Usein sanotaan,että avioliitossa pitää vain kestää ylä-ja alamäet.Miten sitten,kun toisen osapuolen elämä meneekin siihen,että olet vain taloudenhoitaja ja huoltaja myös miehelle? Aina sanotaan,että ei se elämä vaihtamalla parane,mutta miten jos se ei parane ainakaan paikalleen jäämällä?
Puhuminen välillä kauniista ja välillä vähän tiukemminkin auttaa parisen päivää, ja sen jälkeen kaikki taas palautuu ennalleen. Miten kun viedään arvo ja itsekunnioitus siinä mukana,niin voi vain kuvitella mihin se johtaa.Vaatii suurta vahvuutta pitää itsensä vielä ihmisarvoisena.Erolla kun uhkaa,niin alkaa suuri voivotus ja parku,mutta kun paikalleen taas jäädään,niin mikään ei muutu.
Mitä mieltä te olette?
Avioliitto kestää kaiken..
kestääkö
34
92
Vastaukset
- Kokenutkaikkitietää
Jotkut vain eivät aikuistu. Moni nuori mies menee naimisiin saadakseen uuden ja nuoremman äidin, jonka hoivissa on hyvä olla.
Häntä voi aina sahata silmään, luvata olla tästä lähtien ihan kunnolla, kertoa pikkuvalheita menoista, salata puolet palkasta, mennä omille teilleen viikonlopuksi, "kavereiden kanssa kalaan."
Vaimo jaksaa uskoa, toivoa ja rakastaa, jotkut ihan viimeiseen asti. Moni on joutunut huomaamaan, että miehen teini-ikä ei eläkkeelläkään vielä ole ohi.
Usein nämä miehet ovat kaikkien ihailemia, hyviä isiä, auttavaisia naapureita, hauskoja seuramiehiä. He eivät koskaan moiti ketään, omaa perhettään ei missään tapauksessa, he ovat jokaiselle reiluja kavereita, joskus vähän viinaksissa, mutta silloinkin ihan hyväntuulisia.
"Oi olet varmaan onnellinen, kun sulla on niin ihana mies!"- kestääkö
Juuri tuota olen saanut kuulla. Ja tuo on totta,että muiden läsnäollessa mies on aivan eri kuin kotona.Mitäpäs sitä vaimoa kehumaan tai huomaamaan,kun siinähän tuo on niinkuin vakiohuonekalu.
Eräs asia on vielä tuo mököttäminen,kun joutuu vasten tahtoaan jotain kotona tekemään.Sitä pitääkin sitten kiukutella hiljaa mököttäen,kun herraa on vaivattu. Hotellissako sitä kuvitellaan asuvan.. - Näinjuur
Ja kun mies tekee kotona jotain niin sitä muistetaan mainostaa muille suureellisesti. Ne mitä on mokaillut tai jättää tekemättä, niitä ei mainita. Enkä minä puhu kun ei ole tapana haukkua muita, eikä varsinkaan mollata muille omaa miestä, omaa läheistä. Miehestä tosin on ok naureskella minun virheille ja puutteille julkisesti ja kuittailla sarkastisesti asioista, ilmeisesti ei enää osaa minulle muuten puhuakaan... Itse päätin sanoa juttuihin vain auts ja poistua paikalta sen kummemmin mököttämättä ja yrittää muistaa omat ja elämän ihanat puolet ja keskittyä niihin, samoin kuin elämästä nauttimiseen tekemällä muita juttuja muiden, positiivisempien ihmisten seurassa.
Yhdessä miehen kanssa on pysytty kun onhan avioliitto parempi lasten kannalta, kun isä on paikalla kotona eikä jää puolivieraaksi. Samoin taloustilanteen kannalta kun kyllähän rahaa tulee miehen palkan kautta enemmän kuin elareista ja yksi talous halvempi pyörittää kuin kaksi erillistä. Mies tekee kuitenkin asioita, kun erottua olisi täysin yksin. Joskus ero toisesta voi tuntua ajatuksena tosi huojentavalta, mutta kannattaa muistaa sekin puoli, ettei ero ole eroa vain toisen huonoista puolista, siinä lähtevät myös kaikki hyvät jutut, oli niitä kuinka vähän tahansa, ero jättää ihmisen täysin yksin eivätkä lapset ainakaan hyödy uusio-isäehdokkaiden virrasta... Ja rikottua ei koskaan enää saa ehjäksi. Ihmisellä on yksi elämä, lapsilla vain yksi mahdollisuus ehjään kotiin.
Silti kannatan eroa jos elämä toisen kanssa menee liian raskaaksi. Ero ei kyllä tuo elämän kiireisiin tai harmauteen todennäköisesti helpotusta pariin seuraavaan vuoteen. Kaikki kuviot menee uusiksi, täytyy opetella ehkä asioita joita toinen on hoitanut ja osannut tehdä, esim. perinteiset "miesten hommat" kuten eri juttujen korjaus. Kun väsyttää eikä jaksaisi, on sitten täysin yksin, huonossakin suhteessa saa ehkä jonkulaista tukea tai helpommin pääsee pyörähtämään jossain selkiyttämässä ajatuksiaan ja keräämässä jaksamista kun mies on lasten kanssa.
Vaikka harmittaahan se mitätöinti, vaimon/äidin tekemät jutut on peruskauraa eikä niistä puhuta tai arvosteta. Kehuista viis, kiitos olisi joskus ihanaa!
