kuka saa vuokratulot?
perukirja tehty. pesä pidetty jakamattomana. leski ja kuollut puoliso yhdessä omistivat asunnon, josta tulee vuokratuloa. kuuluuko puolet vuokratulosta lapsille, vai ei yhtään? mitään testamenttia tai avioehtoa ei ollut.
perukirja tehty. pesä pidetty jakamattomana. leski ja kuollut puoliso yhdessä omistivat asunnon, josta tulee vuokratuloa. kuuluuko puolet vuokratulosta lapsille, vai ei yhtään? mitään testamenttia tai avioehtoa ei ollut.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tuotto lienee pesän yhteistä. Verovirastosta kannattaisi kysellä lisää.
Jos lapset ovat kuolleen puolison lapsia, niin ainakin heillä on oikeus vaatia pesänjakoa. Siinä vahvistetaan kummankin puolison omaisuus. Jos vuokra-asunto on ollut puoliksi kuolleen puolison nimissä, ja hän on saanut osuuden vuokratuloista, niin tuo vuokratulo-osuus tulisi jatkossa jakaa lasten kesken.
Asiaa koskevat säännökset ovat perintökaaren 3 luvun 1a §:ssä ja 12 luvun 3 §:ssä.
3 LUKU
Puolison perintöoikeudesta ja oikeudesta hallita jäämistöä
"1 a § (25.2.1983/209)
Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu.
Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan.
Eloonjääneen puolison oikeuteen pitää 1 ja 2 momentin mukaan omaisuutta hallinnassaan on vastaavasti sovellettava, mitä 12 luvussa on säädetty testamenttiin perustuvasta käyttöoikeudesta."
12 LUKU
Testamenttiin perustuvasta käyttöoikeudesta
"3 §
Sillä, joka on testamentilla saanut käyttöoikeuden omaisuuteen, on oikeus hallita sitä ja saada sen tuotto. Omaisuutta hallitessaan hänen on otettava varteen myös omistajan oikeus ja etu. Muuhun omaisuuteen älköön sitä sekoitettako, ellei sen tarkoituksenmukainen käyttö anna siihen aihetta.
Käyttöoikeuden haltijan on vastattava omaisuudesta johtuvista tarpeellisista kustannuksista, jotka ovat sen laatuisia, että ne on suoritettava hänen hallinta-aikanaan saatavalla tuotolla."
Edelle lainattujen säännösten mukaan leskellä on oikeus pitää pesään kuuluva asunto hallinnassaan (jollei hän itse omista asunnokseen soveliasta asuntoa). Jos hän ei itse siinä asu, hänellä on oikeus saada asunnon tuotto. Leski vastaa asunnon yhtiövastikkeesta.
Olen vähän eri mieltä kanssasi vuokratuoton jaosta. Vuokratuotto jaetaan puoliksi puolison ja lasten kesken koska nämä omistivat puoliksi asunnon.
Ja sitten perustelut.
Olet oikeassa siinä että asunnon hallintaoikeuden haltija saa pitää asunnon vuokratuotot. Samoin olet oikeassa että leski saa pitää asunnon jakamatta hallinnassaan JOS ei omista itse asumiseen sopivaa huoneistoa.
Tässä tapauksessa vaan en usko että leskellä on asumissuojan perusteella hallintaoikeutta asuntoon
Sillä jos leski asumissuojaan vedoten pitää asunnon hallinnassaan eikä hänellä ole muuta asuntoa miten asunto voi olla vuokrattu! Jos asunto on vuokrattu niin se viittaisi siihen että leski asuu jossain muualla ja silloinhan asumissuoja ei koske häntä. Ainoa tapaus minkä keksin on se että leski on alivuokrannut asunnon ja silloin leski luonnollisesti saa pitää vuokratuotot.
Tapauksen tarkempi selvitys tarvitsi vähän enemmän lisätietoja lesken asumisoloista ja tuosta vuokrauksesta mutta itse näillä tiedoilla sanoisin että todennäköisesti leskellä ei ole hallintaoikeutta asuntoon ja kun omistusoikeus on jakautunut perikunnan ja lesken välillä niin vuokratuototkin jaetaan perikunnan ja lesken kesken puoliksi.
Esittämäsi tulkinta minullekin ensinnä tuli mieleen. Kun tutkistelin lakia tarkemmin, tulin kuitenkin toiseen johtopäätökseen. (Kirjallisuutta en ole ehtinyt tarkastella.)
