Koiran hankinta!

Hinnan perusteella en ole itse ostanut koskaan koiraa, vaan rodun ja hyvän kasvattajan perusteella. Mutta mikäli tarkoitat sitä, että ostaa halvalla vaikka pentutehtailijalta, epämääräiseltä kasvattajalta tai löytöeläinkodista, niin asia on mutkikkaampi. Löytöeläinkodista ostettu koira on varmaan parempi, kuin kannattaa epämääräisiä pentutehtailijoita, jotka haluavat vain rahaa välittämättä emon ja pentujen terveydestä. Olen liian monesti jo kuullut näistä sairaista, halvalla ostetuista pennuista, joiden lääkärikulut ovat nousseet tähtitaivaisiin asti, joten mieluummin maksan terveestä koirasta enemmän. Kun ostaa kennelin kasvattajalta, saa tietää emojen taustat yms. hyvin tärkeää tietoa pentujen suvusta.

Kannattaa yrittää puhua siltä kantilta että pennun hankintahinta on loppujen lopuksi se pienin kustannuserä. Rokotukset ja tarvikkeet maksaa, mutta koira saattaa myös sairastua ja se sitten maksaa, paljon. Jokainen lääkärikäynti on noin satanen ja kuitenkin nekin pitää hoitaa. Jos edes epäilee mitään. Puhumattakaan siitä jos käy jotain. Koiran ruoat maksaa ja halvimmat ruoat ei sitä terveyttä ylläpidä. Koiran pitää syödä monipuolisesti ja pienenä etenkin. Koiralle kannattaa myös ottaa vakuutus, sekin maksaa.
Kannattaa puhua sillä tavalla ymmärtäen ettei tule kapinaa. Usein jos ihmisen vaan tyrmää, se ei edes kuuntele, vaan uhmallaankin tekee sitten virheitä. Koira on hyvin pitkäikäinen, 15 vuodessa on sitoutumista muuttojen ja perheolosuhteiden kanssa, se hinta saattaa olla siis myös pienin harkinta-asia sen kannalta. Jos hän nyt miettii vain ostohintaa, niin onko hän miettinyt että jos hän sen 15 vuoden sisällä muuttaa, hän ei välttämättä saa aina halvinta asuntoa eikä kovin helpolla? Entä ehkä tuleva perhe, moni ei aina ajattele tätä, että avoliitot, liitot ja lapsetkin saattavat mahtua siihen 15 vuoteen.

Koirakoulut maksaa. Mitä haastavampi rotu, sitä enemmän kannattaa heti hankkia apua ja tukea, koska se koira maksaa jopa hengellään niistä mahdollisista ongelmista. Lisäksi hyvin kasvatettu koira on myös helpompi saada hoitoon (hoitolat muuten maksaa noin 20-30€/vrk) ja huonosti kasvatettua taas ei saa. Ongelmakoiraa ei voi edes antaa kenelle tahansa. Lisäksi jos sattuu jotakin, voi olla edessä tilanne että koiraa ei saa minnekään.
Kannattaa yrittää puhua monelta kantilta asiasta, raha ei ole ainoa asia koiran hankinnassa. Lisäksi voisit yrittää vedota koirarakkauteen, joskus rakkaus kysyy sitä että ajattelee sen toisen parasta: onko oikea aika hankkia lemmikkiä, onko se sen parhaaksi lainkaan? Jos sille ei ole varaa lääkäreihin, hoitoihin, rotu on haastava ja tuleekin ongelmia eikä ole varaa hankkia apua, mitäs sitten? Mitä jos asuntotilanne muuttuu, riskejä on elämässä muutenkin, eikö kannattaisi ehkä miettiä, jos sittenkin laittaisi asiat ensin mallilleen. Ehkä sitten ei tarvitsisi sitä hankintahintaakaan pitää ensisijaisena?

Koiraa hankkiessa pitää miettiä millaisen koiran haluaa. Jos on aktiivinen ulkoilija ja lenkkeilijä, haluaa harrastaa paljon, niin silloin aktiivinen rotu. Jos taas ei nytkään ulkoile eikä lenkkeile eikä harrasta niin tuskinpa sitä koiran kanssakaan pakkasessa tai räntäsateessa, aamuisin ja iltaisin tulee kovin paljon tehtyä. Jos haluaa koiran vain seuraksi, katsoo semmoista. Haastavat koirat sopii ihmisille, jotka haluavat panostaa aikaa ja rahaa koiraan, kouluttaa, ottaa selvää, harkitsevat, haluavat itsekin kehittyä mukana, ovat aktiivisia ja tekevät. Yritä vaikka jutella myös siitä, koska väärän rodun valinta saattaa johtaa 15 vuoden kurjuuteen, molemmille. Oikean rodun valinta taas hyvään ystävyyteen ja yhteistyöhön.
Ulkonäkö ei saisi olla ensisijainen myöskään. Moni koira näyttää hyvältä, mutta sopiiko ne? Entä sosiaalisuus, aikooko tavata paljon muita? Tai voima, isoa ja vahvaa koiraa ei pitäisi edes myydä kokemattomalle riisikepille, sori vaan, mutta siitä seuraa lähes aina ongelmia. Tai kunto, jos on huonokuntoinen, tuskin jaksaa juosta perustreeniä 5 km päivässä. Käyttötarkoitus kannattaa miettiä, miksi haluan koiran, mitä sen kanssa haluan harrastaa, miten aktiivisen rodun. 15 vuodessa luo itselleen elämäntavan.
Sinuna yrittäisin jutella lempeästi ja ymmärtävästi, mutta aika realistisesti ja jämäkästi siitä mikä tämän tarkoitus nyt on. Kaipaako hän seuraa, vartiota, egon jatketta, ystävää, harrastusta, perheenjäsentä vai mitä. Ja kysyä enemmän, miksi hän ajattelee että vain hinta on se tärkein, kysy ja kuuntele. Miksi juuri nyt, ei ne koirat parissa vuodessa maailmasta katoa, jos vaikka ensin laittaisi talouden kuntoon. Kysele paljon ja kuuntele. Kuuntelemalla saat myös tietää mitä hän kaipaa ja miksi asia on hänelle niin tärkeä. Sitä kautta voit myös ymmärtää häntä paremmin. Kuuntelemalla usein saa myös paremman yhteyden ystäväänsä, sillä hyvääkin tarkoittava järkipuhe usein kuulostaa vain saarnalta ja asioihin puuttumiselta vailla ymmärrystä.
Jos siis haluat että hän kuuntelee sinua, kuuntele sinä myös häntä.

Toisaalta, jos keskustelette asiasta, ja hän on varma että asian hoitaa, niin varmaan hän sitten myös hoitaa. Hänellekin on kuitenkin eduksi se, että hän saa pohtia asiaa ja miettiä monelta kantilta noin pitkän ajan ratkaisua. Jos hän on vaikka 25-vuotias, hän on kuitenkin 35-40-vuotias kun koirasta aika jättää. On parempi, että hän keskustelee asiasta ja saa itsekin selkeämpää kuvaa mihin on ryhtymässä. Mutta aikuisen täytyy kasvaa tehtäviinsä ja sitten saada myös vapaus valita. Me ystävät keskustelemme ja kuuntelemme ja tosi ystävät sitten auttaa, oli miten oli. Emme esitää jälkiviisaita vaikka asiat menisikin pieleen vaan autamme silloinkin. Kyllä se sitten siitä. Moni selviää lapsistakin :)