Oma kehu haisee!
- Jane671
Kyllä aina kuitenkin kannattaa yrittää jos on lapsia ja asuntolainat,ym.
Tuttavapiirissä on pari pariskuntaa joilla on mennyt elämä eron myötä täysin piloille.
Esimerkiksi pariskunta joka erosi reilu vuosi sitten,heillä oli juuri valmistunut talo ja siitä oli velkaa yli 250 000€ muita velkoja.Kolme lasta joista yksi jäi isälle ja kaksi äidille ja siitä he pääsivät yhteisymmärrykseen helposti.
Talo meni myyntiin pilkkahinnalla niin kuin autot,ym ja niistä jäi velkaa vielä eron jälkeen n.120 000€.
Nyt molemmat asuvat vuokralla yhteiskunnan tuilla ja luottotietonsa menettäneinä ei enään paljon omia ostella.- evpeläävaimonpalkalla
Niin siinä käy, kun mies usein salaa vaimolta sen, ettei olekaan hoitanut osuuttaan lainan lyhentämisessä. Omalla kohdallani jouduin aikanaan pahimman laman vallitessa ottamaan pankkilainan, jonka korko oli 17%, koska mies oli pitänyt minut siinä luulossa, että talomme katon korjaukseen otettu laina on hoidettu säännöllisesti. Koko summa meni ulosoton uhalla maksuun kerralla. Mies oli niin armollinen, että tuli lainan takaajaksi, vaikka korostikin, että hänellä on muitakin sitoumuksia. Siis oman kotinsa katon maksuun!! Tein kahta työtä 6 vuotta.
Moni mies elää kotonaan kuin ilmaisessa täyshoidossa. Joka penni pitää pyytää ja rukoilla, ja miehen mielestä vaimo tuhlaa kaiken, sille ei voi käteistä antaa, aina se panee rahat menemään, milloin vuokraan, milloin lasten saappaisiin.
Pää tulee vetävän käteen, ja uskonut ja toivonut vaimo saa niskaansa isot velat. Hyvä, jos erosi, kuten Janen esimerkkitapaus, muuten vaimolle olisi jäänyt maksettavaksi koko summa. Aikaa myöden vaimo pääsee jaloilleen. - vinkuraluikku
Meinaatko,että pysytään yhdessä vaikka hamaan asti,kunhan raha-asiat pysyy kunnossa?
- Näinpänäinpänäin
Joskus on parempi mielestäni odotella ja malttaa. Kun lapset kasvaa jää enemmän omaa aikaa ja suhdekin voi alkaa parantua, ja taloustilanne. Oman ja yhteisen ajan puute = parisuhteen eteen työskentely sekä tiukka rahatilanne ovat kai kaksi suhteen pahinta huonontajaa, jotka helposti kiristää välejä ja tuottaa muita ongelmia edelleen.
- mekkk
evpeläävaimonpalkalla kirjoitti:
Niin siinä käy, kun mies usein salaa vaimolta sen, ettei olekaan hoitanut osuuttaan lainan lyhentämisessä. Omalla kohdallani jouduin aikanaan pahimman laman vallitessa ottamaan pankkilainan, jonka korko oli 17%, koska mies oli pitänyt minut siinä luulossa, että talomme katon korjaukseen otettu laina on hoidettu säännöllisesti. Koko summa meni ulosoton uhalla maksuun kerralla. Mies oli niin armollinen, että tuli lainan takaajaksi, vaikka korostikin, että hänellä on muitakin sitoumuksia. Siis oman kotinsa katon maksuun!! Tein kahta työtä 6 vuotta.
Moni mies elää kotonaan kuin ilmaisessa täyshoidossa. Joka penni pitää pyytää ja rukoilla, ja miehen mielestä vaimo tuhlaa kaiken, sille ei voi käteistä antaa, aina se panee rahat menemään, milloin vuokraan, milloin lasten saappaisiin.
Pää tulee vetävän käteen, ja uskonut ja toivonut vaimo saa niskaansa isot velat. Hyvä, jos erosi, kuten Janen esimerkkitapaus, muuten vaimolle olisi jäänyt maksettavaksi koko summa. Aikaa myöden vaimo pääsee jaloilleen.Ihme miehiä twillä kun ei normaalit menot kuulu elämiseen ja itse meihenä oel tyttärelleni ostanut kaikkeä kvaa ja 15-18vaikana meni varmaa 10 tonnirahaa kun osti kevarin ja kortit maksettiin mutta rahaa se vain on ja kun tise ei niitä sanut niin oma lapseni sai ja se siitä.
- narina
Millä tavoin ne arvo ja itsekunnioitus on viety, onko ne viety siltä toiseltakin, sitäkin sietäisi miettiä. Minusta perheessä ei ole salaisuuksia ja raha-asiat ovat molempien tiedossa, salaisuudet asiassa kuin asiassa voidaan rinnastaa pettämiseen.
Perheet, jotka pystyvät puhumaan asioista keskenään pysyvät yhdessä, vaikka seksi ei olisikaan monta kertaa päivässä tai edes joka viikko elämässä, sillä onhan aina sellaisia hetkiä, esim. ihan tavallinen flunssakuume, että tuskin siihen ensimmäisenä mieleen tulee seksi.
