Mut en mä pysty siihen ehkä koskaan. Ehkä mä joskus yritän, jos aika on oikea. Ikävöin, taas.
Mä haluaisin olla se joka tekee sut onnelliseksi.
Setekeemutonnelliseksi
6<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mietin tota, et eihän toisen ihmisen tehtävä ole tehdä toista onnelliseksi. Mutta, omalla kohdalla on niin, että ajattelen, että vain hänen kanssaan voin olla onnellinen. Eikö se kuitenkin ole ihan normaalia, että haluaa rakastaa ja olla rakastettu. Tänään on taas mielen vallannut ajatus, kuinka epäoikeudenmukaista elämä on. Ja kuitenkaan, eihän se niin ole, elämä vaan on, elämää. Mun toiveet eivät vaan ole kohdanneet sen toisen kanssa. Kun on ymmärrystä, ei katkeroidu, vaikka tosi surulliselta tuntuukin. Jonain päivänä toivon mukaan ymmärrän tän pyyteettömän rakkauteni tarkoituksen, enkä ajattele, että olisin ansainnut parempaa. Niin että niin että niin että niin että...
Toisen onni on omakin onni.
Juu kyllä toisen onnesta on onnellinen, jos välittää tästä toisesta. Mutta ei se tarkoita, jos on yksin, että pitäisi olla onneton. Itse olen yksin ja suurimmalta osin ihan onnellinen. Mitä se nyt tarkoittaa? Kai sitä, että arki ei tunnu raskaalta ja kaikki muut asiat on suhteellisen hyvällä mallilla. Välillä tietenkin tulee köniin, mutta aina sieltä noustaan ylös. Kyllä itseäkin kaipuu toisen luo vetää aina takaisin esim. tänne palstalle. Sen onnen ja arjen jakaminen jonkun kanssa on tällä hetkellä mun unelma. Eli kyllä itsekin olisin onnellisempi, jos saisin tehdä kaipaamani ihmisen onnelliseksi. Ahne ihminen olen, kun mikään ei riitä...
lue olavi virta et pystyisi.
"jos aika on oikea" Koskas se aika olis oikea? Ei koskaan, jos ei ole halua.
Niin. Ei sais ladata odotuksia toiseen ihmiseen, kukin on vastuussa omasta elämästään. Vastuu on nykyään mun lempisana. Mutta, ei se aina mene tunne ja järki niin kuin käsikkäin. Mä kaipaan ja jumat kun kaipaan sitä yhtä ihmistä taas, mut ei hän ole mun ongelmieni ydin. Pikemminkin pakokeino. Siitä mitä koen ja herkkyyttäni tunnen, ei johdu hänestä. Tai kuka olen ja millaiseksi olen tullut ja edelleen olen tulossa. Häneen vain kulminoituu mun tän hetken tilanne.