kuinka moni hyödyntää Furlexin kahta uraa?

Aivan. Noin on tehty monesti, tosin parikymmentä vuotta sitten kun tuli aktiivisesti kisattua.

Alkuperäinen kysyjä ei kai puhunut vaihdosta, vaan tilapäisen lisäpurjeen nostamisesta. Käyhän se, jos vain vapaa ura on halutulla puolella ja tilapäispurje lasketaan ensimmäisenä.

Kuorintavaihto onnistuu, jos kytkee fallin suoraan ensiksi nousevan purjeen fallikulmaan. Purje työntää vapaana olevaa leikaria ylös. Vaihdossa uusi purje alkaa kannattamaan leikaria siellä ylhäällä ja kun viimeinen purje lasketaan, leikari liukuu sen mukana alas.
Pitää vain muistaa että purjeita ei voi rullata, ja leikaria ei kiinnitetä purjeisiin lainkaan. Itsellä ei ole Furlexia, mutta näillä mentiin eka kausi, kunnes huomasin että leikarin saa kisakäyttöä varten siirretyksi ihan alas syöttöaukon alapuolelle pois tieltä ;)

Totta muuten joo, siinä ei ollut rullaa vaan pelkkä profiili.

Kutteristaagia olen myös miettinyt koska siihen olisi hyvin tilaa minun veneessäni, mutta tarviiko välistaagin kohdalta ottaa vaijereilla tuet taaksepäin? Ymmärrän, että välistaagia ei tarvitse kiristää yhtä tiukkaan kuin varsinaista keulastaagia mutta kohdistuuhan välistaagiikin melkoisia voimia.

uragenoa kirjoitti:

Kutteristaagia olen myös miettinyt koska siihen olisi hyvin tilaa minun veneessäni, mutta tarviiko välistaagin kohdalta ottaa vaijereilla tuet taaksepäin? Ymmärrän, että välistaagia ei tarvitse kiristää yhtä tiukkaan kuin varsinaista keulastaagia mutta kohdistuuhan välistaagiikin melkoisia voimia.

Lue lisää

Barduunoita ei tarvita välistaagia varten, jos mastohelan asentaa suht lähelle keulastaagin helaa (omassa toppirikisessäni "kutteristaagin" mastokiinnitys on vain n. puoli metriä alempana kuin etustaagi). Kansihela on pultattu ketjuboksin laipioon. Irrotettava välistaagi kiristetään samanlaisella helalla, jota käytetään takastaagin kiristimenä. Itse vedän sen niin tiukkaan kuin helposti jaksaa vääntää. Miksi sitä ei tarvitsisi kiristää? Välistaagia käytän erityisesti kovassa tuulessa luoviessani (jolloin staagissa on pieni kryssifokka tai myrskyfokka). Kovassa avotuulessa ei tietenkään haittaa, vaikka välistaagi ei olisi kovin kireällä. Ehkä tarkoitit sitä?

barduunoitta kirjoitti:

Barduunoita ei tarvita välistaagia varten, jos mastohelan asentaa suht lähelle keulastaagin helaa (omassa toppirikisessäni "kutteristaagin" mastokiinnitys on vain n. puoli metriä alempana kuin etustaagi). Kansihela on pultattu ketjuboksin laipioon. Irrotettava välistaagi kiristetään samanlaisella helalla, jota käytetään takastaagin kiristimenä. Itse vedän sen niin tiukkaan kuin helposti jaksaa vääntää. Miksi sitä ei tarvitsisi kiristää? Välistaagia käytän erityisesti kovassa tuulessa luoviessani (jolloin staagissa on pieni kryssifokka tai myrskyfokka). Kovassa avotuulessa ei tietenkään haittaa, vaikka välistaagi ei olisi kovin kireällä. Ehkä tarkoitit sitä?

Lue lisää

Tarviihan välistaagikin saada kireälle, ehkä vähän ontuen vertailin keulastaagiin.

Kutteristaagi alkoi kyllä muuten kiinnostaa koska veneeni on melko raskasuppoumainen, eikä kovin hyvä luovissa. Kutteristaagilla voisin siis parantaa myös luoviominaisuuksia.
Kansihela onnistuu minunkin veneessä asentaa ankkuriboxin laipioon koska laipio on tukevasti veneen rungossa kiinni.