Puolisot tietävät myös toisensa kaveripiirin ja ovat tietoisia, missä puoliso kulloinkin on, ei sen tarvitse olla vahtimista, vaan tieto siitä missä on.
Jokaisella pitää olla myös oma tili, josta maksaa henkilökohtaiset hygienatuotteet ja ostaa vaatteet, sitten on kodin hankinnat, jotka tehdään yhdessä suunnitellen.
Rehellisyys suhteessa luo luottamuksen, kuten muussakin elämässä, salisuudet eivät ole rehellisyyttä.
Myös nuo riidat noista kotitöistä ovat tarpeettomia, näyttää olevan että nainen usein kokee itsensä kotiorjaksi, niin ei tarvitse olla, tästäkin asiasta voi neuvotella ja sopia kodin esim. siivouspäivän, joka tehdään yhdessä, eikä niin, että toinen jätetään yksin sitä hoitamaan ja itse karataan jonnekin kavereiden kanssa.
Taitaa olla paljon siitä ajatusmaailmasta kiinni miten asiat hoituisi, eikä sen kodin pitäisi olla paikka jossa eletään suurimmaksi osaksi ja kavereiden kanssa mahdollisimman vähän.
Oikeastaan perheellisten pitäisi enemmän siirtyäkin perheellisten kanssa yhdessä olemiseen, johon mahtuvat puolisot ja lapset mukaan.
Minusta perheellisen pitää osata luopua sinkkuelämän tapaisesta kavereiden tapaamisesta ihan kokonaan, sillä toiminnalla juuri alkaa tuo nalkutus ha hiljainen ajautuminen erotilanteeseen.
Moni perhe olisi onnellinen jos ymmärtäisi kasvaa vastuulliseksi perheestään ja perhe olisi se ensimmäinen asia ja pystyy luopumaan sinkkuelämän menoista ja sinkkukavereiden viekotteluista, sillä hehän varmasti yrittävät saada seuraa, heillekin olisi hyväksi, että joutuisivat miettimään menojaan ja tapojaan, jospa saisivat itsekin rakastavan perheen ja perheinä soisitte asuta uudenlaiseen rikkaaseen elämänmenoon lasten kasvua katsoessa yhdessä.- vinkuraluikku
Kenelle tämä vastaus oli?Aika paljon meni ohi aloittajan murheista.
- evpeläävaimonpalkalla
Aivan niin. Tuollaista elämää aloittajakin varmasti oli toivonut, ja samoin ne, joiden elämä on mennyt poskelleen miehen raha-asioiden takia.
Siitähän tässä juuri on kysymys. Kun toinen perheen aikuinen ei vastaa mistään, niin toiselle jää koko taakka.
Jokaisella pitäisi olla sellainen työ, jolla voi tulla toimeen, jos kaikki menee pieleen ja avioliitto hajoaa. Nyt vain on pelättävissä, että yhä useampi työpaikka katoaa. Yhteiskunnan tuella ei isoja asuntovelkoja maksella. - rutina
evpeläävaimonpalkalla kirjoitti:
Aivan niin. Tuollaista elämää aloittajakin varmasti oli toivonut, ja samoin ne, joiden elämä on mennyt poskelleen miehen raha-asioiden takia.
Siitähän tässä juuri on kysymys. Kun toinen perheen aikuinen ei vastaa mistään, niin toiselle jää koko taakka.
Jokaisella pitäisi olla sellainen työ, jolla voi tulla toimeen, jos kaikki menee pieleen ja avioliitto hajoaa. Nyt vain on pelättävissä, että yhä useampi työpaikka katoaa. Yhteiskunnan tuella ei isoja asuntovelkoja maksella.Niin kodinhoidon taakka ja se,että toinen ei saa enää mitään kunnioitusta..ei edes siitä kodinhoidosta.Rahaa saa käyttää vain siihen, mihin mies tahtoo.Eipä koreilla vaatteilla eikä meikeillä,kun rahat on muka silloin vähissä.Menee viikko kaksi,niin uusi iso telkkari ois hieno,
rutina kirjoitti:
Niin kodinhoidon taakka ja se,että toinen ei saa enää mitään kunnioitusta..ei edes siitä kodinhoidosta.Rahaa saa käyttää vain siihen, mihin mies tahtoo.Eipä koreilla vaatteilla eikä meikeillä,kun rahat on muka silloin vähissä.Menee viikko kaksi,niin uusi iso telkkari ois hieno,
Mielenkiinnosta, oliko kirjoittamasi mies ainoa työssäkäyvä? Kyllä naisen työnantaja maksaa naisen omistamalle pankkitilille naisen palkan, ellei jotain muuta ole sovittu. Kyllähän näitä ihmisiä löytyy, jotka sitten mielellään jotain tarpeetonta hömppää itsellensä ostaa, mutta ei hyväksy sitä muille.
Millä tavalla ne vaatteet ja meikit on koreita? Jälkimmäinen nyt useimmiten on täysin turha, sillä ainoastaan peitetään iho-ongelmia, ikääntymisen merkkejä tms. Mitä tulee koreisiin vaatteisiin, niin aloitetaan valmistajasta Versace, pelkästään kengät alkaa noin 500e, unohtamatta, että siihen tarvitsee käsilaukun 1000e, iltapuku 10 000e tms. ;) Mikäli nainen tienaa sen 5000kk niin mikä ettei, mutta jos on vain miehen palkalla 2000-3000 niin voi suoraan unohtaa. Television saa hyvällä onnella 399, eli huomattavasti halvemmalla kuin koreat kengät.- aloittajaminä
lindqvist kirjoitti:
Mielenkiinnosta, oliko kirjoittamasi mies ainoa työssäkäyvä? Kyllä naisen työnantaja maksaa naisen omistamalle pankkitilille naisen palkan, ellei jotain muuta ole sovittu. Kyllähän näitä ihmisiä löytyy, jotka sitten mielellään jotain tarpeetonta hömppää itsellensä ostaa, mutta ei hyväksy sitä muille.
