Användningsfrekvensen av svenska språket
Tiia Turkia, Jyväskylän Yliopisto 2012, hämmästelee tutkimustulosta, miten vähän ruotsin kieltä todellisuudessa tarvitaan työelämässä, jopa Suomen sisäministeriössä, jonka luulisi olevan paikka, jossa ruotsin käyttö olisi runsasta.
:
Enligt resultaten hamnar personalen vid inrikesministeriet relativt sällan i situationer, där svenska språket används. Figur 2 visar att nästan hälften (47 %) av respondenterna använder svenska språket några gånger om året i arbetet. 27 % av respondenterna använder däremot några gånger om månaden, medan 14 % säger att de inte alls 43 använder svenska i arbetet. 6 % av respondenterna använder svenska varje vecka och andra 6 % varje dag. Andelen av svaren inte alls och några gånger om året utgör 61 % av respondenterna, vilket är överraskande. Endast 12 % av respondenterna behöver svenska språket varje dag och varje vecka. Siffran för de som skulle kunna sägas använda svenska aktivt i arbetet är påtagligt liten när man jämför andelen med de respondenter som använder svenska språket mera sällan. Jag hade förväntat mig att svenska skulle vara i aktivare bruk vid inrikesministeriet, för det är ändå fråga om tvåspråkiga statliga myndigheter.
En del av respondenter konstaterade att engelska språket hade ersatt svenskan och att det delvis redan användes i nordiskt samarbete:
.
”Englantia käytetään osittain jo pohjoismaisessa yhteistyössä”
”Käytännössä en tarvitse ruotsia. Englanti on käytännössä korvannut kaikki muut kielet pl. tietenkin suomi”
”Ruotsin kieli on katoava luonnonvara Suomessa ja valtionhallinnossa. Englanti on jo ottanut sen paikan.[---]”
”Ruotsi on työssäni täysin tarpeeton kieli”
”[---]Ruotsin kieltä ei voi parhaalla tavallakaan luonnehtia ”operatiiviseksi kieleksi” hallinnossa. Englanti on tärkeämpi nykyisin, sillä on kohtuutonta edellyttää edes itseltään sitä, että hallitsee lainsäädännön sekä suomeksi että EU-lainsäädännön myös englanniksi ja näiden lisäksi ruotsiksi. Kun suomi ja englanti ovat pakollisia niin väistämättä ruotsi väistyy.”
”Ruotsin sijasta venäjä on erittäin tärkeä työssäni ja olen onnellinen, että olen opiskellut sitä ahkerasti”
”Luulin, että olisin tarvinnut työssäni enemmän ruotsia. Minulle oli yllätys, miten vähän omassa työssäni muita kieliä kuin suomea tarvitaan.”
”Työssäni pärjää pääasiallisesti hyvin suomen ja englannin osaamisella, mutta ylemmän tason virkamiehille ruotsin kielen osaaminen voi olla hyvinkin tärkeää.”
Tiia Turkia, Jyväskylän Yliopisto 2012, hämmästelee tutkimustulosta, miten vähän ruotsin kieltä todellisuudessa tarvitaan työelämässä, jopa Suomen sisäministeriössä, jonka luulisi olevan paikka, jossa ruotsin käyttö olisi runsasta.
:
Enligt resultaten hamnar personalen vid inrikesministeriet relativt sällan i situationer, där svenska språket används. Figur 2 visar att nästan hälften (47 %) av respondenterna använder svenska språket några gånger om året i arbetet. 27 % av respondenterna använder däremot några gånger om månaden, medan 14 % säger att de inte alls 43 använder svenska i arbetet. 6 % av respondenterna använder svenska varje vecka och andra 6 % varje dag. Andelen av svaren inte alls och några gånger om året utgör 61 % av respondenterna, vilket är överraskande. Endast 12 % av respondenterna behöver svenska språket varje dag och varje vecka. Siffran för de som skulle kunna sägas använda svenska aktivt i arbetet är påtagligt liten när man jämför andelen med de respondenter som använder svenska språket mera sällan. Jag hade förväntat mig att svenska skulle vara i aktivare bruk vid inrikesministeriet, för det är ändå fråga om tvåspråkiga statliga myndigheter.