Antilla-36 muisteli kyllä hiukan väärin tanskalaisen Tarok VI:n (Swan 46) purjesettiä ARC 2002:ssa. Muistan Tarok VI: ja sen miehsitön hyvin hyvin, koska osallistuin itse samaan ARCiin, tosin eri luokassa. Tarok VI ajoi enimmäkseen isolla spinnulla ja siksi pysytteli kärjessä. Muistan kyllä, että kippari puhui tuplagenuoiden käytöstä kovan tuulen aikana, jolloin spinnu oli liikaa. Sitä en muista, että Tarokin innokas ja kokenut kilpamiehistö olisi ottanut isopurjeen kokonaan alas.
Toisen genuan nostaminen foilin toiseen uraan vaatii tietenkin oman fallinsa, joka mielestäni estää rullalaitteen käyttämistä. Rullattavan purjeen nostinhan on kiinnitetty ylälaikkaan, joka ei pyöri profiilin purjeen mukana. Jos toisessa urassa on purje erillisellä nostimella, purjeita rullatessa nostin pyrkii kiertymään alumiiniproliifin (foilin) ympärille - kunnes jotain rikkoutuu. Vaarallinen temppu! Eikö viisainta ole ottaa se toinen keulapourje ensin irti ja rullata genua vasta sitten?

Käsitin, että keulapurjeet nostettiin päällekkäin yhtäaikaa. Sen jälkeen spinnu alas ja keulapurjeet virsarille. Tuulen keventyessä taas keulapurjeet päällekkäin ja spinnu ylös sekä keulat alas (tai rullalle). En ollut itse mukana eli tämä oli vain yhden suomiporukan kertomaa. Jäi vain itselle jutusta mieleen tuo kätevä purjeiden pienentäminen. Ison laskun tarkoitus oli rauhoittaa suojan puolen keulapurje jolloin ajaminen helpottui.Tunnetustihan ihan platikalla iso vie genoalta tuulen. Mutta tämä siis vain kaverilta kuultua, ei itse todennettua.

ntilla-36 kirjoitti:

Käsitin, että keulapurjeet nostettiin päällekkäin yhtäaikaa. Sen jälkeen spinnu alas ja keulapurjeet virsarille. Tuulen keventyessä taas keulapurjeet päällekkäin ja spinnu ylös sekä keulat alas (tai rullalle). En ollut itse mukana eli tämä oli vain yhden suomiporukan kertomaa. Jäi vain itselle jutusta mieleen tuo kätevä purjeiden pienentäminen. Ison laskun tarkoitus oli rauhoittaa suojan puolen keulapurje jolloin ajaminen helpottui.Tunnetustihan ihan platikalla iso vie genoalta tuulen. Mutta tämä siis vain kaverilta kuultua, ei itse todennettua.

Lue lisää

Jotta voitaisiin käyttää kahta genoaa yhtä aikaa furlerissa niin molemmat täytyy nostaa yhtä aikaa, yhdellä fallilla ja samaan leikariin kytketyynä. Erillinen falli estää muuten rullan käytön. En ole kokeillut enkä tiedä mitä etuja tarjoaisi. Lentävät purjeet antavat paljon enemmän pintaa ja molempien kokoa voi säätää rullaamalla erikseen. Minulla 2 kpl rullagenuaa olisi ollut 2x33=66m2. Maksimi lentävillä purjeilla oli 122 93=215 m2. Jälkimmäisessä kannattaa jo laskea isoa 1. tai 2. reiviin, että purjeet pysyvät auki. Yleisin viritys, silloin kun spinnulla ei voi enää platlenssiä ajaa, on ollut reilusti reivattu iso ja 1.genoa code 0, mikä ei ole myötätuulipurje laisinkaan mutta vahva. Pintaa tällöin n. 125m2 mutta helppo ajaa ja säätää purjepintaa tarvittaessa pienemäksi.

ntilla-36 kirjoitti:

Käsitin, että keulapurjeet nostettiin päällekkäin yhtäaikaa. Sen jälkeen spinnu alas ja keulapurjeet virsarille. Tuulen keventyessä taas keulapurjeet päällekkäin ja spinnu ylös sekä keulat alas (tai rullalle). En ollut itse mukana eli tämä oli vain yhden suomiporukan kertomaa. Jäi vain itselle jutusta mieleen tuo kätevä purjeiden pienentäminen. Ison laskun tarkoitus oli rauhoittaa suojan puolen keulapurje jolloin ajaminen helpottui.Tunnetustihan ihan platikalla iso vie genoalta tuulen. Mutta tämä siis vain kaverilta kuultua, ei itse todennettua.