Millä tavalla ne vaatteet ja meikit on koreita? Jälkimmäinen nyt useimmiten on täysin turha, sillä ainoastaan peitetään iho-ongelmia, ikääntymisen merkkejä tms. Mitä tulee koreisiin vaatteisiin, niin aloitetaan valmistajasta Versace, pelkästään kengät alkaa noin 500e, unohtamatta, että siihen tarvitsee käsilaukun 1000e, iltapuku 10 000e tms. ;) Mikäli nainen tienaa sen 5000kk niin mikä ettei, mutta jos on vain miehen palkalla 2000-3000 niin voi suoraan unohtaa. Television saa hyvällä onnella 399, eli huomattavasti halvemmalla kuin koreat kengät.Eiköhän sitä tavallinen ihminen ole ihan vain iloinen,jos saa edes Halpahallista jonkun vaatteen edes joskus..
aloittajaminä kirjoitti:
Eiköhän sitä tavallinen ihminen ole ihan vain iloinen,jos saa edes Halpahallista jonkun vaatteen edes joskus..
Halpahallista? Onkohan tavallinen ihminen iloinen, mikäli saa jostain Tarjoustalosta tms. jonkun [ei todellakaan]-korean vaatteen?
Ei sitä varmasti tarvitse alasti kulkea, luulisi että jokaisella on ihan omat rahat mennä ostamaan jokin vaate halpahallista, vai niinkö pahasti mies hallitsee ja päättää talouden asiat? Jotkut ihmiset ei kyllä hallitse rahankäyttöä ja niin ollen saattaa hyvinkin ostaa turhaa ja tarpeetonta vaatetta, mitä oikeasti ei tule edes käytettyä, mutta kun on pakko saada, niin kuukauden sisällä on tismalleen kaksi samanmallista ja väristä takkia naulakossa, ensimmäinen marketista ja toinen jostain muualta. Mikäli parisuhteessa ei saa yhtään mitään, niin mikä pakottaa sitä parisuhdetta sietämään? Ei huonoa kohtelua tarvitse kestää.
Mistä halpahallista ostetaan sinulle vaate, jotta tulet hetkellisesti iloiseksi?
- Aviovaimo
En jaksanut noita muitra vastauksia lueskella, kun näyttivät menevän niin metsään. Mikä pakko sinun, avaajan on oltava "vain taloudenhoitaja ja huoltaja myös miehelle?"
Eikö sinulla ole lainkaan omaa elämää? Mene töihin, tee osuutesi kotitöistä ja jätä loput miehen tehtäviksi.
Jos minä en jaksa tehdä viikkosiivouksia, niin minä vain kerron, että työviikkoni oli sen verran raskas, että otan viikonlopun levon kannalta. Silloin mies vuorostaan siivoaa, laittaa ruokaa ja käy kaupassa. So simple.- Herratalossa
Vai että siivoaa? Tekee ruokaa?
No olen ymmärtänyt, että aloittajalla on juuri sellainen mies, jonka mielestä nuo ovat naisen töitä, joihin ei mies edes pysty, niin että ei kannata yrittääkään.
Ja sitä paitsi, mielenosoituksellisesti vaimo vain turhaan himosiivoaa. Pääasiahan on kuitenkin, että vaimo huolehtii, että miehellä on aamulla silitetty paita, ja ruoka valmiina kun hän tulee kotiin, ja kersat hiljaa, että isi saa levätä raskaan työpäivän päälle.
Ihan sama, meneekö töihin vai ei, nämä asiat pitää olla joka tapauksessa miehen hyväksi tehtynä. Sen verran pitää olla kunnioitusta. - aloittajaminä
Anteeksi,mutta minä käyn töissä myös kodin ulkopuolella.Toisekseen en voi sanoa,että nyt en jaksa siivota,sillä silloin ei kukaan siivoa.Ei miestä kiinnosta jaksanko vai en.
- Aviovaimo
aloittajaminä kirjoitti:
Anteeksi,mutta minä käyn töissä myös kodin ulkopuolella.Toisekseen en voi sanoa,että nyt en jaksa siivota,sillä silloin ei kukaan siivoa.Ei miestä kiinnosta jaksanko vai en.
No sitten ei kukaan siivoa. Jos miehesi sietää sikolättiä, niin anna olla. Ei kenenkään ole pakko uhrautua, vaan kotityöt voi jakaa. Jos mieheltä ei luonnistu, niin aina voitte laittaa kantapäät yhteen ja jatkaa omille tahoilleen. So simple
- aloittajaminä
Aviovaimo kirjoitti:
No sitten ei kukaan siivoa. Jos miehesi sietää sikolättiä, niin anna olla. Ei kenenkään ole pakko uhrautua, vaan kotityöt voi jakaa. Jos mieheltä ei luonnistu, niin aina voitte laittaa kantapäät yhteen ja jatkaa omille tahoilleen. So simple
Minulle on aina ollut tärkeää,että koti on siisti.En ole himosiivooja,mutta kodin pitää olla suhtkoht puhdas,että kehtaa vieraillekkin avata koti.Pitäisikö sitten tenavienkin asua sikolätissä..