Tilanne on ilmeisesti ollut se, että puolisot eivät ole itse asuneet omistamassaan asunnossa, vaan vuokra-asunnossa. Lesken hallintaoikeuden kannalta tällä ei ole merkitystä, sillä hallintaoikeuden objektina on, paitsi yhteinen koti, myös muu jäämistöön kuuluva eloonjääneen puolison kodiksi kuuluva asunto. Jos leski siis asuu vuokralla, hän voi muuttaa asumaan yhdessä puolisonsa kanssa omistamaansa asuntoon. (PK 3:1a.2)
Eloonjääneen puolison oikeuteen pitää sanotunlainen asunto hallinnassaan on vastaavasti sovellettava, mitä PK 12 luvussa säädetään testamenttiin perustuvasta käyttöoikeudesta.
Sillä, joka on testamentilla saanut käyttöoikeuden omaisuuteen, on oikeus hallita sitä ja saada sen tuotto. (PK 12:3.1)
Lesken ei tarvitse asuntoa käyttääkseen (hallitakseen) siinä itse asua, vaan hän voi antaa sen vuokralle. Tässä tapauksessa hänelle kuuluu asunnon vuokratuotto.
PK 12:4.1:n mukaan testamenttiin perustuvaa käyttöoikeutta ei saa toiselle luovuttaa. Tällaisen omaisuuden vuokraamista arvioi Aulis Aarnio teoksessaan Suomen jäämistöoikeus II (Helsinki 1991) seuraavasti: "Vuokraus on usein järkiperäinen tapa käyttää hyväksi omaisuutta ja saada siitä tuottoa. Vuokraaminen saattaa olla joskus välttämätöntäkin, kun käyttäjä ei enää kykene hallitsemaan omaisuutta esimerkiksi korkean ikänsä vuoksi." - "Näihin näkökohtiin viitaten onkin lähtökohtana pidetty periaatetta, että PK 12:4.1:ssä oleva käyttöoikeuden luovutuskielto ei estä normaaliehdoin tapahtuvaa omaisuuden vuokralleantoa."
Kun leskellä siis on oikeus hallita pesään kuuluvaa (vuokralle annettua) asuntoa, hänelle kuuluu myös asunnosta saatava tuotto.
Vainajan perillisten kannalta on samantekevää, miten leski hallintaoikeutensa toteuttaa (asuu itse / antaa vuokralle). Kummassakin tapauksessa he menettävät asunnosta saatavissa olevan tuoton. Lesken kannalta pesän asunnon vuokratuotto tukee hänen asumistaan (vuokra-asunnossa, jossa hän syystä tai toisesta tahtoo jatkaa asumistaan) samalla tavoin kuin asuminen pesään kuuluvassa asunnossa. Lesken ei siis ole pakko muuttaa puolisoiden yhteisenä kotina olleesta vuokra-asunnosta puolisoiden sijoitusasuntoon saadakseen hyväkseen ko. asunnon hallinnan edun ja siihen sisältyvän oikeuden vuokratuottoon.
missä viipyy maanmittarin kommentti
No itseasiassa en viitsinyt vastata Nimimerkille kun olen periaatteessa samaa mieltä hänen kanssaan ja kaikki olennainen tuli sanottua, mutta tehdäänpäs pieni yhteenveto.
Ihan tarkkaa vastausta siihen jaetaanko vuokratulot puoliksi perikunnan ja lesken välillä vai saako leski pitää kaiken ei voi näillä taustatiedoilla antaa. Kiistatonta nyt ainakin on se että vuokrotulot saa omistajan sijasta se jolla on hallintaoikeus kiinteistöön jos on eri kuin omistaja/omistajat. Siten asian ydin tässä on se voidaanko katsoa että leskellä on hallintaoikeus kiinteistöön.
Kysymys siitä onko leskellä lesken asumissuojan nojalla hallintaoikeus kiinteistöön riippuu siitä onko leskellä omistuksessaan muuta asumiseen kelpaavaa asunto. Olen vähän asiaa tuumittuani täysin samaa mieltä Nimimerkin kanssa siitä että jos leski asuu vuokralla niin hän voi silti saada pitää hallinnassaan tuota kiinteistöä lesken asumissuojan nojalla. Laissa kun sanotaan että asumissuojaa ei ole jos leski OMISTAA toisen asumiskelpoisen asunnon. Jos leski on vuokralla vieraalla hän ei omista lain tarkoittamaa asuntoa vaan hän voi pitää tuota perikunnan taloa halinnassaan ja siis vuokrata sitä myös eteenpäin jolloin saa pitää vuokratulot itsellään.
Joten siis jos leski nyt asuu vuokralla eikä hän muutenkaan omista yksin mitään asumiseen kelpaavaa asuntoa niin hänelle on hallintaoikeus kiineteistöön ja hän siis saa vuokratulot.
Jos taasen leski nytten asuu omassa asunnossaan (tai omistaa asumiseen kelpaavan asunnon) niin lesken asumissuoja ei koske häntä ja hänelle ei ole hallintaoikeutta kiinteistöön. Silloin vuokratulot pannaan puoliksi omistajien eli lesken ja perikunnan kesken.