En del av respondenter konstaterade att engelska språket hade ersatt svenskan och att det delvis redan användes i nordiskt samarbete:
.
”Englantia käytetään osittain jo pohjoismaisessa yhteistyössä”
”Käytännössä en tarvitse ruotsia. Englanti on käytännössä korvannut kaikki muut kielet pl. tietenkin suomi”
”Ruotsin kieli on katoava luonnonvara Suomessa ja valtionhallinnossa. Englanti on jo ottanut sen paikan.[---]”
”Ruotsi on työssäni täysin tarpeeton kieli”
”[---]Ruotsin kieltä ei voi parhaalla tavallakaan luonnehtia ”operatiiviseksi kieleksi” hallinnossa. Englanti on tärkeämpi nykyisin, sillä on kohtuutonta edellyttää edes itseltään sitä, että hallitsee lainsäädännön sekä suomeksi että EU-lainsäädännön myös englanniksi ja näiden lisäksi ruotsiksi. Kun suomi ja englanti ovat pakollisia niin väistämättä ruotsi väistyy.”
”Ruotsin sijasta venäjä on erittäin tärkeä työssäni ja olen onnellinen, että olen opiskellut sitä ahkerasti”
”Luulin, että olisin tarvinnut työssäni enemmän ruotsia. Minulle oli yllätys, miten vähän omassa työssäni muita kieliä kuin suomea tarvitaan.”
”Työssäni pärjää pääasiallisesti hyvin suomen ja englannin osaamisella, mutta ylemmän tason virkamiehille ruotsin kielen osaaminen voi olla hyvinkin tärkeää.”
Vastaukset 3
Vanhimmat
Yksi räikeimmistä rasismin muodoista on tämä koko kansan pakkoruotsitus.
Samoin tämän pienen mutta laajasti etuoikeutetun ja jo valmiiksi rikkaan kansanosan erikoiset etuoikeudet valtaväestöön nähden.
Ruotsi ei ole kehittynyt Suomessa vaan jossain muualla. Suomen ja saamen kielet ovat kehittyneet täällä.
Se että suomen ja viron kieli eivät ole enää keskenään ymmärrettäviä, tarkoittaa että olemme asuneet Suomen lahden molemmin puolin paljon kauemman aikaa kuin ruotsin kieli on ollut Suomessa.
Ruotsin kieli on tullut tänne paljon myöhemmin kuin suomen, saamen tai viron kieli, koska ruotsin kielellä ymmärtää tanskaa, norjaa, fääriä jotka ovat kehittyneet paljon myöhemmin.
HS Mielipide 30.9.2010
Ruotsi ei ole Suomessa alkuperäiskieli
" - -. Alkuperäiskieliksi kutsutaan vanhimpia tunnettuja, jollakin alueella puhuttavia kieliä. Suomen alkuperäiskieleksi tunnustetaan perustuslaissa saamen kieli (siis pohjoissaame, inarinsaame ja kolttasaame). Suomessa puhutaan vanhastaan myös kahta autoktonista eli kotoperäistä kieltä: perustuslaissa toiseksi kansalliskieleksemme määriteltyä suomen kieltä sekä Suomen ainoaa kotoperäistä vähemmistökieltä, karjalaa, joka näyttää unohtuneen Arffmanin vähemmistökielten listasta. Kielen kotoperäisyydellä tarkoitetaan, että sitä on puhuttu jossakin maassa tai jollakin alueella "aina". - -. Historialliselta taustaltaan ruotsi on Suomessa alloktoninen eli muualta tullut kieli. Alloktonisuus ei millään tavoin vähennä ruotsin kielen merkitystä Suomen kielimaiseman historiallisesti vakiintuneena ja keskeisenä osana."
Rino Grünthal
Johanna Laakso
Anneli Sarhimaa
professoreita
Euroopan komission rahoittama Eldia-projekti
(European Language Diversity for All)
Vanha ketju, mutta tuoretta asiaa...