Tuota erilleen lähtöä mietinkin,kun nuo siivousasiat eivät ole ainoa ongelma.Sen tiedän,että mies saa slaagin,jos eron ottaisin.Vuosien myötä ja kaikkien noiden ongelmien takia ei ole enää minkäänlaista rakkautta.Eletään enempi kämppäkavereina. On tässä ongelmaa pohdittavaksi. :( - Aviovaimo
Tottakai jokainen nauttii siististä kodista, mutta miehesi käyttää nyt sinua hyväksi, kun huomaa, että sinulla ei hermo kestä, jos koti ei ole kunnossa ja siivoat yksin muidenkin sotkut.
Sinun pitää nyt vain olla pitkäpinnainen, johdonmukainen ja kouluttaa miehesi ja tenavasi hoitamaan osuutensa kodin kunnossapidosta. Ei se ihan helppoa varmasti tule olemaan, jos appivanhempasi on poikansa aivan pieleen kasvattanut. Uskon kuitenkin, että kannattaa yrittää, jos miehessä muuten on hyviä puolia riittävästi. - aloittajaminä
Aviovaimo kirjoitti:
Tottakai jokainen nauttii siististä kodista, mutta miehesi käyttää nyt sinua hyväksi, kun huomaa, että sinulla ei hermo kestä, jos koti ei ole kunnossa ja siivoat yksin muidenkin sotkut.
Sinun pitää nyt vain olla pitkäpinnainen, johdonmukainen ja kouluttaa miehesi ja tenavasi hoitamaan osuutensa kodin kunnossapidosta. Ei se ihan helppoa varmasti tule olemaan, jos appivanhempasi on poikansa aivan pieleen kasvattanut. Uskon kuitenkin, että kannattaa yrittää, jos miehessä muuten on hyviä puolia riittävästi.Kyllähän tuota on jo vuosia yritetty opettaa..
- Herratalossa
Aviovaimo kirjoitti:
No sitten ei kukaan siivoa. Jos miehesi sietää sikolättiä, niin anna olla. Ei kenenkään ole pakko uhrautua, vaan kotityöt voi jakaa. Jos mieheltä ei luonnistu, niin aina voitte laittaa kantapäät yhteen ja jatkaa omille tahoilleen. So simple
Usein näkee juuri tuon neuvon, että jätä sitten kaikki itsekin tekemättä. Sittenpähän mies oppii, mukamas.
Miksi ihmisen pitäisi vielä elää kaatopaikkatunnelmissa omassa kodissaan, jos välit puolisoon eivät ole kunnossa? Totta kai on raskasta hoitaa talous yksin, mutta pienempi paha se on joka päivä kuin kauhea urakka joskus hamassa tulevaisuudessa, sillä mies ei opi tuolla tavalla kuitenkaan. Päin vastoin, sotkee entistä enemmän, koska siihen on lupa.
Epätoivoinen siivousurakka on sitten vaimon kontolla, kun ei enää kestä enempää sotkua.
Toinen typerä neuvo on, että jos mies jättää laskut vaimon maksettavaksi ja rällää omat rahansa, pitää vaimon iskeä laskut miehen käteen ja vaatia, että hän hoitaa ne. Siitä ei seuraa kuin hirveä velkakierre, koska sillä tavalla ei asia edisty, ja vaimo saa lopulta maksettavakseen kaikki vanhatkin laskut.
Asia nyt vain on niin, että kotikasvatuksessa on poikalapsien mentävä aukko. Pojilta ei vaadita kotitöihin osallistumista, eikä ruokarahaa, kun he ovat työelämässä. Vedotaan vain siihen, että pojan moottoripyöräharrastus vie ajan ja rahat, pitää ymmärtää.
Asiaan olisi saatava muutos, mutta vaikeaa se vanhemmille on, kun "ei kukaan muu kaveri" joudu tekemään hommia eikä maksamaan kotiin. On helpompi elää ilman riitaa murrosikäisen kanssa. - aloittajaminä
Herratalossa kirjoitti:
Usein näkee juuri tuon neuvon, että jätä sitten kaikki itsekin tekemättä. Sittenpähän mies oppii, mukamas.
Miksi ihmisen pitäisi vielä elää kaatopaikkatunnelmissa omassa kodissaan, jos välit puolisoon eivät ole kunnossa? Totta kai on raskasta hoitaa talous yksin, mutta pienempi paha se on joka päivä kuin kauhea urakka joskus hamassa tulevaisuudessa, sillä mies ei opi tuolla tavalla kuitenkaan. Päin vastoin, sotkee entistä enemmän, koska siihen on lupa.
Epätoivoinen siivousurakka on sitten vaimon kontolla, kun ei enää kestä enempää sotkua.
Toinen typerä neuvo on, että jos mies jättää laskut vaimon maksettavaksi ja rällää omat rahansa, pitää vaimon iskeä laskut miehen käteen ja vaatia, että hän hoitaa ne. Siitä ei seuraa kuin hirveä velkakierre, koska sillä tavalla ei asia edisty, ja vaimo saa lopulta maksettavakseen kaikki vanhatkin laskut.