Lue lisää

Tuo, että kaksi genuaa kiinnitettäisiin samaan pisteeseen ja nostettaisiin yhdellä fallilla kumpikin purje samaan aikaan omaan uraansa, tuntuisi vaikealta toteuttaa varsinkin aallokossa ja myötätuulessa spinnun ollessa liikaa. Helpompi on nostaa toinen keulapurje omalla fallillaan, kun yksi purje jo on ylhäällä omassa urassaan. Jos falli on kahdelle keulapurjeelle yhteinen, etuliikkien pituusero kai täytyy kompensoida jollain taljasysteemillä?
Turvallisempi ja helpompi ratkaisu varsinkin pienelle miehistölle on se, että joka purje on omassa fallissaan - mielestäni genua/fokka myös omassa staagissaan eikä lentävänä.

Tietysti mainitsemasi tanskalaisen Tarok VI:n kipparilla ja miehistöllä oli vankka kisakokemus ja heille kaikki oli mahdollista/helppoa - kuten ARC 2002 cruisingluokan voitto.

turhanvaikeaa kirjoitti:

Tuo, että kaksi genuaa kiinnitettäisiin samaan pisteeseen ja nostettaisiin yhdellä fallilla kumpikin purje samaan aikaan omaan uraansa, tuntuisi vaikealta toteuttaa varsinkin aallokossa ja myötätuulessa spinnun ollessa liikaa. Helpompi on nostaa toinen keulapurje omalla fallillaan, kun yksi purje jo on ylhäällä omassa urassaan. Jos falli on kahdelle keulapurjeelle yhteinen, etuliikkien pituusero kai täytyy kompensoida jollain taljasysteemillä?
Turvallisempi ja helpompi ratkaisu varsinkin pienelle miehistölle on se, että joka purje on omassa fallissaan - mielestäni genua/fokka myös omassa staagissaan eikä lentävänä.

Tietysti mainitsemasi tanskalaisen Tarok VI:n kipparilla ja miehistöllä oli vankka kisakokemus ja heille kaikki oli mahdollista/helppoa - kuten ARC 2002 cruisingluokan voitto.

Lue lisää

Vielä sen verran Tarokista kiinnostuneille, että kippari Erik Berth on purjehtinut Swaneilla 60-luvulta lähtien. ARC2002:een hän osallistui silloisella Tarok 6:lla, joka oli Swan 46 MkI. V. 2006 vene vaihtui Swan 45 One Design:iin, Tarok 7:ään. Sen kisamenestystä löytynee googlaamalla. Tai facebookista (Swan45Tarok).

Kaksi rullapurjetta spiirattuna keulassa ja iso alas on hyvä kovan tuulen myötiksellä. Siihen ei kyllä tarvita kahta uraa vaan myös lentävät toimivat hyvin. Siis jokin kombinaatio assyspinnu/genaakkeri/Code 0/1.genoa. Rullat tarvitsee olla siihen tarkoitukseen sopivat.
Yksi haitta kutteristaagista on, että se on kiristettävä tositiukalle ja siloin keulastaagi löystyy. Hetkuva keulastaagi katkeaa jostain kohdasta niin kuin kaikki liikkuvat metallit väsyvät.

seppomartti kirjoitti:

Kaksi rullapurjetta spiirattuna keulassa ja iso alas on hyvä kovan tuulen myötiksellä. Siihen ei kyllä tarvita kahta uraa vaan myös lentävät toimivat hyvin. Siis jokin kombinaatio assyspinnu/genaakkeri/Code 0/1.genoa. Rullat tarvitsee olla siihen tarkoitukseen sopivat.
Yksi haitta kutteristaagista on, että se on kiristettävä tositiukalle ja siloin keulastaagi löystyy. Hetkuva keulastaagi katkeaa jostain kohdasta niin kuin kaikki liikkuvat metallit väsyvät.

Lue lisää

Edellisessä veneessäni kutteristaagille oli omat barduunansa. Keulastaagi ei kyllä näyttänyt löystyvän lainkaan, vaikka välistaagi oli kireänä. Tosin mastokin oli tanakka niinkuin muissakin 70-luvun toppirikisisssä yli 40-jalkaisissa S&S veneissä oli.
Myöskään nykyisessä veneessäni etustaagi ei hetku, vaikka välistaagi on kireänä (tässä veneessä om myös jäykkä ja paksu mastoprofiili ja toppiriki).
Aika hyvin toimii sekin, että keulassa on kaksi purjetta spiirattuna, mutta vain toinen on rullapurje ja toinen välistaagissa perinteisillä hakasilla.
Kutteristaagissakin voi olla rullamekanismi. Suomalsivene s/y Tinja kiersi maailman Aleuttien, Alaskan, Kap Hornin yms epätavallisen reitin sillä rikauksella, joka 26 ahkerasti purjehditun vuoden jälkeen oli yhä kunnossa ilman mitään rikiongelmia.