitetta ei saavutettaisi”, Lehto kertoo.
Hän ihmetteli asiaa jo tuolloin ääneen, mutta ei saanut siihen vastausta.
”Se oli täysin tietoista, haluttiin antaa arvio, joka näyttää huonommilta”, Lehto sanoo. Hänen mukaansa arviossa ei oltu huomioitu muun muassa työkyvyttömyyseläkkeiden vähenemistä.
Perusteena käytettiin myös sitä, että ikääntyneiden työllisyys on Suomessa muita Pohjoismaita jäljessä. Se on totta, mutta vertailua vääristää se, että Ruotsissa ikääntyneiden työllisyys on useammin osa-aikaista kuin Suomessa.
”Ruotsissa ikääntyneillä on myös parempi irtisanomissuoja kuin Suomessa”, Lehto sanoo.
Suomessa irtisanominen on helppoa, ja Lehto pelkääkin ikääntyneiden työttömyyden pahenevan jatkossa.
"Faktoihin perehtymättömiä on helppo manipuloida"
Miksi eläkeikää haluttiin väkisin nostaa, jos työurat olisivat pidentyneet riittävästi ilman sitäkin?
”Se on poliittinen kysymys. Työurien pidentämisellä sitä ei voi perustella, kun samaan lopputulokseen olisi päästy ilman eläkeiän nostoakin”, Lehto sanoo.
Jossain vaiheessa eläkeiän nostoa ruvettiinkin perustelemaan kestävyysvajeen paikkaamisella. Se hämärtää Lehdon mukaan tarvetta ja tavoitetta, kun edes kestävyysvajeen suuruudesta ei ole yksimielisyyttä.
”Eläkeratkaisuihin liittyy käsitteitä, joilla on erittäin helppo manipuloida ihmisiä, jotka eivät ole itse perehtyneet faktoihin”, Lehto toteaa
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.