Asia nyt vain on niin, että kotikasvatuksessa on poikalapsien mentävä aukko. Pojilta ei vaadita kotitöihin osallistumista, eikä ruokarahaa, kun he ovat työelämässä. Vedotaan vain siihen, että pojan moottoripyöräharrastus vie ajan ja rahat, pitää ymmärtää.
Asiaan olisi saatava muutos, mutta vaikeaa se vanhemmille on, kun "ei kukaan muu kaveri" joudu tekemään hommia eikä maksamaan kotiin. On helpompi elää ilman riitaa murrosikäisen kanssa.Jos kodin jättäisi siivoamatta.niin ei siitä tulisi kuin itselle tosiaankin riesaa.Ja jos yleensäkin toisen puhumalla esim. saisi muuttumaan,niin enhän minäkään tässä valittaisi.Niinkuin tuossa jossain vastauksessa kirjoitinkin,niin joku asia menee perille hetkeksi,mutta vain hetkeksi.
- Muutosvälttämätöntä
Entisinä aikoina on sanottu ja puhuttu paljon sellaista, millä ei ole mitään tekemistä tämän päivän kanssa. Kuten ei oikeastaan aviosuhteillakaan, jos ne ovat entisten mallien mukaisia, mitään takeita niitten kestävyydestä ja jatkuvuudesta ei ole. Koska nyt on nyt, ajat ovat erilaiset, niin liittojen ja kaikkien suhteitten pitää myös elää aikojen mukana ja erilaistua.
Aviossakaan ei siis pidä kestää kaikkea, toivoa ja odottaa, uskoa ja luottaa, jaksaa ja jatkaa ... vaan siinä kohdassa kun tuntee uupuvansa suhderistinsä alle, pitää ottaa ohjat omiin käsiinsä ja luotsata itsensä ulos vääristä ajattelu- ja uskomusmalleista. Mitä puhuminen hyödyttää sellaiselle, joka ei ota vastaan, josta joka sana ja asia kimpoaa kuin kumipallo seinästä takaisin. Herraksi ja pomoksi itseään tituleeraava ei ikinä muutu miksikään vaikka puhuisit Runebergin lailla eikä muuta tapojaan ja ajatuksiaan toisen toiveesta.
Ainut tapa käsitellä kukkulan kuninkaita on muuttaa itsensä, alkaa katsella ja nähdä asiat ja aiheet aivan toisella lailla, uudella tavalla. Toisen arvoa, itsekunnioitusta ja ihmisarvoa ei voi viedä ainakaan puoliso, joka ei näistä asioista mitään tajua, ei näe, ei kuule, ei noteeraa. Näytä siis hänelle, miten sinä arvostat ja kunnioitat itse itseäsi ja pidä huoli itsestäsi, omasta olostasi ja habituksestasi. Jätä ainakin joskus vähemmälle huomiolle muiden, perheen huolehtiminen ja käytä aikaa ja vaivaa omiin asioihisi. Lupaan, että siitä seuraa muutosta ainakin omaan elämääsi, parhaassa tapauksessa myös mies huomaa ja pelästyy ja alkaa toimia.
Itsensä voi muuttaa joko paikoilleen jäämällä tai lähtemällä, jos se on mahdollista ja siihen pystyy. Mutta muutos on ainut tie, joka uuteen huomiseen vie.- aloittajaminä
Olipa ihana kirjoitus.Ihan tuli kyynel silmään. Olet niin oikeassa.Itseasiassa olen tässä viime päivinä alkanut ajattelemaankin,että en enää käytä niin paljon aikaa miehen viihdyttämiseen ja passaamiseen,vaan ajattelen kerrankin vain itseäni. En aio masentua ihmisen takia,joka ei itse tee minkään eteen mitään.
Kiitos valtavasti tuosta kirjoituksesta.Jotenkin sain siitä lisää voimaa! <3 - Muutos_tuli
Hyvä on Muutosvälttämätöntä -kirjoitus. Minä rupesin kunnioittamaan itseäni. Ei tullut parasta tapausta vaan mies rupesi käymään vieraissa, kun minun kanssa ei voinut mistään keskustella. Vain toiset naiset ymmärsivät. Kulki ruikuttamssa pitkin kylää. Kestin pari vuotta ja sitten pakkasin. Ero oli rankka, koska rakastin niin paljon, on sekin raaka tunne, "se pitää lopettaa, kuka sen opettaa".
Näin se piti mennä. Nyt on oma elämä ja elämä toisen tasa-arvoisen rinnalla. Tästä ei puutu mitään. Siinä olisin lopun elämää silittänyt paitoja, laittanut ruokaa ja siivonnut. Vastapainoksi vähättelevää puhetta, alta lipan laittoa.
Toki sitäkin aikansa. Ei ole mitään katumista kun hoidin käytännössä koko perheen ja passasin. Olivat jotenkin turvallisiakin ne rutiinit ja kiireet, kun perhe oli tärkeä. Kuntoa ja malttia kasvatti, en lopullisesti menettänyt mitään.
Sitten kun lapset kasvavat, tulee ihan toisenlainen elämä ja eri tarpeet. Ihaninta olisi kun muutoksen voisi kokea yhdessä puolison kanssa, toisaalta ihalilen pitkiä liittoja. Minun kohdalla se ei onnistunut. Nyt kumpaakaan syyttämättä repäisin itseni irti tähän elämämänmenoon, enkä ole katunut. - aloittajaminä
Muutos_tuli kirjoitti:
Hyvä on Muutosvälttämätöntä -kirjoitus. Minä rupesin kunnioittamaan itseäni. Ei tullut parasta tapausta vaan mies rupesi käymään vieraissa, kun minun kanssa ei voinut mistään keskustella. Vain toiset naiset ymmärsivät. Kulki ruikuttamssa pitkin kylää. Kestin pari vuotta ja sitten pakkasin. Ero oli rankka, koska rakastin niin paljon, on sekin raaka tunne, "se pitää lopettaa, kuka sen opettaa".
Näin se piti mennä. Nyt on oma elämä ja elämä toisen tasa-arvoisen rinnalla. Tästä ei puutu mitään. Siinä olisin lopun elämää silittänyt paitoja, laittanut ruokaa ja siivonnut. Vastapainoksi vähättelevää puhetta, alta lipan laittoa.
Toki sitäkin aikansa. Ei ole mitään katumista kun hoidin käytännössä koko perheen ja passasin. Olivat jotenkin turvallisiakin ne rutiinit ja kiireet, kun perhe oli tärkeä. Kuntoa ja malttia kasvatti, en lopullisesti menettänyt mitään.
Sitten kun lapset kasvavat, tulee ihan toisenlainen elämä ja eri tarpeet. Ihaninta olisi kun muutoksen voisi kokea yhdessä puolison kanssa, toisaalta ihalilen pitkiä liittoja. Minun kohdalla se ei onnistunut. Nyt kumpaakaan syyttämättä repäisin itseni irti tähän elämämänmenoon, enkä ole katunut.Hienoa,että sait elämäsi uuteen kuosiin. :)
aloittajaminä kirjoitti:
Olipa ihana kirjoitus.Ihan tuli kyynel silmään. Olet niin oikeassa.Itseasiassa olen tässä viime päivinä alkanut ajattelemaankin,että en enää käytä niin paljon aikaa miehen viihdyttämiseen ja passaamiseen,vaan ajattelen kerrankin vain itseäni. En aio masentua ihmisen takia,joka ei itse tee minkään eteen mitään.
Kiitos valtavasti tuosta kirjoituksesta.Jotenkin sain siitä lisää voimaa! <3Hei.
Olet saanut monenlaisia kommentteja. Otan erään asian puheeksi, josta ketjussa ei ole vielä puhuttu; avun hakeminen, joko yksin tai yhdessä. Ajattelen, että se kannattaisi kokeilla. Kaikkien takia. Ei parane vaihtamalla, sanotaan. Jotkut eronneet sanovat jälkeenpäin, että se oli kuitenkin huono ratkaisu, että olisi pitänyt vielä yrittää. Jos vaikeassa tilanteessa joku muuttaa asennetta tai suhtautumista, kokonaistilanne muuttuu. Jos miehesi ei lähde, yritä saada hänet lähtemään, keskusteluavun piiriin, voit mennä yksin. Ammatti-ihminen osaa kysyä oikeita kysymyksiä ja saada uutta näkökulmaa tilanteeseen, se ei ehkä olekaan aivan toivoton.
Toinen juttu on se, ettei mikään tilanne kestä ikuisesti. Elämässä on erilaisia vaiheita, vaikean vaiheen jälkeen tulee toisenlainen, väsymyksen ja kiukun tunteiden jälkeen tulee uusia tunteita, toivottoman tuntuisessa tilanteessakin on kuitenkin mahdollisuus.
Ystävällisesti,
Pirkko-pappi- 666666666432
kuunteleva_kirkko kirjoitti:
Hei.
Olet saanut monenlaisia kommentteja. Otan erään asian puheeksi, josta ketjussa ei ole vielä puhuttu; avun hakeminen, joko yksin tai yhdessä. Ajattelen, että se kannattaisi kokeilla. Kaikkien takia. Ei parane vaihtamalla, sanotaan. Jotkut eronneet sanovat jälkeenpäin, että se oli kuitenkin huono ratkaisu, että olisi pitänyt vielä yrittää. Jos vaikeassa tilanteessa joku muuttaa asennetta tai suhtautumista, kokonaistilanne muuttuu. Jos miehesi ei lähde, yritä saada hänet lähtemään, keskusteluavun piiriin, voit mennä yksin. Ammatti-ihminen osaa kysyä oikeita kysymyksiä ja saada uutta näkökulmaa tilanteeseen, se ei ehkä olekaan aivan toivoton.
Toinen juttu on se, ettei mikään tilanne kestä ikuisesti. Elämässä on erilaisia vaiheita, vaikean vaiheen jälkeen tulee toisenlainen, väsymyksen ja kiukun tunteiden jälkeen tulee uusia tunteita, toivottoman tuntuisessa tilanteessakin on kuitenkin mahdollisuus.
Ystävällisesti,
Pirkko-pappi"Jotkut eronneet sanovat jälkeenpäin, että se oli kuitenkin huono ratkaisu, että olisi pitänyt vielä yrittää."
Tottahan jos on niin typerä, että eroaa "yrittämättä" niin saattaa katumus iskeä. Toisaalta sellainen ihminen saattaa olla joka asiassa sitä mieltä, että muilla on kaikki paremmin eikä edes viitsi yrittää oman elämänsä parantamista. Eli hän ei ole koskaan tyytyväinen.
Itse erosin vuoden miettimisen jälkeen. Ex-mies ei halunnut lähteä terapiaan, mutta toki olisin saanut yksin mennä. Hänellä kuulemma oli kaikki hyvin liitossaan minun kanssani. Tottahan sen tiesin! Minäkin olisin voinut olla jonkun passattavana...
Nykyään olen naimisissa ihanan miehen kanssa eli kyllä se vaihtaminen kannatti! Yhdessä olemme olleet yli 20v enkä ole pientäkään hetkeä katunut! - Onnellinenaviomies
Siinäpä se, että miehellä on kaikki hyvin liitossa, koska vaimo passaa ja maksaa laskut, kasvattaa lapset, tekee ruuat ja pitää mölyt mahassaan.
Miksi sellaista vaihtamaan!
Uusi kiva äiti sen vanhan ja huonokuntoisen äidin tilalla. Tämä on uudempi versio uskoo ja toivoo samalla tavalla kuin lapsuuden äiti, ja vaikka saakin kiinni välillä valheista ja petkutuksesta, niin pienellä mökötyksellä selviää.
Miksipä sitä vaihtamaan!
Oikeassa mies on. 666666666432 kirjoitti:
"Jotkut eronneet sanovat jälkeenpäin, että se oli kuitenkin huono ratkaisu, että olisi pitänyt vielä yrittää."
Tottahan jos on niin typerä, että eroaa "yrittämättä" niin saattaa katumus iskeä. Toisaalta sellainen ihminen saattaa olla joka asiassa sitä mieltä, että muilla on kaikki paremmin eikä edes viitsi yrittää oman elämänsä parantamista. Eli hän ei ole koskaan tyytyväinen.
Itse erosin vuoden miettimisen jälkeen. Ex-mies ei halunnut lähteä terapiaan, mutta toki olisin saanut yksin mennä. Hänellä kuulemma oli kaikki hyvin liitossaan minun kanssani. Tottahan sen tiesin! Minäkin olisin voinut olla jonkun passattavana...
Nykyään olen naimisissa ihanan miehen kanssa eli kyllä se vaihtaminen kannatti! Yhdessä olemme olleet yli 20v enkä ole pientäkään hetkeä katunut!Hei.
Kiva kuulla, että sinulla on hyvä yhteiselämä miehesi kanssa, ollut jo yli 20 vuotta, onneksi olkoon siitä :) Mietit omaa eroasi etukäteen ja pyysit miestäsi terapiaan, joten teit sen mitä voit. Sinun ratkaisusi oli sinulle oikea ja hyvä, kuten nyt voit iloisena todeta. Kaikki tilanteet ja liitot ovat aivan omanlaisia, joten jokainen joutuu / saa miettiä itselleen ja perheelleen sopivat toimintatavat.
Tarkoitin omalla kommentillani juuri sitä, ettei pienellä ja kevyellä ajatuksella kannata rikkoa perhettä, koska tilanteet ovat ohimeneviä.
Ystävällisesti,
Pirkko-pappi
- aloittajaminä
Mitäs sitten,kun näiden kaikkien vuosien myötä se rakkaus ja kiintymyskin on häipynyt ovesta ulos? Ei kai sitä voi puhumalla ja terapeutilla saada takaisin.Tarpeeksi kauan taistelee,niin kyllähän siinä rakkaus häipyy,kun se tahtoo häipyä usein jo siksikin,kun ollaan kauan yhdessä.
Rehellisesti sanottuna en tunne miestä kohtaan kuin kaveruutta.Niin sitä ollaan elettykkin nämä vuodet niinkuin kämppiksinä.- pian60v.aviossa
Minä näin "rakkauden" keltaisena luonnonkukkana, joka nousee aina vain pystyyn, vaikka sen yli kävellään. Kunnes tulee se jatkuva myrsky, jolloin vain sataa ja sataa, ja kukka lopuksi tukahtuu mutaan, eikä enää nouse.
Niin kävi minulle. Vuosia uskoin ja toivoin, mutta kun se tunne loppuu, niin lisää ei ammenneta mistään. Rakkautta ei ole otettu vastaan, vaan se on poljettu alas niin kauan, että se pysyy mudassa.
Aikaisempina vuosikymmeninä ei erottu. Nykypäivän ihmiset ihmettelevät, mikset lähtenyt. Tietävätkö nuoret, että joitakin vuosikymmeniä sitten eroon tarvittiin 2 v. asumusero, jona aikana ei toista saanut tavata, ja sen jälkeen vasta pääsi oikeuteen eroa vaatimaan. Kenellä nuorella ja usein asunnottomalla ja työttömällä kotiäidillä olisi ollut siihen mahdollisuus.
Suomi on varmaan yhä täynnä onnettomia eläkeläispariskuntia, joita ei mikään enää yhdistä, kun lapsetkin ovat paenneet kotoa ja pysyttelevät kaukana.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 692217
Jotain puuttuu
Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu1012043- 771652
Hei A, osaatko
sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en411480- 781466
- 101367
- 311344
Persuilla ja Saksi-Riikalla meni sitten pornon levittämiseksi koko touhu.
Onko kenellekään yllätys?521238Synnittömänä syntyminen
Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.621190Mitä tämä tarkoittaa,
että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?281169